|
|
1-6 |
1 |
Verotus oikeudenmukaisemmaksi
|
Puoluekokous toteaa, että työtä oikeudenmukaisen ja riittävän tuottavan verojärjestelmän eteen on jatkettava. Erityisesti suurten pääomatulojen verotusta on mahdollisuuksien mukaan kiristettävä. Tämä johtaa osaltaan veroaste-erojen kaventumiseen erityisesti suurten ansio- ja pääomatulojen kesken.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen käynnistää laaja julkinen keskustelu verotuksen uudistamisesta ja oikeudenmukaisuudesta, sekä hyvinvointivaltion edelleen kehittämisestä.
Puoluekokous ei yhdy pääomatulon verotuksen osittaiseen siirtämiseen kunnille, mutta pitää tärkeänä vahvistaa kuntien veropohjaa mm. kiinteistöveron kehittämisen kautta. Puoluekokous pitää tärkeänä laajemman kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille.
Korkeiden ansiotulojen verotuksen korottamista ei pois suljeta. Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä mm. puolueen työryhmien avulla, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
SDP:n puoluehallituksen on valmisteltava vuoden 2014 aikana talous- ja veropoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on täystyöllisyys ja oikeudenmukainen verojärjestelmä. Verotuksen osalta tämä edellyttää suurten pääomatulojen ja perintöjen verotuksen kiristämistä. Ansio- ja pääomatulojen verotusta pitää yhdenmukaistaa. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Suurten ansiotulojen verotuksen korottamista ei suljeta pois. Kaikkein pienituloisimpien verotuksen on oltava kohtuullista. Samalla on arvioitava arvonlisäveron erilaisia verokantoja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Osinkojen verotusta tulee kiristää asettamalla listaamattoman yhtiön nettovarallisuuden laskennallinen tuottoprosentti markkinakoron tasolle, minkä myötä listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verotus kiristyisi ja lähenisi ansiotulojen verotusta.
Puoluekokous edellyttää kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Kuntien veropohjaa on laajennettava. Kuntalaisten on osallistuttava palvelujen rahoitukseen maksukykynsä mukaisesti. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille. Kuntien veropohjan selvittämisen yhteydessä käsitellään kuntien pääomavero-osuus sekä kiinteistöverotus.
Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
Käsitelty
|
|
|
|
2 |
Verotuksen epäoikeudenmukaisuuden poistaminen
|
Puoluekokous toteaa, että työtä oikeudenmukaisen ja riittävän tuottavan verojärjestelmän eteen on jatkettava. Erityisesti suurten pääomatulojen verotusta on mahdollisuuksien mukaan kiristettävä. Tämä johtaa osaltaan veroaste-erojen kaventumiseen erityisesti suurten ansio- ja pääomatulojen kesken.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen käynnistää laaja julkinen keskustelu verotuksen uudistamisesta ja oikeudenmukaisuudesta, sekä hyvinvointivaltion edelleen kehittämisestä.
Puoluekokous ei yhdy pääomatulon verotuksen osittaiseen siirtämiseen kunnille, mutta pitää tärkeänä vahvistaa kuntien veropohjaa mm. kiinteistöveron kehittämisen kautta. Puoluekokous pitää tärkeänä laajemman kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille.
Korkeiden ansiotulojen verotuksen korottamista ei pois suljeta. Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä mm. puolueen työryhmien avulla, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
SDP:n puoluehallituksen on valmisteltava vuoden 2014 aikana talous- ja veropoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on täystyöllisyys ja oikeudenmukainen verojärjestelmä. Verotuksen osalta tämä edellyttää suurten pääomatulojen ja perintöjen verotuksen kiristämistä. Ansio- ja pääomatulojen verotusta pitää yhdenmukaistaa. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Suurten ansiotulojen verotuksen korottamista ei suljeta pois. Kaikkein pienituloisimpien verotuksen on oltava kohtuullista. Samalla on arvioitava arvonlisäveron erilaisia verokantoja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Osinkojen verotusta tulee kiristää asettamalla listaamattoman yhtiön nettovarallisuuden laskennallinen tuottoprosentti markkinakoron tasolle, minkä myötä listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verotus kiristyisi ja lähenisi ansiotulojen verotusta.
Puoluekokous edellyttää kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Kuntien veropohjaa on laajennettava. Kuntalaisten on osallistuttava palvelujen rahoitukseen maksukykynsä mukaisesti. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille. Kuntien veropohjan selvittämisen yhteydessä käsitellään kuntien pääomavero-osuus sekä kiinteistöverotus.
Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
Käsitelty
|
|
|
|
3 |
Tarvitsemme oikeudenmukaisen verojärjestelmän
|
Puoluekokous toteaa, että työtä oikeudenmukaisen ja riittävän tuottavan verojärjestelmän eteen on jatkettava. Erityisesti suurten pääomatulojen verotusta on mahdollisuuksien mukaan kiristettävä. Tämä johtaa osaltaan veroaste-erojen kaventumiseen erityisesti suurten ansio- ja pääomatulojen kesken.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen käynnistää laaja julkinen keskustelu verotuksen uudistamisesta ja oikeudenmukaisuudesta, sekä hyvinvointivaltion edelleen kehittämisestä.
Puoluekokous ei yhdy pääomatulon verotuksen osittaiseen siirtämiseen kunnille, mutta pitää tärkeänä vahvistaa kuntien veropohjaa mm. kiinteistöveron kehittämisen kautta. Puoluekokous pitää tärkeänä laajemman kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille.
Korkeiden ansiotulojen verotuksen korottamista ei pois suljeta. Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä mm. puolueen työryhmien avulla, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
SDP:n puoluehallituksen on valmisteltava vuoden 2014 aikana talous- ja veropoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on täystyöllisyys ja oikeudenmukainen verojärjestelmä. Verotuksen osalta tämä edellyttää suurten pääomatulojen ja perintöjen verotuksen kiristämistä. Ansio- ja pääomatulojen verotusta pitää yhdenmukaistaa. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Suurten ansiotulojen verotuksen korottamista ei suljeta pois. Kaikkein pienituloisimpien verotuksen on oltava kohtuullista. Samalla on arvioitava arvonlisäveron erilaisia verokantoja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Osinkojen verotusta tulee kiristää asettamalla listaamattoman yhtiön nettovarallisuuden laskennallinen tuottoprosentti markkinakoron tasolle, minkä myötä listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verotus kiristyisi ja lähenisi ansiotulojen verotusta.
Puoluekokous edellyttää kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Kuntien veropohjaa on laajennettava. Kuntalaisten on osallistuttava palvelujen rahoitukseen maksukykynsä mukaisesti. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille. Kuntien veropohjan selvittämisen yhteydessä käsitellään kuntien pääomavero-osuus sekä kiinteistöverotus.
Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
Käsitelty
|
|
|
|
4 |
Verotus oikeudenmukaiseksi ja keräys kattavaksi
|
Puoluekokous toteaa, että työtä oikeudenmukaisen ja riittävän tuottavan verojärjestelmän eteen on jatkettava. Erityisesti suurten pääomatulojen verotusta on mahdollisuuksien mukaan kiristettävä. Tämä johtaa osaltaan veroaste-erojen kaventumiseen erityisesti suurten ansio- ja pääomatulojen kesken.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen käynnistää laaja julkinen keskustelu verotuksen uudistamisesta ja oikeudenmukaisuudesta, sekä hyvinvointivaltion edelleen kehittämisestä.
Puoluekokous ei yhdy pääomatulon verotuksen osittaiseen siirtämiseen kunnille, mutta pitää tärkeänä vahvistaa kuntien veropohjaa mm. kiinteistöveron kehittämisen kautta. Puoluekokous pitää tärkeänä laajemman kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille.
Korkeiden ansiotulojen verotuksen korottamista ei pois suljeta. Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä mm. puolueen työryhmien avulla, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
SDP:n puoluehallituksen on valmisteltava vuoden 2014 aikana talous- ja veropoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on täystyöllisyys ja oikeudenmukainen verojärjestelmä. Verotuksen osalta tämä edellyttää suurten pääomatulojen ja perintöjen verotuksen kiristämistä. Ansio- ja pääomatulojen verotusta pitää yhdenmukaistaa. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Suurten ansiotulojen verotuksen korottamista ei suljeta pois. Kaikkein pienituloisimpien verotuksen on oltava kohtuullista. Samalla on arvioitava arvonlisäveron erilaisia verokantoja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Osinkojen verotusta tulee kiristää asettamalla listaamattoman yhtiön nettovarallisuuden laskennallinen tuottoprosentti markkinakoron tasolle, minkä myötä listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verotus kiristyisi ja lähenisi ansiotulojen verotusta.
Puoluekokous edellyttää kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Kuntien veropohjaa on laajennettava. Kuntalaisten on osallistuttava palvelujen rahoitukseen maksukykynsä mukaisesti. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille. Kuntien veropohjan selvittämisen yhteydessä käsitellään kuntien pääomavero-osuus sekä kiinteistöverotus.
Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
Käsitelty
|
|
|
|
5 |
Tuloverotusta yhdenmukaistettava
|
Puoluekokous toteaa, että työtä oikeudenmukaisen ja riittävän tuottavan verojärjestelmän eteen on jatkettava. Erityisesti suurten pääomatulojen verotusta on mahdollisuuksien mukaan kiristettävä. Tämä johtaa osaltaan veroaste-erojen kaventumiseen erityisesti suurten ansio- ja pääomatulojen kesken.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen käynnistää laaja julkinen keskustelu verotuksen uudistamisesta ja oikeudenmukaisuudesta, sekä hyvinvointivaltion edelleen kehittämisestä.
Puoluekokous ei yhdy pääomatulon verotuksen osittaiseen siirtämiseen kunnille, mutta pitää tärkeänä vahvistaa kuntien veropohjaa mm. kiinteistöveron kehittämisen kautta. Puoluekokous pitää tärkeänä laajemman kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille.
Korkeiden ansiotulojen verotuksen korottamista ei pois suljeta. Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä mm. puolueen työryhmien avulla, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
SDP:n puoluehallituksen on valmisteltava vuoden 2014 aikana talous- ja veropoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on täystyöllisyys ja oikeudenmukainen verojärjestelmä. Verotuksen osalta tämä edellyttää suurten pääomatulojen ja perintöjen verotuksen kiristämistä. Ansio- ja pääomatulojen verotusta pitää yhdenmukaistaa. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Suurten ansiotulojen verotuksen korottamista ei suljeta pois. Kaikkein pienituloisimpien verotuksen on oltava kohtuullista. Samalla on arvioitava arvonlisäveron erilaisia verokantoja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Osinkojen verotusta tulee kiristää asettamalla listaamattoman yhtiön nettovarallisuuden laskennallinen tuottoprosentti markkinakoron tasolle, minkä myötä listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verotus kiristyisi ja lähenisi ansiotulojen verotusta.
Puoluekokous edellyttää kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Kuntien veropohjaa on laajennettava. Kuntalaisten on osallistuttava palvelujen rahoitukseen maksukykynsä mukaisesti. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille. Kuntien veropohjan selvittämisen yhteydessä käsitellään kuntien pääomavero-osuus sekä kiinteistöverotus.
Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
Käsitelty
|
|
|
|
6 |
Varallisuusvero tulee palauttaa mitä pikimmin!
|
Puoluekokous toteaa, että työtä oikeudenmukaisen ja riittävän tuottavan verojärjestelmän eteen on jatkettava. Erityisesti suurten pääomatulojen verotusta on mahdollisuuksien mukaan kiristettävä. Tämä johtaa osaltaan veroaste-erojen kaventumiseen erityisesti suurten ansio- ja pääomatulojen kesken.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen käynnistää laaja julkinen keskustelu verotuksen uudistamisesta ja oikeudenmukaisuudesta, sekä hyvinvointivaltion edelleen kehittämisestä.
Puoluekokous ei yhdy pääomatulon verotuksen osittaiseen siirtämiseen kunnille, mutta pitää tärkeänä vahvistaa kuntien veropohjaa mm. kiinteistöveron kehittämisen kautta. Puoluekokous pitää tärkeänä laajemman kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille.
Korkeiden ansiotulojen verotuksen korottamista ei pois suljeta. Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä mm. puolueen työryhmien avulla, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
SDP:n puoluehallituksen on valmisteltava vuoden 2014 aikana talous- ja veropoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on täystyöllisyys ja oikeudenmukainen verojärjestelmä. Verotuksen osalta tämä edellyttää suurten pääomatulojen ja perintöjen verotuksen kiristämistä. Ansio- ja pääomatulojen verotusta pitää yhdenmukaistaa. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.
Suurten ansiotulojen verotuksen korottamista ei suljeta pois. Kaikkein pienituloisimpien verotuksen on oltava kohtuullista. Samalla on arvioitava arvonlisäveron erilaisia verokantoja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Osinkojen verotusta tulee kiristää asettamalla listaamattoman yhtiön nettovarallisuuden laskennallinen tuottoprosentti markkinakoron tasolle, minkä myötä listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verotus kiristyisi ja lähenisi ansiotulojen verotusta.
Puoluekokous edellyttää kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Kuntien veropohjaa on laajennettava. Kuntalaisten on osallistuttava palvelujen rahoitukseen maksukykynsä mukaisesti. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille. Kuntien veropohjan selvittämisen yhteydessä käsitellään kuntien pääomavero-osuus sekä kiinteistöverotus.
Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä, kansainvälinen keskustelu huomioiden.
Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.
|
Käsitelty
|
|
|
7 |
7 |
Kaikkien ansiotuloverot samalle viivalle
|
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edelleen vahvistamiseksi verotuksessa tulee hyödyntää työtulo-, eläke- ja perusvähennysten mahdollisuuksia. Eri tulonsaajaryhmiä tarkastellessa on huomioitava verojen lisäksi myös lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Verotuksen on myös kannustettava työtekoon erityisesti pienipalkkaisten osalta.
|
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edelleen vahvistamiseksi verotuksessa tulee hyödyntää työtulo-, eläke- ja perusvähennysten mahdollisuuksia. Eri tulonsaajaryhmiä tarkastellessa on huomioitava verojen lisäksi myös lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut sekä ansiotuloista tehtävät vähennykset. Verotuksen on myös kannustettava työtekoon erityisesti pienipalkkaisten osalta.
|
Käsitelty
|
|
|
8 |
8 |
Kaikki tulot samalle viivalle - demokraattisten voimien kansainväliseksi tavoitteeksi
|
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen vaikuttaa maailmanlaajuisesti verotuksen oikeudenmukaisuuden eteen. Pääomatuloverotuksen kansainvälistä harmonisointia ylöspäin on tuettava, kuitenkin valtioiden talouspoliittinen suvereniteetti huomioiden. Kansainvälistä verokilpailua tulee ehkäistä.
|
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen vaikuttaa maailmanlaajuisesti verotuksen oikeudenmukaisuuteen. Yhteisöverokantoja tulee lähentää EU:ssa, mutta yhtä tärkeää on yhtenäistää veropohjia. Kansainvälistä haitallista verokilpailua tulee ehkäistä.
|
Käsitelty
|
|
|
9 |
9 |
Talletuspankkitoiminta on eriytettävä arvopaperi- ja johdannaiskaupasta
|
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen eriyttää talletus- ja sijoituspankkitoiminta EU-tasolla.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
10 |
10 |
Ansiotuloeroja kavennettava
|
Puoluekokous tukee tavoitteen henkeä ja esittää selvitettäväksi (esim. tutkijayhteisölle) ohjaavan suhdeluvun määrittelemistä yrityksen suuri- ja pienituloisimman henkilön tulotasojen välille. Liian suuret palkkaerot yritysten sisällä eivät edistä sen paremmin yritysten kestävää kasvua kuin oikeudenmukaista tulonjakoa. Eläkkeille suhdeluvun määrittäminen on hankalampaa, sillä eläkkeiden tasoon vaikuttaa myös työuran kesto.
|
Puoluekokous toteaa, että Suomessa palkoista päätetään työmarkkinajärjestöjen kesken. Liian suuret palkkaerot yritysten sisällä eivät edistä yritysten kestävää kasvua ja oikeudenmukaista tulonjakoa.
