Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen kuntien moniammatillisen yhteistyön lisäämisestä nuorisotakuun toteutumiseksi.
Puoluekokous pitää välttämättömänä, että myös vaikeimmassa asemassa olevien nuorten kohdalla takuu saadaan toimimaan.
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen kuntien moniammatillisen yhteistyön lisäämisestä nuorisotakuun toteutumiseksi.
Puoluekokous pitää välttämättömänä, että myös vaikeimmassa asemassa olevien nuorten kohdalla takuu saadaan toimimaan.
Aloitteessa todetaan, että vuoden 2013 alusta voimaan astuneesta nuorisotakuusta huolimatta osa nuorista jää palveluiden ulkopuolelle ja heidän syrjäytymisriskinsä kasvaa, koska nuorisotakuuta toteuttavien eri viranomaistahojen yhteistyö ei toimi saumattomasti. Tämän vuoksi viranomaisyhteistyötä tulisi tiivistää ja johtovastuu määrätä sosiaaliviranomaisille.
Aloite on hengeltään SDP:n aiempien linjausten mukainen. Nuorisotakuun toteutuminen on SDP:lle erittäin tärkeä hanke. Takuu on ollut SDP:lle keskeinen tavoite niin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kuin hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Puoluehallitus huomauttaa, että nuorisotakuukokonaisuuden toimivuutta ei voida vielä tarkasti arvioida. Esimerkiksi vuoden 2013 alusta lähtien jokaiselle peruskoulun päättäneelle on taattu jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin ja ammatillisen koulutuksen sisäänottokriteerit muuttuivat vasta vuoden 2013 syksyllä. Näin ollen koulutustakuun vaikutukset näkyvät vasta kevään 2014 yhteishaun jälkeen.
Jotta myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret saadaan nuorisotakuun piiriin, tarvitaan vihdoin aidosti OKM, TEM, STM -yhteistyössä toteutettava yhteinen tehostettu toimintamalli väliinputoamisten estämiseksi; olennaista on taata kaikille nuorille polku eteenpäin.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimesta ollaan luomassa aloitteen kuvaamaan ongelmaan ratkaisumalliksi matalan kynnyksen palvelupistettä nimellä ”ohjaamo”. Ohjaamossa nuori saisi tukea elämänhallintaan, urasuunnitteluun, oman opiskelualan löytämiseen, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja muihin vastaaviin haasteisiin.
Ohjaamon ydintoimintaa olisi tiedotus, neuvonta ja ohjaus sekä kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen. Toiminnan tavoitteena olisi ensisijaisesti vailla koulutuspaikkaa olevien nuorten opiskeluun hakeutumisen tukeminen sekä keskeyttämisvaarassa olevien tai jo keskeyttäneiden nuorten koulutuspolulle uudelleen saattaminen. Ohjaamosta voitaisiin nuori ohjata myös muiden palvelujen kuten kuntoutuspalvelujen tai työhallinnon palvelujen piiriin tai esimerkiksi korottamaan peruskouluarvosanoja.
Pelkkä ohjaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan olennaista on varmistaa, että sosiaalista kuntoutusta ja tehostettua tukea tarvitseville nuorille voidaan jo ohjaamosta lähtien alkaa räätälöidä joustavia polkuja koulutukseen ja työelämään asiantuntijaverkoston yhteistoiminnalla.Tuen tarve ei lopu siihen, kun nuori aloittaa työharjoittelu- tai opiskelupaikassa. Tarpeen mukaan nuorelle nimetään omaohjaaja, jonka puoleen mahdollista kääntyä.