Globaalien rahoitusmarkkinoiden aikakaudella yrityksissä merkittävä ongelma ovat myös lyhytnäköiseen voitontavoitteluun ohjaavat johdon palkkiojärjestelmät. Johdon palkkiojärjestelmien tulisi ohjata pitkän tähtäimen menestyksen tavoitteluun.
|
Käsitelty
|
|
|
11 |
11 |
Uusia rahoitusinstrumentteja julkiseen talouteen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen, jonka mukaan kansalaisille olisi voitava tarjota paikalliseen elinkeinoelämään ja työllisyyteen sijoittavia rahasto-osuuksia. Asiaa on selvitettävä mm. Kuntaliiton kanssa yhteistyössä.
|
Puoluekokous pitää tärkeänä edistää kansalaisten mahdollisuuksia sijoittaa myös paikallisyhteisön hyvinvointia, julkisia hyvinvointipalveluita ja työllisyyttä edistäviin rahastoihin. SDP:n tulee edistää eettistä sijoittamista ja näitä tavoitteita tukevien rahastojen luomista.
|
Käsitelty
|
|
|
12 |
12 |
Uutta kasvua luovaan talouspolitiikkaan
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. SDP laatii vuoden 2014 aikana talous- ja veropoliittisen ohjelman, jolla edistetään myös aktiivista talouspolitiikkaa.
|
Käsitelty
|
|
|
13 |
13 |
Työtulo- ym. vähennykset taulukoihin
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen ehdotukseen, että kunnallisverotuksen progressiota on jatkossa edelleen vahvistettava.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen ehdotukseen, että kunnallisverotuksen progressiota on jatkossa edelleen vahvistettava. SDP:n talous- ja veropoliittisessa ohjelmassa tullaan arvioimaan verovähennykset ja tulonsiirrot sekä niiden oikeudenmukainen kohdistuminen.
|
Käsitelty
|
|
|
14 |
14 |
Yhteisöveroon eettinen progressio
|
Aloite ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
15 |
15 |
SDP edistämään aikapankkitoimintaa
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen, että SDP tukee aikapankkitoimintaa. Verolainsäädännön muuttaminen aikapankkitoiminnan edistämiseksi ei kuitenkaan ole perusteltua.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen, että SDP tukee aikapankkitoimintaa, huomioon ottaen toiminnan mittakaava, laajuus ja verotuksen yleiset periaatteet.
|
Käsitelty
|
|
|
16 |
16 |
Kokonaiskysyntä turvattava Euroopassa
|
Puoluekokous toteaa, että Euroopan keskuspankin roolista ja tehtävästä tarvitaan perusteellinen keskustelu euromaissa.
|
Puoluekokous toteaa, että Euroopan keskuspankin roolista ja tehtävästä tarvitaan laaja keskustelu SDP:ssä, Suomessa ja muissa euromaissa. Tämän on ensinnäkin käsiteltävä sitä, olisiko Euroopan keskuspankin saatava hintavakauden ohella työllisyysnäkökohtia huomioiva toimivalta. Lisäksi olisi käytävä perusteellinen keskustelu siitä, tulisiko EKP:n saada oikeus ostaa myös suoraan euroalueen jäsenmaiden valtionvelkakirjoja poikkeuksellisissa olosuhteissa, mikä edellyttäisi kurinalaista finanssipolitiikkaa.
|
Käsitelty
|
|
|
17 |
17 |
Yhteisövero takaisin pohjoismaiselle tasolle
|
Yritysverotuksen tasovertailussa on huomioitava sekä verokanta että veropohja. Suomen yritysverotuksen taso on pidettävä kilpailukykyisenä verrokkimaihin nähden. SDP ei kannata aggressiivista verokilpailua, vaan korostaa tarvetta esim. veroparatiisien vastaisen työn jatkamiselle. Pääomatuloverotuksen lisäkiristämistä on vakavasti harkittava.
|
Yritysverotuksen tasovertailussa on huomioitava sekä verokanta että veropohja. Suomen yritysverotuksen taso on pidettävä kilpailukykyisenä verrokkimaihin nähden. SDP ei kannata aggressiivista verokilpailua, vaan korostaa tarvetta esim. veroparatiisien vastaisen työn jatkamiselle. Myös EU:n sisällä olisi syytä harmonisoida yritysverotus asettamalla vähintään minimiverokanta. Pääomatuloverotuksen lisäkiristämistä on vakavasti harkittava.
|
Käsitelty
|
|
|
18 |
18 |
Köyhän lisävero poistettava
|
Aloite ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
19 |
19 |
Haittavero lihalle
|
Puoluekokous ei pidä tarkoituksenmukaisena erillisen lihaveron säätämistä.
|
Puoluekokous ei pidä tarkoituksenmukaisena erillisen lihaveron säätämistä. Kansanvalistusta eri hyödykkeiden ja raaka-aineiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista tulee lisätä.
|
Käsitelty
|
|
|
20 |
20 |
Arvonlisäverolliseen vuokra-asuntotuotantoon majoitustoimen ehdoin
|
Aloite ei anna aihetta jatkotoimiin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
21 |
21 |
Valtiota ja kotitaloutta ei pidä rinnastaa
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen näkemykseen, jonka mukaan talouden eri sektorien roolit ja merkitys tulee huomioida talouspolitiikan toteutuksessa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
22 |
22 |
Euroopan unionille jäsenmaiden rajat ylittävä investointistrategia
|
Puoluekokous pitää perusteltuna, että SDP korostaa PES:ssä julkisten investointien merkitystä osana Euroopan kasvupotentiaalin vahvistamista.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
23 |
23 |
Demokratiaa ja edustuksellisuutta vapaakauppasopimuksien sijaan
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, ja edellyttää sosialidemokraattisilta toimijoilta aktiivista vuoropuhelua ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisjärjestöjen kanssa sopimusneuvottelujen edetessä.
|
Käsitelty
|
|
|
24-25 |
24 |
Suomen palkansaajaväestön asemaa on vahvistettava
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen yhteistoimintalain toimivuuden selvittämisestä ja pitää perusteltuna tavoitetta irtisanomissuojan kehittämisestä edelleen niin, että työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin turvataan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen yhteistoimintalain toimivuuden selvittämisestä ja pitää perusteltuna tavoitetta irtisanomissuojan parantamista edelleen niin, että työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin turvataan.
|
Käsitelty
|
|
|
|
25 |
Yhteistoimintalakien nykytila tulee selvittää!
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen yhteistoimintalain toimivuuden selvittämisestä ja pitää perusteltuna tavoitetta irtisanomissuojan kehittämisestä edelleen niin, että työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin turvataan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen yhteistoimintalain toimivuuden selvittämisestä ja pitää perusteltuna tavoitetta irtisanomissuojan parantamista edelleen niin, että työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin turvataan.
|
Käsitelty
|
|
|
26 |
26 |
Kanneoikeus ammattiliitoille työntekijän turvaksi
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen edistää eurooppalaista rajat ylittävään työntekoon liittyvää kanneoikeutta sekä kaikkia työelämän rikkomuksia koskevan kanneoikeuden säätämiseksi Suomessa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
27 |
27 |
Työtaisteluoikeuden rajoittaminen turvaamistoimenpiteellä estettävä
|
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tavoitteeseen. Lakko-oikeus on työntekijäpuolen perusoikeus eikä sitä saa tarpeettomasti rajoittaa tai hallinnollisin toimin murtaa.
Puoluekokous päättää, että on selvitettävä korkeimman oikeuden ratkaisun, jonka mukaan oikeudenkäymiskaarta ei voi käyttää lakon murtamiseksi, käytännön toteutuminen sekä tarve turvaamistoimiasioita koskevan sääntelyn täsmentämiseen lakko-oikeuden turvaamiseksi.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
28 |
28 |
Aktivare försvar av strejkrätten under ILC 2014
|
Beslutsförslag
Partikongressen godkänner motionen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
29 |
29 |
Työehtosopimuksilla kilpailu pysäytettävä
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja velvoittaa sosialidemokraattisia päättäjiä ja asioiden valmistelijoita vastustamaan epätervettä työehdoilla kilpailemisen mallia. SDP tekee yhdessäkin yhteistyötä AY-liikkeen kanssa ja toiminnallaan edistää työehtosopimusten yleissitovuutta ja oikeudenmukaista sopimisen mallia.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
30 |
30 |
Työelämän laatu nousuun
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen työurien pidentämiseen ensisijaisesti työllisyyden ja työssä jaksamisen parantumisen kautta. Sosialidemokraattisten päättäjien on kiinnitettävä huomiota työpaikkojen lisäämisen lisäksi siihen, että työssä jaksamista lisätään olemassa olevien toimien lisäksi mm. työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen sekä työilmapiirin kehittämisen saralla.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen työurien pidentämiseen ensisijaisesti työllisyyden ja työssä jaksamisen parantumisen kautta. Sosialidemokraattisten päättäjien on kiinnitettävä huomiota työpaikkojen lisäämisen lisäksi siihen, että työssä jaksamista lisätään olemassa olevien toimien lisäksi mm. työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen sekä työilmapiirin kehittämisen saralla.
Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen käynnistämään Hyvän työelämän puolesta – hankkeen, jossa selvitetään yhdessä ay-liikkeen kanssa työlainsäädännön muutostarpeet sekä valmistellaan lakimuutosesitykset.
|
Käsitelty
|
|
|
31-32 |
31 |
Valtion ja kunnan työnhakuprosessin edistettävä tasa-arvoa
|
Puoluekokous yhtyy tehtyihin aloitteisiin, joissa esitetään, että valtiolla ja kunnissa tulee ottaa käyttöön yleisesti nimetön työnhaku syrjinnän ehkäisemiseksi työnhakutilanteessa. Yksityisellä sektorilla nimettömään työnhakuun kannustetaan. Nimetöntä työnhakua tulee käyttää yksityisellä sektorilla tilanteissa, joissa rekrytointi liittyy yhteiskunnan rahallisesti tukemiin työpaikkoihin tai julkisiin hankintoihin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
32 |
Tasapuolinen ja syrjimätön työnhaku valtiolle ja kuntiin
|
Puoluekokous yhtyy tehtyihin aloitteisiin, joissa esitetään, että valtiolla ja kunnissa tulee ottaa käyttöön yleisesti nimetön työnhaku syrjinnän ehkäisemiseksi työnhakutilanteessa. Yksityisellä sektorilla nimettömään työnhakuun kannustetaan. Nimetöntä työnhakua tulee käyttää yksityisellä sektorilla tilanteissa, joissa rekrytointi liittyy yhteiskunnan rahallisesti tukemiin työpaikkoihin tai julkisiin hankintoihin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
33 |
33 |
Työttömyysturvan väärinkäytökset ehkäistävä
|
Normal
0
21
false
false
false
FI
X-NONE
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:”Normaali taulukko”;
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:””;
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:”Trebuchet MS”,”sans-serif”;}
Puoluekokous toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Normal
0
21
false
false
false
FI
X-NONE
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:”Normaali taulukko”;
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:””;
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:”Trebuchet MS”,”sans-serif”;}
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
34 |
34 |
Työvoimapalvelut toimiviksi
|
Puoluekokous tunnistaa työvoimapalveluiden laatuun ja palvelukykyyn liittyvän huolen ja toteaa SDP:n toimineen määrätietoisesti TE-palvelujen kehittämiseksi.
Puoluekokous toteaa, että mikäli valtionhallinnon resursseja kohdennetaan uudelleen, työvoimapalveluiden vahvistaminen on tärkeysjärjestyksessä merkittävimpiä lisäresursoinnin kohteita ripeiden, asiantuntevien ja monipuolisten työvoimapalveluiden turvaamiseksi.
|
Puoluekokous tunnistaa työvoimapalveluiden laatuun ja palvelukykyyn liittyvän huolen ja toteaa, että työvoimapalveluiden vahvistaminen on tärkeysjärjestyksessä merkittävimpiä lisäresursoinnin kohteita ripeiden, asiantuntevien ja monipuolisten työvoimapalveluiden turvaamiseksi.
|
Käsitelty
|
|
|
35 |
35 |
Työn jakaminen
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
36 |
36 |
Työsopimuslain muutoksella parannettava osa-aikatyöntekijöiden asemaa
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
37 |
37 |
Työtakuu käyttöön
|
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn ajatukseen täystyöllisyydestä, mutta esitetyn työtakuun sijaan haluaa edistää laajempaa mm. koulutusta ja kuntoutusta tarjoavaa aktivointipolitiikkaa.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn ajatukseen täystyöllisyydestä. SDP korostaa työn kysyntään perustuvaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Puolue näkee työtakuumallin yhtenä osana laajaa, mm. koulutusta ja kuntoutusta tarjoavaa aktivointitoimenpiteiden valikoimaa. SDP:n työllistämispolitiikan keinovalikoimaan kuuluvat myös suorat julkisen sektorin työllistämistoimet. Lisäksi on otettava huomioon sosiaalipoliittiset työllistävät toimenpiteet.
|
Käsitelty
|
|
|
38 |
38 |
Suomeen on luotava kansallinen työsuhderekisteri
|
Puoluekokous edellyttää, että selvitetään edellytykset luoda palkka- ja työsuhdetiedot kattava rekisteri näitä tietoja tarvitsevien viranomaisten käyttöön.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
39 |
39 |
Työllistämisehdon lisääminen julkisiin hankintoihin
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen hankintalain muuttamisen sisällyttämisestä hallitusohjelmatavoitteisiin niin, että hankintalain työllistämisehdosta tulisi velvoittava.
Puoluekokous katsoo tarpeelliseksi, että kuntapäättäjille laaditaan ohje TEM:n vuonna 2013 julkaiseman Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat -oppaan lisäksi nykyisen hankintalain sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta hankintamenettelyssä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
40 |
40 |
Nuorisotakuun tulee tavoittaa myös vaikeimmassa asemassa olevat nuoret
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen kehittää nuorisotakuuta ja lisätä nuorille suunnattuja matalan kynnyksen kuntoutuksellisia palveluita.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
41 |
41 |
Kiintiömies tai -nainen -leimasta päästävä eroon
|
Puoluekokous ymmärtää huolen kiintiöiden käytön hankaluudesta ja haluaa edistää toimintakulttuureita, jotka helpottavat erilaisten kiintiöiden yhteensovittamista. Puoluekokous ei yhdy aloitteessa esitettyyn kiintiön määräytymisperusteen muuttamiseen, koska se vahvistaisi ennestään vahvemmassa asemassa olevan sukupuolen edustusta.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
42-46 |
42 |
Pienen ja keskisuuren teollisuuden toimintaedellytykset turvattava kotimaassa
|
Puoluekokous toteaa, että SDP on toiminut määrätietoisesti teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa on kehitetty jatkuvasti myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta huomioimaan aloitteiden mukaisten tavoitteiden edistämisen perustaessaan puolueen työryhmiä seuraavalla puoluekokouskaudella.
|
Puoluekokous toteaa, että SDP on toiminut määrätietoisesti teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja syksyllä 2013 aloittanut Päivi Lipposen vetämä työryhmä tulee linjaamaan puolueen tulevaisuuden teollisuuspoliittisia tavoitteita. Koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa on kehitetty jatkuvasti myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta huomioimaan aloitteiden mukaisten tavoitteiden edistämisen perustaessaan puolueen työryhmiä seuraavalla puoluekokouskaudella.
|
Käsitelty
|
|
|
|
43 |
Puolueelle teollisuus- ja yritystoiminnan kehittämistä suunnitteleva työryhmä
|
Puoluekokous toteaa, että SDP on toiminut määrätietoisesti teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa on kehitetty jatkuvasti myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta huomioimaan aloitteiden mukaisten tavoitteiden edistämisen perustaessaan puolueen työryhmiä seuraavalla puoluekokouskaudella.
|
Puoluekokous toteaa, että SDP on toiminut määrätietoisesti teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja syksyllä 2013 aloittanut Päivi Lipposen vetämä työryhmä tulee linjaamaan puolueen tulevaisuuden teollisuuspoliittisia tavoitteita. Koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa on kehitetty jatkuvasti myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta huomioimaan aloitteiden mukaisten tavoitteiden edistämisen perustaessaan puolueen työryhmiä seuraavalla puoluekokouskaudella.
|
Käsitelty
|
|
|
|
44 |
Teollisuuden toimintaedellytykset kotimaassa turvattava
|
Puoluekokous toteaa, että SDP on toiminut määrätietoisesti teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa on kehitetty jatkuvasti myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta huomioimaan aloitteiden mukaisten tavoitteiden edistämisen perustaessaan puolueen työryhmiä seuraavalla puoluekokouskaudella.
|
Puoluekokous toteaa, että SDP on toiminut määrätietoisesti teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja syksyllä 2013 aloittanut Päivi Lipposen vetämä työryhmä tulee linjaamaan puolueen tulevaisuuden teollisuuspoliittisia tavoitteita. Koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa on kehitetty jatkuvasti myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta huomioimaan aloitteiden mukaisten tavoitteiden edistämisen perustaessaan puolueen työryhmiä seuraavalla puoluekokouskaudella.
|
Käsitelty
|
|
|
|
45 |
Talouden kasvua teollisuutta uudistamalla
|
Puoluekokous toteaa, että SDP on toiminut määrätietoisesti teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa on kehitetty jatkuvasti myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta huomioimaan aloitteiden mukaisten tavoitteiden edistämisen perustaessaan puolueen työryhmiä seuraavalla puoluekokouskaudella.
|
Puoluekokous toteaa, että SDP on toiminut määrätietoisesti teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja syksyllä 2013 aloittanut Päivi Lipposen vetämä työryhmä tulee linjaamaan puolueen tulevaisuuden teollisuuspoliittisia tavoitteita. Koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa on kehitetty jatkuvasti myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta huomioimaan aloitteiden mukaisten tavoitteiden edistämisen perustaessaan puolueen työryhmiä seuraavalla puoluekokouskaudella.
|
Käsitelty
|
|
|
|
46 |
Suomen elinkeinopolitiikan suuri linja arvioitava uudelleen
|
Puoluekokous toteaa, että SDP on toiminut määrätietoisesti teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa on kehitetty jatkuvasti myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta huomioimaan aloitteiden mukaisten tavoitteiden edistämisen perustaessaan puolueen työryhmiä seuraavalla puoluekokouskaudella.
|
Puoluekokous toteaa, että SDP on toiminut määrätietoisesti teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja syksyllä 2013 aloittanut Päivi Lipposen vetämä työryhmä tulee linjaamaan puolueen tulevaisuuden teollisuuspoliittisia tavoitteita. Koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa on kehitetty jatkuvasti myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta huomioimaan aloitteiden mukaisten tavoitteiden edistämisen perustaessaan puolueen työryhmiä seuraavalla puoluekokouskaudella.
|
Käsitelty
|
|
|
47 |
47 |
Suomen kaivoslakia on muutettava
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteen tavoitteeseen siirtää lainsäädäntömuutoksilla maaperässä olevien mineraalien omistusoikeus valtiolle.
Puoluekokous pitää tärkeänä, että kaivannaisteollisuus toimii kestävillä tavoilla ja että sen sääntely ja valvonta toteutetaan niin, että ympäristölle ja muille elinkeinoille ei aiheudu kohtuutonta haittaa.
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteen tavoitteeseen siirtää lainsäädäntömuutoksilla maaperässä olevien mineraalien omistusoikeus valtiolle.
Puoluekokous pitää tärkeänä, että kaivannaisteollisuus toimii kestävillä tavoilla ja että sen sääntely ja valvonta toteutetaan niin, että ympäristölle ja muille elinkeinoille ei aiheudu kohtuutonta haittaa.
Puoluekokous pitää tärkeänä, että vireillä olevaa ympäristövahinkolainsäädännön kehittämistä jatketaan, jotta vastuu mahdollisista vahingoista jakaantuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
|
Käsitelty
|
|
|
48 |
48 |
Pienyrittäjien köyhyyden torjunta
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen ehdotukseen kehittää yrittäjien tulonsiirtoja ja työvoimapalveluja yhdenvertaisempaan ja köyhyyttä poistavaan suuntaa. Puoluekokous katsoo, että tulonsiirtojen rahoitukseen osallistumisen ja edunnauttimisen pitää olla tasapainossa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
49 |
49 |
Osakeyhtiölakia kehitettävä mahdollistamaan yritysten kestävä kehittäminen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn osakeyhtiölain kehittämiseen kestävän ja pitkäjänteisen yritystoiminnan edistämiseksi.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
50 |
50 |
Yritysten omistajavallan lisääminen johdon palkitsemisjärjestelmistä päätettäessä sekä palkkasuhdeluvun ilmoittaminen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa,
1) että yritysten yhtiökokoukset linjaavat ylimmän johdon palkka- ja palkitsemisperusteet sekä
2) katsoo, että yritysten ja muiden työnantajien tulisi julkistaa tilinpäätösten yhteydessä tai muuten vuosittain alimman ja ylimmän kokoaikatyöstä maksamansa palkan suhdeluvun.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
51 |
51 |
Kilpailuttamiseen koulutettava
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja kannattaa kilpailuosaamisen lisäämistä aloitteessa esitetyillä tavoilla.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
52 |
52 |
Pk-yritysten vientiin liittyvää rahoitusosaamista on lisättävä
|
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tapaan tukea pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä ja vientiponnisteluja sekä tiedottamista.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
53 |
53 |
Suomeen saatava yhtiömuoto, joka soveltuu nykyisiä paremmin julkisen sektorin omistamiin yhtiöihin
|
Puoluekokous ei pidä tarkoituksenmukaisena luoda uutta kunnallista osakeyhtiömallia nykyisten mallien rinnalle ja katsoo, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
|
Puoluekokous ei pidä tarkoituksenmukaisena luoda uutta kunnallista osakeyhtiömallia nykyisten mallien rinnalle ja katsoo, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin. Puoluekokous pitää perusteltuna selvittää eri osakeyhtiöiden käytäntöjä ja mahdollisuuksia avoimuuden lisäämiseksi.
|
Käsitelty
|
|
|
54 |
54 |
Västvärlden lever inlindad i orättvis bomull
|
Beslutsförslag
Partikongressen godkänner motionen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
55 |
55 |
Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan laatu ja takuuehdot paremmiksi
|
Puoluekokous pitää perusteltuna vaatimusta, jonka mukaan kulutushyödykkeiden kuten kodinkoneiden ja viihde-elektroniikkalaitteiden käyttöikä tulee olla riittävän pitkä. Puoluekokous kuitenkin muistuttaa, että kuluttajien oma aktiivisuus vaikuttaa koneiden ja laitteiden vähimmäiskestoiän määrittämiseen. Kuluttajansuojalain määritelmä huomioon ottaen tuotteilta voidaan vaatia jo nyt merkittävästi pidempiä käyttöaikoja. Puoluekokous toteaa, että kuluttajia tulee valistaa nykyistä huomattavasti tehokkaammin nykyisistä toimintamahdollisuuksistaan muun muassa laiterikkojen sattuessa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
56 |
56 |
Nuoren vuokra-asunnon saaminen ei saa jäädä kiinni kotivakuutuksesta
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous katsoo kuitenkin, että nuorten tietoisuutta omista talousasioista tulisi lisätä muun muassa peruskoulussa osana kansalaistaitoja. Puoluekokous katsoo lisäksi, että vakuutuslaitosten kanssa on käytävä keskusteluja siitä, millä tavalla kotivakuutuksen saamisen ehtoja kehittämällä voitaisiin turvata myös maksuhäiriöisten ihmisten kotivakuutuksen saaminen, etenkin siinä tilanteessa, jossa maksuhäiriömerkintäisen henkilön maksuhäiriöön johtanut velka on jo takaisinmaksettu tai maksuhäiriö on määrältään vähäinen ja yksittäinen.
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta katsoo, että nuorten tietoisuutta omista talousasioista tulisi lisätä muun muassa peruskoulussa osana kansalaistaitoja. Aloitteessa esitetty ongelma ei koske kuitenkaan pelkästään nuoria.
Puoluekokous katsoo, että vakuutuslaitosten kanssa on käytävä keskusteluja siitä, millä tavalla kotivakuutuksen saamisen ehtoja kehittämällä voitaisiin turvata myös maksuhäiriöisten ihmisten kotivakuutuksen saaminen, etenkin siinä tilanteessa, jossa maksuhäiriömerkintäisen henkilön maksuhäiriöön johtanut velka on jo takaisinmaksettu tai maksuhäiriö on määrältään vähäinen ja yksittäinen.
|
Käsitelty
|
|
|
57-59 |
57 |
Monipuolinen, hiilidioksidipäästötön ja uusin innovaatioin kehittyvä energiantuotanto Suomen etu
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen 57 esitykseen, että Suomen on päästövähennyskeinoissa pyrittävä teknologianeutraaliuteen. Puoluekokous yhtyy esityksen tavoitteeseen rajata uusien tuotantomuotojen tukien määrää. Puoluekokous näkee kuitenkin perusteltuna, että lähellä kaupallistumista olevaa teknologiaa voidaan tukea rajallisesti investointi- tai tuotantotuin. Näillä linjauksilla Suomi voi tavoittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kustannustehokkaasti siten, että valinnat parhaiden teknologioiden suhteen ovat pääsääntöisesti markkinoiden valittavissa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen 58 tavoitteeseen lisätä energiaomavaraisuutta merkittävästi pidemmällä aikavälillä. Kotimaista energiantuotantoa kehittämällä voidaan vähentää tuontiriippuvuutta ja vahvistaa vaihtotasetta. Käytettävissä tulisi olla kaikki kotimaiset energialähteet siten, että pidämme kiinni kansainvälisistä ja EU-tason velvoitteistamme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Puoluekokous toteaa, että aloitteen 59 tavoite yhteistuotannon edistämiseksi on kannatettava. Energia- ja materiaalitehokkuus vähentävät ympäristön kuormitusta ja vapauttavat resursseja muuhun toimintaan.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
58 |
Suomalaisen energiakäänteen aikaansaaminen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen 57 esitykseen, että Suomen on päästövähennyskeinoissa pyrittävä teknologianeutraaliuteen. Puoluekokous yhtyy esityksen tavoitteeseen rajata uusien tuotantomuotojen tukien määrää. Puoluekokous näkee kuitenkin perusteltuna, että lähellä kaupallistumista olevaa teknologiaa voidaan tukea rajallisesti investointi- tai tuotantotuin. Näillä linjauksilla Suomi voi tavoittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kustannustehokkaasti siten, että valinnat parhaiden teknologioiden suhteen ovat pääsääntöisesti markkinoiden valittavissa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen 58 tavoitteeseen lisätä energiaomavaraisuutta merkittävästi pidemmällä aikavälillä. Kotimaista energiantuotantoa kehittämällä voidaan vähentää tuontiriippuvuutta ja vahvistaa vaihtotasetta. Käytettävissä tulisi olla kaikki kotimaiset energialähteet siten, että pidämme kiinni kansainvälisistä ja EU-tason velvoitteistamme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Puoluekokous toteaa, että aloitteen 59 tavoite yhteistuotannon edistämiseksi on kannatettava. Energia- ja materiaalitehokkuus vähentävät ympäristön kuormitusta ja vapauttavat resursseja muuhun toimintaan.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
59 |
Yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa kehitettävä
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen 57 esitykseen, että Suomen on päästövähennyskeinoissa pyrittävä teknologianeutraaliuteen. Puoluekokous yhtyy esityksen tavoitteeseen rajata uusien tuotantomuotojen tukien määrää. Puoluekokous näkee kuitenkin perusteltuna, että lähellä kaupallistumista olevaa teknologiaa voidaan tukea rajallisesti investointi- tai tuotantotuin. Näillä linjauksilla Suomi voi tavoittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kustannustehokkaasti siten, että valinnat parhaiden teknologioiden suhteen ovat pääsääntöisesti markkinoiden valittavissa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen 58 tavoitteeseen lisätä energiaomavaraisuutta merkittävästi pidemmällä aikavälillä. Kotimaista energiantuotantoa kehittämällä voidaan vähentää tuontiriippuvuutta ja vahvistaa vaihtotasetta. Käytettävissä tulisi olla kaikki kotimaiset energialähteet siten, että pidämme kiinni kansainvälisistä ja EU-tason velvoitteistamme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Puoluekokous toteaa, että aloitteen 59 tavoite yhteistuotannon edistämiseksi on kannatettava. Energia- ja materiaalitehokkuus vähentävät ympäristön kuormitusta ja vapauttavat resursseja muuhun toimintaan.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
60 |
60 |
Perhepoliittinen ohjelma
|
|
|
|
|
|
61 |
61 |
Miljoonat eurooppalaiset vaarassa köyhtyä
|
Puoluekokous pitää tärkeänä tavoitteena kehittää EU:ta alueena, jossa korkea kilpailukyky, tuottavuus ja kansalaisten elintaso yhdistyvät korkeaan sosiaaliturvaan, koulutustasoon, työelämä- ja kuluttajastandardeihin ja tasa-arvoon.
Puoluekokous katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee luoda unionin alueelle työntekijöiden tasavertaiseen suojeluun keskittyvä vähimmäislainsäädäntö, estää sosiaalinen dumppaus sekä toteuttaa 2020–strategian koulutukseen, työllisyyteen ja köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen liittyvät tavoitteet
Puoluekokous ei yhdy aloitteen tavoitteeseen EU-tasoisen vähimmäispalkan säätämisestä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
62 |
62 |
Lapsilisien irrottaminen toimeentulotuesta
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen lapsilisien irrottamiseksi toimeentulotukea leikkaavien tulojen määrittelystä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
63 |
63 |
Nuorten alle 25-vuotiaiden parissa työskentelevien viranomaisten yhteistyön tiivistäminen ja johtovastuun määrääminen sosiaalivi-ranomaisille
|
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen kuntien moniammatillisen yhteistyön lisäämisestä nuorisotakuun toteutumiseksi.
Puoluekokous pitää välttämättömänä, että myös vaikeimmassa asemassa olevien nuorten kohdalla takuu saadaan toimimaan.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
64-65 |
64 |
Perhevapaiden kustannukset tasattava kaikkien työnantajien kesken
|
Puoluekokous pitää tärkeänä, että työtä perhevapaiden tasaisen käytön edistämiseksi ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi jatketaan edelleen.
Puoluekokous katsoo, että vanhemmuuden kustannuksia tasataan paljon jo nykyisin sairausvakuutuksen kautta ja arviointi jatkotoimista esimerkiksi vanhempainvakuutuksen luomiseksi tai sairaan lapsen hoitoajan korvaamisesta tulee tehdä kolmikantaisesti, yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
65 |
Vanhemmuuden kustannukset tasattava
|
Puoluekokous pitää tärkeänä, että työtä perhevapaiden tasaisen käytön edistämiseksi ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi jatketaan edelleen.
Puoluekokous katsoo, että vanhemmuuden kustannuksia tasataan paljon jo nykyisin sairausvakuutuksen kautta ja arviointi jatkotoimista esimerkiksi vanhempainvakuutuksen luomiseksi tai sairaan lapsen hoitoajan korvaamisesta tulee tehdä kolmikantaisesti, yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
66 |
66 |
Varhainen tukeminen lapsiperheissä
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja painottaa tärkeyttä korostaa SDP:n perhepolitiikassa ehkäisevän perhetyön merkitystä.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja painottaa tärkeyttä korostaa SDP:n perhepolitiikassa ehkäisevän perhetyön merkitystä.
SDP myötävaikuttaa ehkäisevän työn investointiluonteen ymmärtämiseksi; on tärkeä kyetä osoittamaan ehkäisevän työn kustannuksia pitkällä aikavälillä alentava merkitys myös taloudellisin laskelmin.
|
Käsitelty
|
|
|
67 |
67 |
Eläkkeiden vuosittainen tasotarkistus euromääräiseksi
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
68-69 |
68 |
Omaishoitajien asema ja tukikäytännöt yhdenvertaistettava valtakunnallisesti
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin parantaa omaishoitajien asemaa ja yhdenvertaisuutta.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin parantaa omaishoitajien asemaa ja yhdenvertaisuutta. Puoluekokous kannattaa mallia, jossa Kela maksaa valtion rahoittamana omaishoidon tuen ja sote-alueet järjestävät omaishoitoa tukevat palvelut.
|
Käsitelty
|
|
|
|
69 |
Subjektiivinen oikeus omaishoidon tukeen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin parantaa omaishoitajien asemaa ja yhdenvertaisuutta.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin parantaa omaishoitajien asemaa ja yhdenvertaisuutta. Puoluekokous kannattaa mallia, jossa Kela maksaa valtion rahoittamana omaishoidon tuen ja sote-alueet järjestävät omaishoitoa tukevat palvelut.
|
Käsitelty
|
|
|
70 |
70 |
Respektfull behandling av räddningspersonal
|
Beslutsförslag
Partistyrelsen instämmer med oron, som framförs i motionen, över hur den åldrande räddningspersonalen ska orka i sitt arbete.
Partikongressen hänvisar till tidigare partikongressers linjedragningar, enligt vilka brandmännens pensionsålder bör sänkas till 58 år.
Den här målsättningen bör granskas om det sker verkliga förändringar i räddningsverkets arbetsvillkor och i organiseringen av arbetet. Dessutom är det viktigt att värna om de åldrande arbetstagarnas arbetsförmåga genom satsningar på arbetshälsovården, yrkesmässiga rehabiliteringen, utbildningen och omfördelning av arbetsuppgifter samt genom att utveckla åldersledarskapet inom räddningsväsendet.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen ikääntyvän pelastushenkilöstön jaksamisesta työssään.
Puoluekokous viittaa edellisten puoluekokousten linjauksiin, joiden mukaan palomiesten eläkeikä tulee laskea 58 vuoteen.
Tätä tavoitetta on syytä tarkistaa, mikäli pelastustoimen työnkuvassa ja työn organisoinnissa tapahtuu todellisia muutoksia. Sen lisäksi on tärkeää huolehtia sekä ikääntyvien työntekijöiden työkyvystä panostamalla työterveyshuoltoon, ammatilliseen kuntoutukseen, koulutukseen ja työjärjestelyihin että ikäjohtamisen kehittämiseen pelastuslaitoksessa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
71 |
71 |
Lisää resursseja lastensuojeluun
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että laadukas lastensuojelutyö ja ehkäisevät perhepalvelut ovat hyvinvointitaloutta eli kansantaloudellinen ja inhimillinen investointi.
Puoluekokous painottaa myös kolmannen sektorin merkittävää panosta ennaltaehkäisevän työn tekijänä ja lasten ja nuorten kasvun tukena.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että laadukas lastensuojelutyö ja ehkäisevät perhepalvelut ovat hyvinvointitaloutta eli kansantaloudellinen ja inhimillinen investointi.
Puoluekokous painottaa myös kolmannen sektorin merkittävää panosta ennaltaehkäisevän työn tekijänä ja lasten ja nuorten kasvun tukena.
On tärkeä kyetä osoittamaan ehkäisevän työn kustannuksia pitkällä aikavälillä alentava merkitys myös taloudellisin laskelmin.
|
Käsitelty
|
|
|
72-73 |
72 |
Eläkejärjestelmä remonttiin
|
Puoluekokous edellyttää, että lainsäädännöllä ja muilla keinoilla kehitetään monipuolisesti koulutusta ja työelämää, turvataan ihmisten työkykyä, estetään syrjäytymistä ja muutetaan työelämän asenteita. Puoluekokous katsoo, että nämä ovat hyvän työllisyyskehityksen ohella tärkeimmät työkalut työurien pidentämiseksi.
Puoluekokous pitää välttämättömänä, että työuria koskien saavutetaan kestävä ratkaisu, joka turvaa ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
|
Puoluekokous edellyttää, että lainsäädännöllä ja muilla keinoilla kehitetään monipuolisesti koulutusta ja työelämää, turvataan ihmisten työkykyä, estetään syrjäytymistä ja muutetaan työelämän asenteita. Puoluekokous katsoo, että nämä ovat hyvän työllisyyskehityksen ohella tärkeimmät työkalut työurien pidentämiseksi.
Puoluekokous pitää välttämättömänä, että työuria koskien saavutetaan kestävä ratkaisu, joka turvaa ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
Elinaikakerrointa tulee seurata sekä tehdä siihen tarvittavat korjaukset, mikäli kerroin pienentää eläkettä merkittävästi enemmän kuin tavoitteeksi on alun perin asetettu.
|
Käsitelty
|
|
|
|
73 |
Työeläkejärjestelmää uusittaessa huomioitava eläkkeiden tason turvaaminen
|
Puoluekokous edellyttää, että lainsäädännöllä ja muilla keinoilla kehitetään monipuolisesti koulutusta ja työelämää, turvataan ihmisten työkykyä, estetään syrjäytymistä ja muutetaan työelämän asenteita. Puoluekokous katsoo, että nämä ovat hyvän työllisyyskehityksen ohella tärkeimmät työkalut työurien pidentämiseksi.
Puoluekokous pitää välttämättömänä, että työuria koskien saavutetaan kestävä ratkaisu, joka turvaa ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
|
Puoluekokous edellyttää, että lainsäädännöllä ja muilla keinoilla kehitetään monipuolisesti koulutusta ja työelämää, turvataan ihmisten työkykyä, estetään syrjäytymistä ja muutetaan työelämän asenteita. Puoluekokous katsoo, että nämä ovat hyvän työllisyyskehityksen ohella tärkeimmät työkalut työurien pidentämiseksi.
Puoluekokous pitää välttämättömänä, että työuria koskien saavutetaan kestävä ratkaisu, joka turvaa ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
Elinaikakerrointa tulee seurata sekä tehdä siihen tarvittavat korjaukset, mikäli kerroin pienentää eläkettä merkittävästi enemmän kuin tavoitteeksi on alun perin asetettu.
|
Käsitelty
|
|
|
74 |
74 |
Vanhusneuvostojen jäsenten valinta
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
75 |
75 |
Perheiden tukeminen erotilanteissa ja sosiaalityön koulutusten kehittäminen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen ja korostaa lapsen edun toteutumista avo- ja avioerotilanteissa sekä korostaa tässäkin ehkäisevän perhetyön merkitystä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
76 |
76 |
Lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja turvakotipalvelujen vahvistaminen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin ennaltaehkäistä monipuolisesti lähisuhdeväkivaltaa sekä vahvistaa turvakotipalveluita ja uhrien auttamista.
Puoluekokous edellyttää, että hallitus turvaa ns. Istanbulin sopimuksen mukaisten valtakunnallisesti riittävien turvakotipalveluiden järjestämisen.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin ennaltaehkäistä monipuolisesti lähisuhdeväkivaltaa sekä vahvistaa turvakotipalveluita ja uhrien auttamista.
Puoluekokous edellyttää, että hallitus turvaa ns. Istanbulin sopimuksen mukaisten valtakunnallisesti riittävien ja alueellisesti kattavien turvakotipalveluiden järjestämisen.
|
Käsitelty
|
|
|
77 |
77 |
Kuntoutusta ja palveluasumista Espanjassa
|
Puoluekokous toteaa, että voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa liikuntavammaisen henkilön kuntoutuksen ulkomailla.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
78 |
78 |
Ympärivuorokautisessa hoidossa oleville on saatava lakisääteinen oikeus ulkoiluun
|
Puoluekokous pitää tärkeänä, että ikääntyvien ihmisten oikeus ulkoiluun ja liikkumiseen toteutuu.
Puoluekokous edellyttää vanhuspalvelulain ja laatusuositusten toteutumisen seurantaa ja vaatii, että hallituksen tulee tarvittaessa ryhtyä toimiin, jotta laki toteutuu.
Puoluekokous painottaa myös kolmannen sektorin merkittävää panosta ikäihmisten virkistystoiminnassa ja ulkoilussa.
|
Puoluekokous pitää tärkeänä, että kaikkien ihmisten oikeus ulkoiluun ja liikkumiseen toteutuu.
Puoluekokous edellyttää vanhuspalvelulain ja laatusuositusten toteutumisen seurantaa ja vaatii, että hallituksen tulee tarvittaessa ryhtyä toimiin, jotta laki toteutuu.
Puoluekokous painottaa myös kolmannen sektorin merkittävää panosta ikäihmisten virkistystoiminnassa ja ulkoilussa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä suurille sote-alueille on tärkeää, että palvelujen laatua seurataan systemaattisesti paikallisella tasolla esimerkiksi kuntien hyvinvointikertomusten avulla, joiden kautta tieto välittyy edelleen päättäjille. Kunnalliset palvelut on laajasti integroitava sosiaali- ja terveyspalveluihin.
|
Käsitelty
|
|
|
79 |
79 |
Eturauhassyöpää ehkäisevät joukkotarkastukset otettava käyttöön
|
Puoluekokous toteaa, että tällä hetkellä PSA-seulontaan eturauhassyövän diagnostiikassa ei ole aihetta. Kun nykyisin käytettävää PSA-testiä spesifisempi testi saadaan käyttöön, voidaan seulontojen aloittamista harkita.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
80-82 |
80 |
Liikunnan mini-interventio Kela-korvauksen piiriin
|
Puoluekokous toteaa liikunnan lisäämisen olevan tavoiteltavaa kaiken ikäisillä sen myönteisten terveysvaikutusten vuoksi. Näin ollen puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin kohtuuhintaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämisestä niin kunnallisessa kuin valtiollisessakin päätöksenteossa. Niin ikään ikääntyneen väestön liikuntapalvelujen saatavuus tulisi ottaa huomioon kuntien suunnitelmissa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Puoluekokous kuitenkin katsoo, että kohtuuhintaisten liikuntapalvelujen tarjoaminen opiskelijoille on ensisijaisesti korkeakoulujen vastuulla, eikä liikunnan mini-intervention erilliselle Kela-korvaukselle ole tässä tilanteessa tarvetta.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
81 |
Kaikki kansa tanssimaan!
|
Puoluekokous toteaa liikunnan lisäämisen olevan tavoiteltavaa kaiken ikäisillä sen myönteisten terveysvaikutusten vuoksi. Näin ollen puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin kohtuuhintaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämisestä niin kunnallisessa kuin valtiollisessakin päätöksenteossa. Niin ikään ikääntyneen väestön liikuntapalvelujen saatavuus tulisi ottaa huomioon kuntien suunnitelmissa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Puoluekokous kuitenkin katsoo, että kohtuuhintaisten liikuntapalvelujen tarjoaminen opiskelijoille on ensisijaisesti korkeakoulujen vastuulla, eikä liikunnan mini-intervention erilliselle Kela-korvaukselle ole tässä tilanteessa tarvetta.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
82 |
Ikääntyvien liikunta
|
Puoluekokous toteaa liikunnan lisäämisen olevan tavoiteltavaa kaiken ikäisillä sen myönteisten terveysvaikutusten vuoksi. Näin ollen puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin kohtuuhintaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämisestä niin kunnallisessa kuin valtiollisessakin päätöksenteossa. Niin ikään ikääntyneen väestön liikuntapalvelujen saatavuus tulisi ottaa huomioon kuntien suunnitelmissa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Puoluekokous kuitenkin katsoo, että kohtuuhintaisten liikuntapalvelujen tarjoaminen opiskelijoille on ensisijaisesti korkeakoulujen vastuulla, eikä liikunnan mini-intervention erilliselle Kela-korvaukselle ole tässä tilanteessa tarvetta.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
83-91 |
83 |
Julkisen sairaanhoidon saatavuus on oikea-aikaistettava
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan:
1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle
2) vahvat sote-alueet ja vastuukunnat, jotka järjestävät sosiaali- ja
terveyspalvelut
3) sosiaali-ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen
yhteys
4) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5) pyrkimys kohti yksikanavaista terveydenhuollon järjestelmää
6) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö
7) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
8) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus terveydenhuoltoon ja inhimilliseen elämään.
Erillisen terveyspoliittisen ohjelman laadintaa puoluekokous ei näe tarpeellisena. Terveys on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain sairauksien puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Terveyshuollon keinoin ihmisten terveyteen voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita palveluita, mm. sosiaali-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista. Meneillään oleva hallituksen sote-rakenneuudistus tähtää juuri tämän kokonaisuuden rakentamiseen kuntapohjaisesti.
|
Valiokunnan esitys
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalvelujen tarpeeseen. Samalla toiminta on sidottava meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisen periaatteiden mukaisesti kiinteästi sosiaalihuoltoon.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen sosiaali- ja terveydenhuollosta asettuvan seuraavien periaatteiden varaan:
1. Riittävät resurssit julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle
2. Vahvat sote-alueet, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio kaikilla tasoilla koskien myös ehkäiseviä palveluita
4. Yksikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5. Riittävä, koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon työympäristö
6. Valtion ohjaus tarvittaessa normein, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
7. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
8. Käyttäjä- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmä
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella on mahdollisuus hoivaan, hoitoon ja huoltoon sekä inhimilliseen elämään.
SDP laatii seuraavalla puoluekokouskaudella sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman, jossa määritellään SDP:n visio Suomen hyvinvointijärjestelmästä vuonna 2030 ja keinot sen saavuttamiseksi. Hyvinvointi on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain ongelmiin puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Ihmisiä tulee tukea ja rohkaista edistämään omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveydenhuollon keinoin ihmisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, mm. sivistys‑, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista.
|
Käsitelty
|
|
|
|
84 |
SDP:lle terveyspoliittinen ohjelma
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan:
1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle
2) vahvat sote-alueet ja vastuukunnat, jotka järjestävät sosiaali- ja
terveyspalvelut
3) sosiaali-ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen
yhteys
4) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5) pyrkimys kohti yksikanavaista terveydenhuollon järjestelmää
6) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö
7) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
8) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus terveydenhuoltoon ja inhimilliseen elämään.
Erillisen terveyspoliittisen ohjelman laadintaa puoluekokous ei näe tarpeellisena. Terveys on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain sairauksien puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Terveyshuollon keinoin ihmisten terveyteen voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita palveluita, mm. sosiaali-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista. Meneillään oleva hallituksen sote-rakenneuudistus tähtää juuri tämän kokonaisuuden rakentamiseen kuntapohjaisesti.
|
Valiokunnan esitys
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalvelujen tarpeeseen. Samalla toiminta on sidottava meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisen periaatteiden mukaisesti kiinteästi sosiaalihuoltoon.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen sosiaali- ja terveydenhuollosta asettuvan seuraavien periaatteiden varaan:
1. Riittävät resurssit julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle
2. Vahvat sote-alueet, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio kaikilla tasoilla koskien myös ehkäiseviä palveluita
4. Yksikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5. Riittävä, koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon työympäristö
6. Valtion ohjaus tarvittaessa normein, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
7. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
8. Käyttäjä- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmä
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella on mahdollisuus hoivaan, hoitoon ja huoltoon sekä inhimilliseen elämään.
SDP laatii seuraavalla puoluekokouskaudella sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman, jossa määritellään SDP:n visio Suomen hyvinvointijärjestelmästä vuonna 2030 ja keinot sen saavuttamiseksi. Hyvinvointi on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain ongelmiin puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Ihmisiä tulee tukea ja rohkaista edistämään omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveydenhuollon keinoin ihmisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, mm. sivistys‑, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista.
|
Käsitelty
|
|
|
|
85 |
Terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus yksikanavaistettava
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan:
1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle
2) vahvat sote-alueet ja vastuukunnat, jotka järjestävät sosiaali- ja
terveyspalvelut
3) sosiaali-ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen
yhteys
4) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5) pyrkimys kohti yksikanavaista terveydenhuollon järjestelmää
6) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö
7) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
8) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus terveydenhuoltoon ja inhimilliseen elämään.
Erillisen terveyspoliittisen ohjelman laadintaa puoluekokous ei näe tarpeellisena. Terveys on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain sairauksien puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Terveyshuollon keinoin ihmisten terveyteen voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita palveluita, mm. sosiaali-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista. Meneillään oleva hallituksen sote-rakenneuudistus tähtää juuri tämän kokonaisuuden rakentamiseen kuntapohjaisesti.
|
Valiokunnan esitys
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalvelujen tarpeeseen. Samalla toiminta on sidottava meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisen periaatteiden mukaisesti kiinteästi sosiaalihuoltoon.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen sosiaali- ja terveydenhuollosta asettuvan seuraavien periaatteiden varaan:
1. Riittävät resurssit julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle
2. Vahvat sote-alueet, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio kaikilla tasoilla koskien myös ehkäiseviä palveluita
4. Yksikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5. Riittävä, koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon työympäristö
6. Valtion ohjaus tarvittaessa normein, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
7. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
8. Käyttäjä- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmä
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella on mahdollisuus hoivaan, hoitoon ja huoltoon sekä inhimilliseen elämään.
SDP laatii seuraavalla puoluekokouskaudella sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman, jossa määritellään SDP:n visio Suomen hyvinvointijärjestelmästä vuonna 2030 ja keinot sen saavuttamiseksi. Hyvinvointi on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain ongelmiin puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Ihmisiä tulee tukea ja rohkaista edistämään omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveydenhuollon keinoin ihmisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, mm. sivistys‑, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista.
|
Käsitelty
|
|
|
|
86 |
Terveydenhuollon järjestämisvastuu kuntia suuremmille harteille
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan:
1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle
2) vahvat sote-alueet ja vastuukunnat, jotka järjestävät sosiaali- ja
terveyspalvelut
3) sosiaali-ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen
yhteys
4) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5) pyrkimys kohti yksikanavaista terveydenhuollon järjestelmää
6) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö
7) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
8) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus terveydenhuoltoon ja inhimilliseen elämään.
Erillisen terveyspoliittisen ohjelman laadintaa puoluekokous ei näe tarpeellisena. Terveys on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain sairauksien puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Terveyshuollon keinoin ihmisten terveyteen voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita palveluita, mm. sosiaali-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista. Meneillään oleva hallituksen sote-rakenneuudistus tähtää juuri tämän kokonaisuuden rakentamiseen kuntapohjaisesti.
|
Valiokunnan esitys
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalvelujen tarpeeseen. Samalla toiminta on sidottava meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisen periaatteiden mukaisesti kiinteästi sosiaalihuoltoon.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen sosiaali- ja terveydenhuollosta asettuvan seuraavien periaatteiden varaan:
1. Riittävät resurssit julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle
2. Vahvat sote-alueet, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio kaikilla tasoilla koskien myös ehkäiseviä palveluita
4. Yksikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5. Riittävä, koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon työympäristö
6. Valtion ohjaus tarvittaessa normein, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
7. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
8. Käyttäjä- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmä
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella on mahdollisuus hoivaan, hoitoon ja huoltoon sekä inhimilliseen elämään.
SDP laatii seuraavalla puoluekokouskaudella sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman, jossa määritellään SDP:n visio Suomen hyvinvointijärjestelmästä vuonna 2030 ja keinot sen saavuttamiseksi. Hyvinvointi on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain ongelmiin puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Ihmisiä tulee tukea ja rohkaista edistämään omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveydenhuollon keinoin ihmisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, mm. sivistys‑, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista.
|
Käsitelty
|
|
|
|
87 |
Terveydenhoidon yksikanavainen rahoitus välttämätön
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan:
1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle
2) vahvat sote-alueet ja vastuukunnat, jotka järjestävät sosiaali- ja
terveyspalvelut
3) sosiaali-ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen
yhteys
4) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5) pyrkimys kohti yksikanavaista terveydenhuollon järjestelmää
6) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö
7) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
8) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus terveydenhuoltoon ja inhimilliseen elämään.
Erillisen terveyspoliittisen ohjelman laadintaa puoluekokous ei näe tarpeellisena. Terveys on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain sairauksien puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Terveyshuollon keinoin ihmisten terveyteen voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita palveluita, mm. sosiaali-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista. Meneillään oleva hallituksen sote-rakenneuudistus tähtää juuri tämän kokonaisuuden rakentamiseen kuntapohjaisesti.
|
Valiokunnan esitys
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalvelujen tarpeeseen. Samalla toiminta on sidottava meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisen periaatteiden mukaisesti kiinteästi sosiaalihuoltoon.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen sosiaali- ja terveydenhuollosta asettuvan seuraavien periaatteiden varaan:
1. Riittävät resurssit julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle
2. Vahvat sote-alueet, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio kaikilla tasoilla koskien myös ehkäiseviä palveluita
4. Yksikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5. Riittävä, koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon työympäristö
6. Valtion ohjaus tarvittaessa normein, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
7. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
8. Käyttäjä- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmä
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella on mahdollisuus hoivaan, hoitoon ja huoltoon sekä inhimilliseen elämään.
SDP laatii seuraavalla puoluekokouskaudella sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman, jossa määritellään SDP:n visio Suomen hyvinvointijärjestelmästä vuonna 2030 ja keinot sen saavuttamiseksi. Hyvinvointi on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain ongelmiin puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Ihmisiä tulee tukea ja rohkaista edistämään omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveydenhuollon keinoin ihmisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, mm. sivistys‑, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista.
|
Käsitelty
|
|
|
|
88 |
Perusterveydenhuollon lääkäripulan ratkaiseminen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan:
1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle
2) vahvat sote-alueet ja vastuukunnat, jotka järjestävät sosiaali- ja
terveyspalvelut
3) sosiaali-ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen
yhteys
4) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5) pyrkimys kohti yksikanavaista terveydenhuollon järjestelmää
6) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö
7) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
8) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus terveydenhuoltoon ja inhimilliseen elämään.
Erillisen terveyspoliittisen ohjelman laadintaa puoluekokous ei näe tarpeellisena. Terveys on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain sairauksien puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Terveyshuollon keinoin ihmisten terveyteen voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita palveluita, mm. sosiaali-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista. Meneillään oleva hallituksen sote-rakenneuudistus tähtää juuri tämän kokonaisuuden rakentamiseen kuntapohjaisesti.
|
Valiokunnan esitys
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalvelujen tarpeeseen. Samalla toiminta on sidottava meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisen periaatteiden mukaisesti kiinteästi sosiaalihuoltoon.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen sosiaali- ja terveydenhuollosta asettuvan seuraavien periaatteiden varaan:
1. Riittävät resurssit julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle
2. Vahvat sote-alueet, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio kaikilla tasoilla koskien myös ehkäiseviä palveluita
4. Yksikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5. Riittävä, koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon työympäristö
6. Valtion ohjaus tarvittaessa normein, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
7. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
8. Käyttäjä- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmä
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella on mahdollisuus hoivaan, hoitoon ja huoltoon sekä inhimilliseen elämään.
SDP laatii seuraavalla puoluekokouskaudella sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman, jossa määritellään SDP:n visio Suomen hyvinvointijärjestelmästä vuonna 2030 ja keinot sen saavuttamiseksi. Hyvinvointi on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain ongelmiin puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Ihmisiä tulee tukea ja rohkaista edistämään omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveydenhuollon keinoin ihmisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, mm. sivistys‑, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista.
|
Käsitelty
|
|
|
|
89 |
Yksityisten terveyspalveluyritysten toiminnan sääteleminen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan:
1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle
2) vahvat sote-alueet ja vastuukunnat, jotka järjestävät sosiaali- ja
terveyspalvelut
3) sosiaali-ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen
yhteys
4) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5) pyrkimys kohti yksikanavaista terveydenhuollon järjestelmää
6) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö
7) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
8) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus terveydenhuoltoon ja inhimilliseen elämään.
Erillisen terveyspoliittisen ohjelman laadintaa puoluekokous ei näe tarpeellisena. Terveys on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain sairauksien puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Terveyshuollon keinoin ihmisten terveyteen voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita palveluita, mm. sosiaali-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista. Meneillään oleva hallituksen sote-rakenneuudistus tähtää juuri tämän kokonaisuuden rakentamiseen kuntapohjaisesti.
|
Valiokunnan esitys
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalvelujen tarpeeseen. Samalla toiminta on sidottava meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisen periaatteiden mukaisesti kiinteästi sosiaalihuoltoon.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen sosiaali- ja terveydenhuollosta asettuvan seuraavien periaatteiden varaan:
1. Riittävät resurssit julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle
2. Vahvat sote-alueet, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio kaikilla tasoilla koskien myös ehkäiseviä palveluita
4. Yksikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5. Riittävä, koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon työympäristö
6. Valtion ohjaus tarvittaessa normein, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
7. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
8. Käyttäjä- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmä
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella on mahdollisuus hoivaan, hoitoon ja huoltoon sekä inhimilliseen elämään.
SDP laatii seuraavalla puoluekokouskaudella sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman, jossa määritellään SDP:n visio Suomen hyvinvointijärjestelmästä vuonna 2030 ja keinot sen saavuttamiseksi. Hyvinvointi on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain ongelmiin puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Ihmisiä tulee tukea ja rohkaista edistämään omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveydenhuollon keinoin ihmisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, mm. sivistys‑, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista.
|
Käsitelty
|
|
|
|
90 |
Kurjistamispolitiikasta tasa-arvon rakentamiseen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan:
1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle
2) vahvat sote-alueet ja vastuukunnat, jotka järjestävät sosiaali- ja
terveyspalvelut
3) sosiaali-ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen
yhteys
4) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5) pyrkimys kohti yksikanavaista terveydenhuollon järjestelmää
6) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö
7) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
8) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus terveydenhuoltoon ja inhimilliseen elämään.
Erillisen terveyspoliittisen ohjelman laadintaa puoluekokous ei näe tarpeellisena. Terveys on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain sairauksien puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Terveyshuollon keinoin ihmisten terveyteen voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita palveluita, mm. sosiaali-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista. Meneillään oleva hallituksen sote-rakenneuudistus tähtää juuri tämän kokonaisuuden rakentamiseen kuntapohjaisesti.
|
Valiokunnan esitys
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalvelujen tarpeeseen. Samalla toiminta on sidottava meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisen periaatteiden mukaisesti kiinteästi sosiaalihuoltoon.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen sosiaali- ja terveydenhuollosta asettuvan seuraavien periaatteiden varaan:
1. Riittävät resurssit julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle
2. Vahvat sote-alueet, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio kaikilla tasoilla koskien myös ehkäiseviä palveluita
4. Yksikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5. Riittävä, koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon työympäristö
6. Valtion ohjaus tarvittaessa normein, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
7. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
8. Käyttäjä- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmä
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella on mahdollisuus hoivaan, hoitoon ja huoltoon sekä inhimilliseen elämään.
SDP laatii seuraavalla puoluekokouskaudella sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman, jossa määritellään SDP:n visio Suomen hyvinvointijärjestelmästä vuonna 2030 ja keinot sen saavuttamiseksi. Hyvinvointi on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain ongelmiin puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Ihmisiä tulee tukea ja rohkaista edistämään omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveydenhuollon keinoin ihmisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, mm. sivistys‑, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista.
|
Käsitelty
|
|
|
|
91 |
Yhtenäiset julkisesti rahoitetut terveyspalvelut kaikille
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan:
1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle
2) vahvat sote-alueet ja vastuukunnat, jotka järjestävät sosiaali- ja
terveyspalvelut
3) sosiaali-ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen
yhteys
4) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5) pyrkimys kohti yksikanavaista terveydenhuollon järjestelmää
6) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö
7) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
8) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus terveydenhuoltoon ja inhimilliseen elämään.
Erillisen terveyspoliittisen ohjelman laadintaa puoluekokous ei näe tarpeellisena. Terveys on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain sairauksien puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Terveyshuollon keinoin ihmisten terveyteen voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita palveluita, mm. sosiaali-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista. Meneillään oleva hallituksen sote-rakenneuudistus tähtää juuri tämän kokonaisuuden rakentamiseen kuntapohjaisesti.
|
Valiokunnan esitys
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalvelujen tarpeeseen. Samalla toiminta on sidottava meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisen periaatteiden mukaisesti kiinteästi sosiaalihuoltoon.
Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen sosiaali- ja terveydenhuollosta asettuvan seuraavien periaatteiden varaan:
1. Riittävät resurssit julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle
2. Vahvat sote-alueet, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio kaikilla tasoilla koskien myös ehkäiseviä palveluita
4. Yksikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä
5. Riittävä, koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon työympäristö
6. Valtion ohjaus tarvittaessa normein, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille
7. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka
8. Käyttäjä- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmä
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.
SDP:n tulee myös Euroopan unionin tasolla vaikuttaa siihen, että jokaisella on mahdollisuus hoivaan, hoitoon ja huoltoon sekä inhimilliseen elämään.
SDP laatii seuraavalla puoluekokouskaudella sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman, jossa määritellään SDP:n visio Suomen hyvinvointijärjestelmästä vuonna 2030 ja keinot sen saavuttamiseksi. Hyvinvointi on nähtävä laaja-alaisena kokonaisuutena, joka ei ole vain ongelmiin puuttumista, vaan ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoa. Ihmisiä tulee tukea ja rohkaista edistämään omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveydenhuollon keinoin ihmisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Tarvitaan myös muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, mm. sivistys‑, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteiskuntarakenteeseen liittyviä, mm. kaavoitusta ja rakentamista.
|
Käsitelty
|
|
|
92 |
92 |
Poikien uskonnollinen ympärileikkaus on kriminalisoitava
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen sisältyvään tavoitteeseen pitää esillä lasten ruumiillisen koskemattomuuden tärkeyttä. Vanhempien tulisi myös olla toimenpiteestä yksimielisiä, ja erimielisyystapauksissa sitä olisi perusteltua siirtää, kunnes lapsi voi muodostaa oman kantansa. Puoluekokous ei kuitenkaan pidä tässä tilanteessa mahdollisena ehdotonta kantaa poikien uskonnollisen ympärileikkauksen kriminalisoinnin puolesta.
|
Valiokunta käsitteli asiaa eikä saavuttanut yksimielisyyttä.
|
Käsitelty
|
|
|
93 |
93 |
Sivistyspoliittinen ohjelma
|
|
Puoluekokous palauttaa asiakirjan valmisteluun.
|
Käsitelty
|
|
|
94-95 |
94 |
Nuorten koulutus tukemaan työllistymistä
|
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin. Lisäksi puoluekokous katsoo, että opinto- ja ammatinvalinnanohjausta pitäisi lisätä sekä yläasteelle että toisen asteen koulutukseen.
|
Käsitelty
|
|
|
|
95 |
Muutosturvajoukot ammattiin valmistuville
|
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin. Lisäksi puoluekokous katsoo, että opinto- ja ammatinvalinnanohjausta pitäisi lisätä sekä yläasteelle että toisen asteen koulutukseen.
|
Käsitelty
|
|
|
96 |
96 |
Opintorahapainotteinen opintotuki opiskelijan opintojen mahdollistajana
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen opiskelijoiden asumisen tukemisen tavasta ja tasosta sekä perheellisten opiskelijoiden asemasta ja katsoo, että opintotukijärjestelmää on syytä edelleen uudistaa ainakin ensi vaiheessa kustannusneutraalisti, tavoitteena selkeämpi, kannustavampi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi opintotukijärjestelmä, joka mahdollistaa päätoimisen opiskelun ja kohtuullisen toimeentulon sekä viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Käsitelty
|
|
|
97-100 |
97 |
Maksuton koulutus säilytettävä!
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden 97 ja 98 tavoitteeseen siitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään osallistumalla koulutukseen kaikilla koulutusasteilla varallisuuden tai taustan sitä estämättä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 99 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksujen mahdollistamisesta sekä aloitteeseen 100 ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden 97 ja 98 tavoitteeseen siitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään osallistumalla koulutukseen kaikilla koulutusasteilla varallisuuden tai taustan sitä estämättä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 99 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksujen mahdollistamisesta sekä aloitteeseen 100.
|
Käsitelty
|
|
|
|
98 |
Maksuton korkeakoulutus säilytettävä kaikille opiskelijoille
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden 97 ja 98 tavoitteeseen siitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään osallistumalla koulutukseen kaikilla koulutusasteilla varallisuuden tai taustan sitä estämättä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 99 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksujen mahdollistamisesta sekä aloitteeseen 100 ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden 97 ja 98 tavoitteeseen siitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään osallistumalla koulutukseen kaikilla koulutusasteilla varallisuuden tai taustan sitä estämättä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 99 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksujen mahdollistamisesta sekä aloitteeseen 100.
|
Käsitelty
|
|
|
|
99 |
Yhteisvastuulliseen korkeakoulutuksen rahoitukseen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden 97 ja 98 tavoitteeseen siitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään osallistumalla koulutukseen kaikilla koulutusasteilla varallisuuden tai taustan sitä estämättä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 99 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksujen mahdollistamisesta sekä aloitteeseen 100 ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden 97 ja 98 tavoitteeseen siitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään osallistumalla koulutukseen kaikilla koulutusasteilla varallisuuden tai taustan sitä estämättä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 99 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksujen mahdollistamisesta sekä aloitteeseen 100.
|
Käsitelty
|
|
|
|
100 |
Ajokortti eräiltä ammatillisen peruskoulutuksen aloilta valmistuville
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden 97 ja 98 tavoitteeseen siitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään osallistumalla koulutukseen kaikilla koulutusasteilla varallisuuden tai taustan sitä estämättä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 99 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksujen mahdollistamisesta sekä aloitteeseen 100 ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteiden 97 ja 98 tavoitteeseen siitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään osallistumalla koulutukseen kaikilla koulutusasteilla varallisuuden tai taustan sitä estämättä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 99 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksujen mahdollistamisesta sekä aloitteeseen 100.
|
Käsitelty
|
|
|
101-102 |
101 |
Toisen pakollisen kielen asemaa tarkasteltava kriittisesti
|
Puoluekokous pitää perusteltuna molempien kansalliskielten opetusta, haluaa vahvistaa kansalliskielten osaamista sekä korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
Beslutsförslag
Partikongressen tycker att utbildningen i de båda nationalspråken är befogad, vill stärka kunnandet i nationalspråken och understryker betydelsen av mångsidiga språkkunskaper, och hänvisar till det bildningspolitiska programmet.
|
Puoluekokous pitää perusteltuna molempien kansalliskielten opetusta, haluaa vahvistaa kansalliskielten osaamista sekä korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä.
Utskottets förslag
Partikongressen tycker att utbildningen i de båda nationalspråken är befogad, vill stärka kunnandet i nationalspråken och understryker betydelsen av mångsidiga språkkunskaper.
|
Käsitelty
|
|
|
|
102 |
Svenskan bör förbli obligatorisk i finska skolor
|
Puoluekokous pitää perusteltuna molempien kansalliskielten opetusta, haluaa vahvistaa kansalliskielten osaamista sekä korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
Beslutsförslag
Partikongressen tycker att utbildningen i de båda nationalspråken är befogad, vill stärka kunnandet i nationalspråken och understryker betydelsen av mångsidiga språkkunskaper, och hänvisar till det bildningspolitiska programmet.
|
Puoluekokous pitää perusteltuna molempien kansalliskielten opetusta, haluaa vahvistaa kansalliskielten osaamista sekä korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä.
Utskottets förslag
Partikongressen tycker att utbildningen i de båda nationalspråken är befogad, vill stärka kunnandet i nationalspråken och understryker betydelsen av mångsidiga språkkunskaper.
|
Käsitelty
|
|
|
103 |
103 |
Yhtenäiseen toisen asteen koulutukseen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Käsitelty
|
|
|
104 |
104 |
Oppivelvollisuus on pidennettävä kattamaan toisen asteen koulutus
|
Puoluekokous kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä edelleen kattamaan toisen asteen koulutus ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä edelleen kattamaan toisen asteen koulutus.
|
Käsitelty
|
|
|
105 |
105 |
Jokaiselle oppilaalle laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma
|
Puoluekokous pitää tärkeänä jokaisen oppilaan oppimisen yksilöllistä ja suunnitelmallista tukemista ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous pitää tärkeänä jokaisen oppilaan oppimisen yksilöllistä ja suunnitelmallista tukemista.
|
Käsitelty
|
|
|
106 |
106 |
Sivistys SDP:n kantavaksi teemaksi
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen.
|
Käsitelty
|
|
|
107 |
107 |
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustieto osaksi poliittisia päätöksentekoprosesseja
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen yliopistojen ja korkeakoulujen tuottaman tieteellisen tutkimustiedon systemaattisemmasta ja laajemmasta hyödyntämisestä Suomen valtion poliittisessa päätöksenteossa.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen yliopistojen ja korkeakoulujen tuottaman tieteellisen tutkimustiedon systemaattisemmasta ja laajemmasta hyödyntämisestä Suomen valtion poliittisessa päätöksenteossa.
|
Käsitelty
|
|
|
108 |
108 |
Katsomusaineiden opetusta on uudistettava yleissivistävässä koulutuksessa
|
Puoluekokous pitää tärkeänä opetuksen uudistamista tavoitteena laajasti, kriittisesti, kunnioittavasti ja avoimesti erilaisia katsomuksia käsittelevä opetus, tavoitteena yksi yhteinen oppiaine ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous pitää tärkeänä opetuksen uudistamista tavoitteena laajasti, kriittisesti, kunnioittavasti ja avoimesti erilaisia katsomuksia käsittelevä opetus, tavoitteena yksi yhteinen oppiaine.
|
Käsitelty
|
|
|
109 |
109 |
Julkisen tutkimusrahoituksen kehittäminen ja yliopistolain muuttaminen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, että SDP ryhtyy ajamaan yliopistojen palkkatietojen tekemistä julkisiksi valtionhallintoa vastaavasti ja yliopistojen velvoittamista luovuttamaan työehtosopimuksen allekirjoittajaosapuolille vuosittain tiedot henkilöstön palvelussuhteiden laadusta.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, että SDP ryhtyy ajamaan yliopistojen palkkatietojen tekemistä julkisiksi valtionhallintoa vastaavasti ja yliopistojen velvoittamista luovuttamaan työehtosopimuksen allekirjoittajaosapuolille vuosittain tiedot henkilöstön palvelussuhteiden laadusta.
|
Käsitelty
|
|
|
110 |
110 |
Koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen kouluvalintoja linjaamalla
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen oppilaiden kouluvalinnan ohjaamisesta koulutuksellista tasa-arvoa edistävällä tavalla ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen oppilaiden kouluvalinnan ohjaamisesta koulutuksellista tasa-arvoa edistävällä tavalla.
|
Käsitelty
|
|
|
111 |
111 |
Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei saa purkaa
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Käsitelty
|
|
|
112 |
112 |
Osaavan työvoiman turvaaminen pitkällä aikavälillä
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Käsitelty
|
|
|
113 |
113 |
Sukupuolivaikutusten arvioinnin edistäminen kunnallisessa päätöksenteossa
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa tarpeelliseksi lisätä sosialidemokraattisten kuntapäättäjien tuntemusta ja aktiivisuutta sukupuolivaikutusten arvioinnin (Suvaus) käyttöönottamiseksi kunnissa ja myös valtionhallinnossa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
114 |
114 |
Kuntaliitosta koskeva kuntaäänestysmenettely on muutettava
|
Puoluekokous ei yhdy esitykseen. Mikäli kunnassa päädytään kansanäänestykseen kuntaliitoksesta, sen tulee olla neuvoa-antava.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
115 |
115 |
Kielteinen kanta palvelualoitteelle
|
Puoluehallitus on 21.2.2013 hyväksynyt puolueelle ”SDP:n kuntapalvelustrategian”. Puoluekokous kehottaa jäseniään toimimaan hyväksytyn strategian linjausten mukaisesti.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluehallitus on hyväksynyt 21.2.2013 puolueelle ”SDP:n kuntapalvelustrategian”. Puoluekokous kehottaa jäseniään toimimaan hyväksytyn strategian linjausten mukaisesti.
|
Käsitelty
|
|
|
116-117 |
116 |
Itärajan läheisyyden potentiaali täyskäyttöön
|
Puoluekokous korostaa Venäjä-suhteiden merkitystä koko Suomelle ja erityisesti Itä-Suomelle. Venäjä-osaamisen edistämiseksi ja turvaamiseksi erityisen Venäjä-osaamiskeskuksen perustaminen on perusteltua. Venäjän kielen valintaa ensimmäisenä vieraana kielenä tulee helpottaa Itä-Suomessa.
|
Puoluekokous korostaa Venäjä-suhteiden merkitystä koko Suomelle ja erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomelle. Venäjä-osaamisen edistämiseksi ja turvaamiseksi erityisen Venäjä-osaamiskeskuksen perustaminen on perusteltua. Venäjän kielen valintaa ensimmäisenä vieraana kielenä tulee helpottaa.
|
Käsitelty
|
|
|
|
117 |
Itä-Suomen elinkeinoelämän täysivaltainen kehittäminen
|
Puoluekokous korostaa Venäjä-suhteiden merkitystä koko Suomelle ja erityisesti Itä-Suomelle. Venäjä-osaamisen edistämiseksi ja turvaamiseksi erityisen Venäjä-osaamiskeskuksen perustaminen on perusteltua. Venäjän kielen valintaa ensimmäisenä vieraana kielenä tulee helpottaa Itä-Suomessa.
|
Puoluekokous korostaa Venäjä-suhteiden merkitystä koko Suomelle ja erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomelle. Venäjä-osaamisen edistämiseksi ja turvaamiseksi erityisen Venäjä-osaamiskeskuksen perustaminen on perusteltua. Venäjän kielen valintaa ensimmäisenä vieraana kielenä tulee helpottaa.
|
Käsitelty
|
|
|
118-119 |
118 |
Julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamisessa (rakenneohjelma) turvattava kunta-valtiosuhteen tasapaino
|
SDP on vaikeassa taloustilanteessa kyennyt toiminnallaan varmistamaan kuntapalvelujen laadun ja saatavuuden kohtuullisella kuntaverotuksella.
Puoluekokous edellyttää, että hallituksen rakenneohjelman toimeenpanossa on varmistettava kuntatalouden vahvistuminen yhdellä miljardilla eurolla valtion toimenpitein vuoteen 2017 mennessä.
Puoluekokous myös edellyttää, että puoluehallitus käynnistää selvityksen kuntien tulopohjan laajentamisesta.
|
SDP on vaikeassa taloustilanteessa kyennyt toiminnallaan varmistamaan kuntapalvelujen laadun ja saatavuuden kohtuullisella kuntaverotuksella.
Puoluekokous edellyttää, että hallituksen rakenneohjelman toimeenpanossa on varmistettava kuntatalouden vahvistuminen yhdellä miljardilla eurolla valtion toimenpitein vuoteen 2017 mennessä. Puoluekokous on huolissaan peruspalvelujen valtion rahoitusosuuden alenemisesta jo alle 30 %:n.
Puoluekokous myös edellyttää, että puoluehallitus käynnistää selvityksen kuntien tulopohjan laajentamisesta.
|
Käsitelty
|
|
|
|
119 |
Eduskunnan säätämät lait ja niiden vaikutus kuntatalouteen
|
SDP on vaikeassa taloustilanteessa kyennyt toiminnallaan varmistamaan kuntapalvelujen laadun ja saatavuuden kohtuullisella kuntaverotuksella.
Puoluekokous edellyttää, että hallituksen rakenneohjelman toimeenpanossa on varmistettava kuntatalouden vahvistuminen yhdellä miljardilla eurolla valtion toimenpitein vuoteen 2017 mennessä.
Puoluekokous myös edellyttää, että puoluehallitus käynnistää selvityksen kuntien tulopohjan laajentamisesta.
|
SDP on vaikeassa taloustilanteessa kyennyt toiminnallaan varmistamaan kuntapalvelujen laadun ja saatavuuden kohtuullisella kuntaverotuksella.
Puoluekokous edellyttää, että hallituksen rakenneohjelman toimeenpanossa on varmistettava kuntatalouden vahvistuminen yhdellä miljardilla eurolla valtion toimenpitein vuoteen 2017 mennessä. Puoluekokous on huolissaan peruspalvelujen valtion rahoitusosuuden alenemisesta jo alle 30 %:n.
Puoluekokous myös edellyttää, että puoluehallitus käynnistää selvityksen kuntien tulopohjan laajentamisesta.
|
Käsitelty
|
|
|
120 |
120 |
Talous- ja velkaneuvonta pitää säilyttää kuntien toiminta on turvattava
|
Puoluekokous pitää talous- ja velkaneuvontaa tärkeänä toimintana vaikeuksissa olevien ihmisten elämänhallinnan tukemisessa ja edellyttää, että sen saatavuus on varmistettava tasapuolisesti koko maassa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
121-122 |
121 |
Rakennusten hengitysilman epäpuhtauksien poistaminen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin. Puoluekokous viittaa käynnissä olevaan Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmaan sekä valtioneuvoston joulukuussa 2013 tekemään päätökseen eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp mukaisesta kannanoton toteuttamisesta. Puoluekokous pitää ehdottoman tärkeänä, että hallitus jatkaa edellä mainitun eduskunnan kirjelmän toteuttamista ja varaa siihen riittävät varat valtiontalouden kehyksiin. Puoluekokous pitää perusteltuna myös jatkaa Kosteus- ja hometalkoiden toteuttamista sekä kehittää rakennusten korjausavustusjärjestelmää.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
122 |
Toimenpiteet julkisten rakennusten homeongelman ratkaisemiseksi
|
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin. Puoluekokous viittaa käynnissä olevaan Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmaan sekä valtioneuvoston joulukuussa 2013 tekemään päätökseen eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp mukaisesta kannanoton toteuttamisesta. Puoluekokous pitää ehdottoman tärkeänä, että hallitus jatkaa edellä mainitun eduskunnan kirjelmän toteuttamista ja varaa siihen riittävät varat valtiontalouden kehyksiin. Puoluekokous pitää perusteltuna myös jatkaa Kosteus- ja hometalkoiden toteuttamista sekä kehittää rakennusten korjausavustusjärjestelmää.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
123 |
123 |
Vanhojen työpaikkakiinteistöjen muuntorakentaminen asuinkäyttöön
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
124 |
124 |
Asunto-osakeyhtiöille roskapankki
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
125 |
125 |
Kohtuuhintainen vuokra- ja omistusasuminen pääkaupunkiseudulla mahdolliseksi pieni- ja keskituloisille
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous pitää selvitysten tekemisen sijaan tärkeämpänä ryhtyä riittäviin toimiin kohtuuhintaisten asumisratkaisujen saatavuuden parantamista etenkin metropolialueella.
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous pitää selvitysten tekemisen sijaan tärkeämpänä ryhtyä riittäviin toimiin kohtuuhintaisten asumisratkaisujen saatavuuden parantamiseksi etenkin metropolialueella esimerkiksi varmistamalla riittävä tonttivaranto.
|
Käsitelty
|
|
|
126 |
126 |
Asumispalveluiden toteuttaminen tarpeen ja toimintakyvyn, ei diagnoosin perusteella
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen. Puoluekokous kuitenkin katsoo, että erityisryhmien asumista koskevia ratkaisuja tulee kehittää entistä paremmin poikkihallinnollisella ja tehokkaalla yhteistoiminnalla sekä luoda sen pohjalta nykyistä parempi ja yhdenmukaisempi ohjeistus ministeriöiden alaisille toimijoille. Erityisryhmien asumisen inhimillinen toteuttaminen on oltava keskeinen lähtökohta kaikessa toiminnassa.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluekokous katsoo, että erityisryhmien asumista koskevia ratkaisuja tulee kehittää entistä paremmin poikkihallinnollisella ja tehokkaalla yhteistoiminnalla sekä luoda sen pohjalta nykyistä parempi ja yhdenmukaisempi ohjeistus ministeriöiden alaisille toimijoille. Erityisryhmien asumisen inhimillinen toteuttaminen on oltava keskeinen lähtökohta kaikessa toiminnassa.
|
Käsitelty
|
|
|
127 |
127 |
Asuminen osaksi nuorisotakuuta
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen. Puoluekokous katsoo kuitenkin, että vain turvaamalla riittävä asuntorakentaminen voidaan turvata myös nuorten asunnonsaamismahdollisuudet.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
128 |
128 |
Normitalkoita jatkettava
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
129 |
129 |
Raskaan liikenteen valvontayksikkö perustettava sekä viranomaisyhteistyötä tehostettava harmaan talouden kitkemiseksi
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen, että raskaan liikenteen valvonnan määrästä ja laadusta pitää huolehtia. Valvonnan on parannettava liikenneturvallisuutta ja kitkettävä harmaata taloutta.
Puoluekokous edellyttää, että raskaan liikenteen valvonnan toteutumista seurataan asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Jos osoittautuu, että uudella tavalla järjestetty valvonta ei tuota riittävän hyviä tuloksia, SDP on aloitteellinen valvonnan tehostamiseksi. Myös viranomaisten yhteistyötä on tarpeen vaatiessa tiivistettävä.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen, että raskaan liikenteen valvonnan määrästä ja laadusta pitää huolehtia. Valvonnan on parannettava liikenneturvallisuutta ja kitkettävä harmaata taloutta.
Puoluekokous edellyttää, että raskaan liikenteen valvonnan toteutumista seurataan asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Jos osoittautuu, että uudella tavalla järjestetty valvonta ei tuota riittävän hyviä tuloksia, SDP on aloitteellinen valvonnan tehostamiseksi. Myös viranomaisten yhteistyötä on tiivistettävä.
|
Käsitelty
|
|
|
130 |
130 |
Insjöfart bör utvecklas
|
Beslutsförslag
Partikongressen instämmer med behovet att utveckla insjöfarten som framförs i motionen. Målsättningen att öka insjöfartens roll som en del av trafiksystemet är enhetlig med SDP:s trafikpolitiska linje. För att lyckas med detta behövs nya tekniska lösningar som ökar insjöfartens effektivitet, lönsamhet och miljövänlighet.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tarpeeseen kehittää sisävesiliikennettä. On SDP:n liikennepoliittisen linjan mukaista, että sisävesiliikenteen rooli kasvaa osana liikennejärjestelmää. Tämän onnistumiseksi tarvitaan uusia teknisiä ratkaisuja, jotka lisäävät sisävesiliikenteen tehokkuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
|
Partikongressen instämmer med behovet att utveckla insjöfarten som framförs i motionen. Målsättningen att öka insjöfartens roll som en del av trafiksystemet är enhetlig med SDP:s trafikpolitiska linje. För att lyckas med detta behövs nya lösningar som ökar insjöfartens effektivitet, lönsamhet och miljövänlighet samt säkerhet. Medel riktade till insjöfartens uppehåll bör hållas minst på nuvarande nivå.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tarpeeseen kehittää sisävesiliikennettä. On SDP:n liikennepoliittisen linjan mukaista, että sisävesiliikenteen rooli kasvaa osana liikennejärjestelmää. Tämän onnistumiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka lisäävät sisävesiliikenteen tehokkuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä turvallisuutta. Vesiväylien ylläpitoon osoitettujen määrärahojen suuruus on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.
|
Käsitelty
|
|
|
131 |
131 |
Venäjä-osaamisen vahvistaminen
|
Puoluekokous toteaa, että arjen turvallisuus sekä ekologisten ja turvallisuuspoliittisten riskien välttäminen ovat yhteisiä intressejä. Venäjän integrointi kansainvälisiin rakenteisiin voi onnistua juuri tällaiselta pohjalta. Valtapiirikamppailun sijaan Venäjä on integroitava eurooppalaisiin rakenteisiin, kuten aloitteessa esitetään.
|
Puoluekokous toteaa, että arjen turvallisuus sekä ekologisten ja turvallisuuspoliittisten riskien välttäminen ovat yhteisiä intressejä. Venäjän kanssa on ylläpidettävä aktiivisia kahden- ja monenvälisiä suhteita ja käytävä vuoropuhelua Venäjän tulevaisuudenvisiosta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Venäjään, venäjän kieleen sekä kulttuuriin liittyvää osaamista lisätään tulevaisuudessa yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
|
Käsitelty
|
|
|
132 |
132 |
Suomen ratifioitava ILO 169 -sopimus
|
Puoluekokous katsoo, että vaalikauden loppupuolella on vakavasti pyrittävä löytämään yhteinen perusta, joka mahdollistaa ILO 169 -sopimuksen ratifioimisen.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja tukee pyrkimyksiä edellytysten luomiseksi ILO 169 -sopimuksen ratifioimiseksi vielä tämän hallituskauden aikana.
|
Käsitelty
|
|
|
133 |
133 |
Seksuaalisen väkivallan käyttöön sodankäynnissä puututtava
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
134 |
134 |
Strategiska demokratiseringsförslag bör göras till den centrala grunden av SDP:s EU-politik
|
Beslutsförslag
Partikongressen anser att det är viktigt att partiet kontinuerligt och grundligt granskar frågor i anslutning till utvecklande av Europeiska unionen, men ser inga motiveringar till att föra beslutsfattandet till folkomröstningar.
Puoluekokous pitää tärkeänä, että puolue jatkuvasti perusteellisesti arvioi Euroopan unionin kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, mutta ei näe perusteita päätöksenteon viemiseen kansanäänestyksiin.
|
Puoluekokous pitää tärkeänä, että puolue jatkuvasti perusteellisesti arvioi Euroopan unionin kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Kansanäänestys voi tulla kysymykseen silloin, mikäli tulee esityksiä sopimusmuutoksiksi, jotka olennaisesti muuttaisivat niitä perusteita, joiden vallitessa Suomi on liittynyt Euroopan Unioniin. Puoluekokous pitää yleisen EU-tietouden lisäämistä erittäin tärkeänä, jotta ihmiset tuntevat päätöksenteon tasot.
|
Käsitelty
|
|
|
135 |
135 |
Aloitteellisuutta kestävän kehityksen tavoitteiden asettamiseen
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että kestävä kehitys on välttämättömyys, jonka saavuttamiseksi kaikkien on tehtävä oma osansa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
136 |
136 |
Maahanmuuttoviraston hakemusten käsittelyaikaa nopeutettava
|
Puoluekokous pitää perusteltuna sitä, että turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja pyritään edelleen lyhentämään. Samalla on varmistettava yksilöllinen ja laadukas hakemusten käsittely. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin yksittäistapauksiin, joissa käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja pitää perusteltuna sitä, että turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja pyritään edelleen lyhentämään. Samalla on varmistettava yksilöllinen ja laadukas hakemusten käsittely. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin yksittäistapauksiin, joissa käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi.
|
Käsitelty
|
|
|
137 |
137 |
Europarlamenttivaaleissa siirryttävä suljettuun tai puoliavoimeen listavaaliin
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen demokratian ja äänestysaktiivisuuden vahvistamisesta ja pitää mahdollisena Ruotsin kaltaiseen puoliavoimeen listavaaliin siirtymistä. Nykyisessä vaalitavassa korostuvat henkilökysymykset jopa vaaliteemojen ja vaaleissa käsiteltävien asiakysymysten kustannuksella. SDP:n on jatkossakin osallistuttava julkiseen keskusteluun demokratian vahvistamiseksi. Viimeaikaisen selvityksen valossa listavaaleihin siirtyminen aloitteessa esitetyllä tavalla ei kuitenkaan välttämättä edistäisi aloitteessa esille tuotuja tavoitteita äänestysaktiivisuuden kasvattamisesta.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen demokratian vahvistamisesta ja pitää mahdollisena Ruotsin kaltaisen puoliavoimen listavaalin kokeilemista vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa. Puoliavoimessa vaalitavassa puolue päättää listan ehdokkaiden järjestyksestä, mutta mikäli kyllin moni äänestäjä antaa yksittäiselle ehdokkaalle etusijaäänen, hän nousee listan kärkeen. Myös puolueen listan äänestäminen sellaisenaan on mahdollista, ilman yksittäisen ehdokkaan äänestämistä. Suomessa tulee tehdä laaja-alainen selvitys kaikkien vaalien vaalitavoista.
|
Käsitelty
|
|
|
138 |
138 |
Säilytetään käräjäoikeudet lähellä
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen perusnäkemykseen. Käräjäoikeuksien ja niiden istuntopaikkojen tulee olla kohtuullisen etäisyyden päässä. Kansalaisten tarvitsemien oikeuspalveluiden saatavuutta ja oikeudenkäyntikustannusten hillitsemistä on pidettävä ensisijaisina tavoitteina tuomioistuinlaitosta uudistettaessa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
139 |
139 |
Lupalakimiesjärjestelmän hyödyt ja haitat arvioitava
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen lupalakimiesjärjestelmän hyötyjen ja haittojen selvittämisestä ja toimii lainsäädännön muuttamiseksi, mikäli järjestelmä osoittautuu selvityksessä epätarkoituksenmukaiseksi.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
140 |
140 |
Suomeen tulisi perustaa parlamentaarinen oikeusturvakomitea
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen parlamentaarisen oikeusturvakomitean perustamisesta.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
141 |
141 |
Lasten liittäminen uskonnollisten yhdyskuntien jäseniksi on lopetettava
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta kannattaa sitä, että uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamisen tulisi olla mahdollista itsenäisesti 16-vuotiaana.
|
Käsitelty
|
|
|
142 |
142 |
Sitovat kansanäänestykset Suomeenkin
|
Puoluekokous toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
143 |
143 |
Ulosoton kohteen elämän helpottaminen
|
Puoluekokous toteaa, että veronpalautusten täysimääräisestä ulosmittaamisesta tulisi luopua. Veronpalautuksia tulisi kohdella ulosmittauksessa vastaavasti kuin palkkaa, jolloin ulosmitattava enimmäismäärä olisi kerrallaan korkeintaan puolet. Sen sijaan progressiivista suojaosuutta ei ole tarpeen muuttaa.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
144 |
144 |
Järjestöuudistusasiakirja
|
|
|
|
|
|
145 |
145 |
Toimimattomien puolueosastojen jäsenten siirtymisen aktivointi toimiviin puolueosastoihin
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta toivoo puoluetoimiston ja piirien tiedottavan aktiivisesti jäsenten mahdollisuudesta halutessaan vaihtaa puolueosastoa.
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta edellyttää piirien ja kunnallisjärjestöjen tiedottavan sekä olemaan aktiivisesti yhteydessä passiivisiin puolueosastoihin ja tarvittaessa tiedottaa jäsenten mahdollisuudesta vaihtaa puolueosastoa.
|
Käsitelty
|
|
|
146 |
146 |
Paikallisen tiedottamisen kuntoon saaminen ja tiedon sisältö
|
Puoluekokous päättää, että puolue kartoittaa omansa ja TSL:n mahdollisuudet viestintästrategiatyön alueellisen tekemisen tukemiseen. Mikäli resursseja löytyy, käynnistää puolue strategian laatimisen ja siihen liittyvän koulutuksen yhdessä TSL:n ja kyseisen piirin kanssa niissä piireissä, jotka haluavat strategian laadittavan.
|
Puoluekokous viitaa järjestöuudistusasiakirjaan.
|
Käsitelty
|
|
|
147 |
147 |
SDP:n järjestörakenteen uudistaminen
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
148 |
148 |
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioitava kaikessa päätöksenteossa
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Lisäksi puolue kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia sukupolvien välisen yhteistyön lisäämiseksi yhdessä kaikkien sisarjärjestöjen kanssa.
|
Käsitelty
|
|
|
149 |
149 |
SDP kannustamaan työntekijöiden hyvinvointiin panostamista
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen sosiaalisen palkinnon osalta, mutta velvoittaa puoluehallitusta, resurssien niin salliessa, järjestämään yhdessä TSL:n kanssa viestintäkoulutusta.
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen sosiaalisen palkinnon osalta, mutta velvoittaa puoluehallitusta, resurssien niin salliessa, järjestämään yhdessä TSL:n kanssa viestintä-koulutusta. Muilta osin puoluekokous viittaa järjestöuudistusasiakirjaan.
|
Käsitelty
|
|
|
150-153 |
150 |
Viestintäresurssien kartoittaminen ja tehostaminen
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
151 |
SDP:n viestintä jäsenlähtöiseksi
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
152 |
Uudistetaan Demokraatti-lehti tarjoamaan jäsenyydelle suoraa lisäarvoa
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
153 |
Laadukasta vasemmistolaista journalismia
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
154 |
154 |
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja eettisesti kestävä toimintatapa juurruttava suomalaiseen yhteiskuntaan ja erityisesti SDP:n toimintaan
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
155-158 |
155 |
Jäsenäänestykset käyttöön
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksessa hyväksyttävään järjestöuudistusasiakirjaan.
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till organisationsreformdokumentet som godkänns på partikongressen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
156 |
Neuvoa-antava jäsenkysely puoluejohdon valinnassa
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksessa hyväksyttävään järjestöuudistusasiakirjaan.
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till organisationsreformdokumentet som godkänns på partikongressen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
157 |
SDP päättää hallitusohjelman hyväksymisestä ja hallitukseen osallistumisesta sitovan jäsenäänestyksen perusteella
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksessa hyväksyttävään järjestöuudistusasiakirjaan.
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till organisationsreformdokumentet som godkänns på partikongressen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
158 |
Medlemsomröstning om partiets medverkan i regering
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksessa hyväksyttävään järjestöuudistusasiakirjaan.
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till organisationsreformdokumentet som godkänns på partikongressen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
159-160 |
159 |
Yhdessä olemme enemmän
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen osaan, jossa kannustetaan puoluejäseniä toimimaan aktiivisesti myös sisarjärjestöissä ja toivoo myös sisarjärjestöjen kannustavan jäseniään liittymään ja toimimaan puolueosastoissa. Puoluetuen jakamisen kohdalla puoluekokous luottaa puoluevaltuuston harkintakykyyn, eikä näe nykysäädösten voimassa ollessa tarvetta muuttaa sisäisiä jakoperusteita. Puoluekokous kuitenkin toivoo, että SDP edistää säädösten muuttamista niin, ettei julkinen valta omalla kontrollillaan ja ohjeillaan liikaa ohjaa puolueiden toimintaa. Kansanvallan ytimessä olevina organisaatioina puolueiden autonomia tulisi olla mahdollisimman laaja.
|
Puoluekokous viittaa järjestöuudistusasiakirjaan.
|
Käsitelty
|
|
|
|
160 |
Sisar- ja lähijärjestöjä kehitettävä strategisesti osana sd-liikettä
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen osaan, jossa kannustetaan puoluejäseniä toimimaan aktiivisesti myös sisarjärjestöissä ja toivoo myös sisarjärjestöjen kannustavan jäseniään liittymään ja toimimaan puolueosastoissa. Puoluetuen jakamisen kohdalla puoluekokous luottaa puoluevaltuuston harkintakykyyn, eikä näe nykysäädösten voimassa ollessa tarvetta muuttaa sisäisiä jakoperusteita. Puoluekokous kuitenkin toivoo, että SDP edistää säädösten muuttamista niin, ettei julkinen valta omalla kontrollillaan ja ohjeillaan liikaa ohjaa puolueiden toimintaa. Kansanvallan ytimessä olevina organisaatioina puolueiden autonomia tulisi olla mahdollisimman laaja.
|
Puoluekokous viittaa järjestöuudistusasiakirjaan.
|
Käsitelty
|
|
|
161 |
161 |
Julkiset virkanimitykset
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
162 |
162 |
Vuosittainen jäsentutkimus
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn käsitykseen säännöllisen tutkimustoiminnan tärkeydestä. Puolueen päätöksenteko nojaa kuitenkin pitkäjänteisempään arviointiin ja päätöksentekoon esimerkiksi puoluekokouksissa ja puoluevaltuustossa. Tutkimustoiminta antaa siihen hyvää taustatietoa mutta se ei voi ohjata suoraan päätöksentekoa.
|
Käsitelty
|
|
|
163-164 |
163 |
Puoluekokouspäätösten seurantaan tehoa
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
164 |
Puoluekokousaloitteet ovat tärkeä osa jäsendemokratiaa
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
165 |
165 |
SDP:n poliittisen linjan on kuvastettava puolueen virallisten toimielinten tahtoa
|
Puoluekokous korostaa, että puoluekokouksen päätökset sekä hyväksymät ohjelmalliset tavoitteet toimivat ohjenuorana puoluetyössä.
|
Puoluekokous korostaa, että puoluekokouksen päätökset sekä hyväksymät ohjelmalliset tavoitteet toimivat ohjenuorana puolueen toiminnassa.
|
Käsitelty
|
|
|
166 |
166 |
Piirien työntekijät siirrettävä puoluetoimiston alaisuuteen
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
167 |
167 |
Puhtia puolueen toimintaan
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
168 |
168 |
SDP sitoutuu avoimeen tiedottamiseen hallitusneuvotteluissa
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteen vaatimukseen tässä yksittäistapauksessa, mutta pitää avoimuutta ja jäsenille tiedottamista tärkeänä ja uskoo puoluejohdon toimivan jäsendemokratiaa ja avointa tiedottamista kunnioittaen aina, kun se on mahdollista.
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteen vaatimukseen tässä yksittäistapauksessa, mutta pitää avoimuutta ja jäsenille tiedottamista tärkeänä.
|
Käsitelty
|
|
|
169-178 |
169 |
SDP:n puoluekokouskausi neljävuotiseksi
|
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till de stadgeändringsförslag som gjorts till partikongressen.
Päätösesitys
Puoluekokous viittaa puoluekokoukselle esitettäviin sääntömuutosesityksiin.
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksen päättämiin sääntömuutoksiin.
|
Käsitelty
|
|
|
|
170 |
Puoluekokouskauden palauttaminen kolmivuotiseksi, puoluekokousasiakirjojen järjestökäsittelyajan määrittely sekä puoluekokousedustajien määrän alentaminen
|
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till de stadgeändringsförslag som gjorts till partikongressen.
Päätösesitys
Puoluekokous viittaa puoluekokoukselle esitettäviin sääntömuutosesityksiin.
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksen päättämiin sääntömuutoksiin.
|
Käsitelty
|
|
|
|
171 |
Puoluekokous joka kolmas vuosi
|
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till de stadgeändringsförslag som gjorts till partikongressen.
Päätösesitys
Puoluekokous viittaa puoluekokoukselle esitettäviin sääntömuutosesityksiin.
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksen päättämiin sääntömuutoksiin.
|
Käsitelty
|
|
|
|
172 |
Puoluekokouskustannukset puolueelle ja puoluekokousedustajien määrän palautus 300 edustajaan
|
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till de stadgeändringsförslag som gjorts till partikongressen.
Päätösesitys
Puoluekokous viittaa puoluekokoukselle esitettäviin sääntömuutosesityksiin.
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksen päättämiin sääntömuutoksiin.
|
Käsitelty
|
|
|
|
173 |
Puoluekokous joka kolmas vuosi
|
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till de stadgeändringsförslag som gjorts till partikongressen.
Päätösesitys
Puoluekokous viittaa puoluekokoukselle esitettäviin sääntömuutosesityksiin.
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksen päättämiin sääntömuutoksiin.
|
Käsitelty
|
|
|
|
174 |
Jokaiselle puolueosastolle yksi edustaja puoluekokoukseen
|
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till de stadgeändringsförslag som gjorts till partikongressen.
Päätösesitys
Puoluekokous viittaa puoluekokoukselle esitettäviin sääntömuutosesityksiin.
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksen päättämiin sääntömuutoksiin.
|
Käsitelty
|
|
|
|
175 |
Puoluekokouksen pitäminen joka kolmas vuosi
|
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till de stadgeändringsförslag som gjorts till partikongressen.
Päätösesitys
Puoluekokous viittaa puoluekokoukselle esitettäviin sääntömuutosesityksiin.
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksen päättämiin sääntömuutoksiin.
|
Käsitelty
|
|
|
|
176 |
Förläng partikongressperioden
|
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till de stadgeändringsförslag som gjorts till partikongressen.
Päätösesitys
Puoluekokous viittaa puoluekokoukselle esitettäviin sääntömuutosesityksiin.
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksen päättämiin sääntömuutoksiin.
|
Käsitelty
|
|
|
|
177 |
Puoluekokous neljän vuoden välein
|
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till de stadgeändringsförslag som gjorts till partikongressen.
Päätösesitys
Puoluekokous viittaa puoluekokoukselle esitettäviin sääntömuutosesityksiin.
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksen päättämiin sääntömuutoksiin.
|
Käsitelty
|
|
|
|
178 |
Vaikuttamisen lisääminen
|
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till de stadgeändringsförslag som gjorts till partikongressen.
Päätösesitys
Puoluekokous viittaa puoluekokoukselle esitettäviin sääntömuutosesityksiin.
|
Puoluekokous viittaa puoluekokouksen päättämiin sääntömuutoksiin.
|
Käsitelty
|
|
|
179-180 |
179 |
Puolueen pienille piireille paikka puoluehallitukseen
|
Tässä kokouksessa aloite ei aiheuta toimenpiteitä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
180 |
Kaikilla puolueen piirijärjestöillä puoluehallituksessa varsinainen paikka
|
Tässä kokouksessa aloite ei aiheuta toimenpiteitä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
181-183 |
181 |
Piirihallituksen jäsenten toimikauden muuttaminen
|
Puoluekokous viittaa sääntömuutokseen piirijärjestöjen mallisääntöjen 14 §:ssä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
182 |
Piirihallituksen jäsenet valittava 2 vuodeksi ja piirihallitukselle 3-5 yleisvarajäsentä
|
Puoluekokous viittaa sääntömuutokseen piirijärjestöjen mallisääntöjen 14 §:ssä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
|
183 |
Piirihallitukseen varajäsenet ja kausi kaksivuotiseksi
|
Puoluekokous viittaa sääntömuutokseen piirijärjestöjen mallisääntöjen 14 §:ssä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
184 |
184 |
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustajat ja Euroopan parlamentin jäsenet sisällytettävä puoluekokousedustajiin
|
Tässä kokouksessa aloite ei aiheuta toimenpiteitä.
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Käsitelty
|
|
|
185 |
185 |
Puolueosaston johtokunnan toimikausi kaksivuotiseksi
|
Puoluekokous viittaa sääntömuutokseen puolueosastojen mallisääntöjen 13 ja 14 §:ssä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
186-188 |
186 |
Vapaajäsenyydestä rakentajajäsenyyteen
|
Puoluekokous viittaa sääntömuutokseen puolueen sääntöjen 10 §:ssä.
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till stadgeändringen i stadgornas 10 §.
|
Puoluekokous viittaa puolueen sääntöjen 10 §:ään.
|
Käsitelty
|
|
|
|
187 |
Arvojäsenyys vapaajäsenyyden tilalle
|
Puoluekokous viittaa sääntömuutokseen puolueen sääntöjen 10 §:ssä.
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till stadgeändringen i stadgornas 10 §.
|
Puoluekokous viittaa puolueen sääntöjen 10 §:ään.
|
Käsitelty
|
|
|
|
188 |
Avskaffa systemet med frimedlemmar
|
Puoluekokous viittaa sääntömuutokseen puolueen sääntöjen 10 §:ssä.
Beslutsförslag
Partikongressen hänvisar till stadgeändringen i stadgornas 10 §.
|
Puoluekokous viittaa puolueen sääntöjen 10 §:ään.
|
Käsitelty
|
|
|
189 |
189 |
Puolueen puheenjohtajan valinnassa jäsenäänestys
|
Tässä kokouksessa aloite ei aiheuta toimenpiteitä.
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Käsitelty
|
|
|
190 |
190 |
Puoluejohdon toimikaudet rajattava
|
Tässä kokouksessa aloite ei aiheuta toimenpiteitä.
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Käsitelty
|
|
|
191 |
191 |
SDP:ssä siirryttävä suoraan jäsenyyteen
|
Tässä kokouksessa aloite ei aiheuta toimenpiteitä.
|
Puoluekokous viittaa järjestöuudistusasiakirjaan.
|
Käsitelty
|
|
|
192 |
192 |
Puoluehallituksen esitys puolueen jäsenmaksuiksi 2015-2017
|
Vuosina 2015–2017 ovat käytössä seuraavat jäsenmaksuluokat:
luokka I: Sääntöjen mukaisilla perusteilla jäsenmaksuista vapautetut jäsenet.
luokka II: Alennetun jäsenmaksun maksavat jäsenet, joko sääntöjen mukaisin perustein määrätyt jäsenet tai puoluevaltuuston erikseen määrittelemät alennusperusteet määräajaksi.
luokka III: Täyden jäsenmaksun maksavat jäsenet.
luokka IV: Kannatus- ja tukimaksut
Puoluekokous edellyttää, että puoluevaltuusto ja -hallitus seuraavat tarkoin jäsenvelvoitteiden noudattamista jäsenmaksujen maksamisessa.
Muilta osin noudatetaan puolueen sääntöjä jäsenmaksujen ja ylimääräisten jäsenmaksujen perimisen suhteen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
193-194 |
193 |
Valtakunnallisen Työväentalomuseon toiminta turvattava
|
Aloite ei aiheuta toimenpiteitä
|
Puoluekokous suosittelee työväentaloja omistaville työnväenyhdistyksille Työväentalojen liiton jäsenyyttä. Puoluekokous toteaa Valtakunnallisen Työväentalomuseon toiminnan tärkeyden työväen kulttuuriperinteen ja puolueen historian kerääjänä. Puolue tulee yhdessä liiton kanssa selvittämään mahdollisuuksia valtakunnallisen työväentalomuseon toiminnan turvaamiseksi.
|
Käsitelty
|
|
|
|
194 |
Valtakunnallisen Työväentalomuseon toiminta turvattava
|
Aloite ei aiheuta toimenpiteitä
|
Puoluekokous suosittelee työväentaloja omistaville työnväenyhdistyksille Työväentalojen liiton jäsenyyttä. Puoluekokous toteaa Valtakunnallisen Työväentalomuseon toiminnan tärkeyden työväen kulttuuriperinteen ja puolueen historian kerääjänä. Puolue tulee yhdessä liiton kanssa selvittämään mahdollisuuksia valtakunnallisen työväentalomuseon toiminnan turvaamiseksi.
|
Käsitelty
|
|
|
195 |
195 |
Pienten puolueosastojen talouden ja toiminnan turvaaminen
|
Aloite ei aiheuta toimenpiteitä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
196 |
196 |
Lehdistötuki säilytettävä
|
Aloite ei aiheuta toimenpiteitä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
197 |
197 |
Suomessa siirryttävä sukupuolineutraaliin puoluerahoitukseen
|
Puoluekokous on sitä mieltä, että puoluetuen käyttö puolueen sisällä tapahtuu puolueen omien päätösten, yleisohjelman ja sääntöjen pohjalta. Puoluekokous kannustaa puolueen asiaa miettivää työryhmää korostamaan tasa-arvotyön laajempaa näkökulmaa. Lisäksi puoluekokous viittaa tässä puoluekokouksessa hyväksyttävään järjestöuudistusasiakirjaan, jossa otetaan kantaa puolueen järjestöllisen toiminnan kehittämiseen.
|
Puoluekokous painottaa, että kansalaisjärjestöillä ja puolueilla tulee olla autonomia päättää omasta toiminnastaan ja valtion tulee toimia mahdollistajana ahdistavan sääntelyn sijaan. Lisäksi puoluekokous viittaa tässä puoluekokouksessa hyväksyttyyn järjestöuudistusasiakirjaan, jossa otetaan kantaa puolueen järjestöllisen toiminnan kehittämiseen.
|
Käsitelty
|
|
|
198 |
198 |
Nedsatt medlemsavgift för alla medlemmar under 30 år
|
Motionen föranleder inga åtgärder.
Päätösesitys
Aloite ei aiheuta toimenpiteitä.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
199 |
199 |
Jäsenmaksujärjestelmää tasapainotettava
|
Puoluekokous viittaa sääntöjen pykälä 10 momentti 5 muutosesitykseen.
|
Puoluekokous viittaa päätökseensä koskien sääntöjen pykälää 10.
|
Käsitelty
|
|
|
200 |
200 |
Ensimmäisen vuoden jäsenmaksu poistettava
|
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
201 |
201 |
Sosialidemokraattisen Puolueen periaateohjelman uudistaminen kansanvaltaisesti
|
Puoluekokous toteaa, että valtakunnallinen prosessi uuden puolueohjelman toteuttamiseksi on käynnistetty ja siihen osallistetaan mahdollisimman laaja joukko kansalaisia.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
202 |
202 |
SDP:lle köyhyyspoliittinen toimenpideohjelma
|
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen kitkeä maastamme ja koko maailmasta köyhyyttä monipuolisin keinoin.
Erillisen köyhyyspoliittisen ohjelman laadintaa puoluekokous ei näe tarpeellisena, mutta pitää välttämättömänä että puolueen ohjelmatyössä köyhyyden ehkäiseminen on läpäisevänä tavoitteena. Erityisesti tämä koskee talouspoliittista, sosiaali- ja terveyspoliittista, sivistys- sekä työelämä- ja tasa-arvotyöryhmien työtä.
Puoluekokous pitää tärkeänä, että puolueen toimijat osallistuvat avoimesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hakevat aktiivisesti keinoja, joilla köyhyyttä vähennetään Suomessa ja maailmassa.
|
Puoluekokous velvoittaa puolueen valmistelemaan köyhyyden vähentämisen toimenpideohjelman.
|
Käsitelty
|
|
|
203 |
203 |
SDP:n nostettava profiilia suomalaisen työn ja osaamisen puolueena
|
Puoluekokous pitää SDP:n keskeisimpinä tavoitteina edelleen suomalaisen työn ja työntekijöiden puolustamista sekä osaamisen vahvistamista.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
204 |
204 |
Tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset palvelut taattava
|
Puoluekokous viittaa meneillään oleviin kuntarakenteen ja sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistuksiin ja edellyttää hallitus- ja eduskuntaryhmää sekä puoluejohtoa toimimaan uudistusten loppuunsaattamiseksi. Uudistusten toteutumista on aktiivisesti seurattava ja tuettava niin, että aloitteen tavoite yhteiskunnallisen eriarvoistumisen vähentämisestä toteutuu.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
205 |
205 |
Edelleen irti vaihtoehdottomuusretoriikasta
|
Puoluekokous toteaa, että on tärkeätä tuoda aina omat sosialidemokraattiset vaihtoehtomme esiin.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
206 |
206 |
Puolueen poliittista ohjelmatyötä avattava laajemmin jäsenistölle - oma linja kunniaan
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ohjelmatyön ja työryhmien avaamisesta laajemmin jäsenistölleen. Puoluekokouksen jälkeen toteutettavan työryhmien organisoinnin yhteydessä pilotoidaan sekä aloitteessa mainittu avoin haku että edellä mainitut kaksi mallia joidenkin työryhmien työskentelyssä.
|
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ohjelmatyön ja työryhmien työn avaamisesta laajemmin jäsenistölleen. Puoluekokouksen jälkeen toteutettavan työryhmien organisoinnin yhteydessä pilotoidaan sekä aloitteessa mainittu avoin haku että edellä mainitut kaksi mallia joidenkin työryhmien työskentelyssä. Lisäksi turvataan riittävät resurssit ohjelmatyön toteuttamiseksi.
|
Käsitelty
|
|
|
207 |
207 |
SDP tekee selvityksen sosialidemokraattisen ammattiyhdistysliikkeen tilasta ja ammattiyhdistyspoliittisen strategian
|
Puoluekokous pitää tärkeänä, että ay-liikkeen sosialidemokraattien ja puolueen yhteistyö käytännön tasolla tiivistyy. Puoluekokous edellyttää, että puoluehallitus ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimiin tämän varmistamiseksi.
|
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
|
Käsitelty
|
|
|
Aloite 247 |
247 |
Jäsenäänestys puolueen puheenjohtajasta
|
Puoluekokous toteaa, että aloitteessa esille nostettu asia on otettu huomioon puolueen uusissa säännöissä.
|
Puoluekokous toteaa, että aloitteessa esille nostettu asia on otettu huomioon puolueen uusissa säännöissä.
|
Käsitelty
|