Malli toimisi kiinteässä verkostomaisessa yhteistyössä koulujen (peruskoulu ja toinen aste), opinto-ohjaajien, kuraattorien, työhallinnon (TE-toimisto), etsivän nuorisotyön sekä nuorten työpajatoiminnan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, Kelan ja kuntouttavan työtoiminnan asiantuntijoiden kanssa. Jotta ohjaamomallilla todella voidaan saavuttaa uutta ja päästä irti poislähettämisen ja väliinpudottamisen kulttuurista, on toiminnan ytimessä oltava eri sektoreiden osaamisen tehokas ja joustava hyödyntäminen. Hyviä kokemuksia on saatu yhdistämällä mm. sosiaalityön, psykiatrian, päihdehuollon, nuorisotyön ja koulutoimen sekä työvoimahallinnon osaamista.
On tärkeää, että ohjaamo kulkee tarvittaessa nuoren mukana, eli tarjoaa palvelua ja tukea siellä, missä nuoret ovat ja missä he konkreettista apua tarvitsevat.
Myös Kuntaliitossa on tekeillä verkkosivusto kuntien hyvistä käytännöistä nuorisotakuun toteuttamisen osalta.
Tampereen Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n aloite
Vuoden 2013 alusta voimaan tulleesta nuorisotakuusta huolimatta 25-vuotiaiden työttömyysaste pysyttelee n. 29 prosentissa.
Erityistä huolta on kannettava alle 25-vuotiaista nuorista ja heidän parissa tukityötä tekevien viranomaisten yhteistyön puutteesta ja johtovastuusta.
Nuoret joutuvat tekemiseen Kansaneläkelaitoksen, työvoimaviranomaisten ja sosiaaliviranomaisten kanssa.
Ammattitaidottomalle nuorelle maksetaan työmarkkinatukea vasta odotusajan jälkeen. Odotusaika täyttyy, kun henkilö työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittauduttuaan tai ilmoittautumista edeltävän kahden vuoden aikana on ollut yhteensä 21 viikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä, yrittäjänä, työttömänä työnhakijana tai työllistymistä edistävässä palvelussa (esimerkiksi työvoima koulutuksessa tai työkokeilussa).
Alle 17-vuotiaalla henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen.
Jos 17-vuotiaalla ei ole ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea vain siltä ajalta, kun hän on työllistymistä edistävässä palvelussa, esimerkiksi työvoimakoulutuksessa tai työkokeilussa. Työttömyyspäivärahaan voi olla oikeus myös passiiviselta työttömyysajalta.
18-24-vuotiaalla on oikeus työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan myös työttömyyden ajalta edellyttäen, että hän on hakeutunut soveltuvaan ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen eikä hän ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu tällaisesta koulutuksesta.
Koulutusta vailla olevan nuoren tulee hakea syksyllä alkavaan tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Velvollisuus hakeutua koulutukseen on voimassa myös työkokeilun tai muun toimenpiteen aikana.
Nuoren tulee hakea vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelupaikka voi olla tutkintoon johtava, ammatillisia valmiuksia antava koulutus tai vain peruskoulun oppimäärän suorittaneella lukio. Haettava koulutus ei ole rajattu sen mukaan kuuluuko se yhteishaun piiriin vai ei.
Lisäksi Kela tarjoaa nuorille tukea asumiseen.
Nuorisotakuu tarkoittaa, että TE-palvelut tarjoaa nuorelle palvelua tai toimenpidettä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työnhaku on alkanut. Palvelu parantaa nuoren mahdollisuuksia selviytyä työmarkkinoilla ja löytää työpaikka.
Nuorisotakuu koskee nuoria riippumatta siitä, onko ammatillinen koulutus suoritettu vai ei. Nuorisotakuu toteutuu myös, jos nuori ohjataan muuhun kuin julkiseen työvoimapalveluun, mistä on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Tarvittaessa nuori voidaan ohjata esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Viimesijainen turvaverkko nuorelle on sosiaaliviranomaisten myöntämä toimeentulotuki. Ilman tuloja olevan nuori voi näin hakea toimeentulotukea kirjallisesti pitkiäkin aikoja ilman, että hän tarvitsee koskaan tavata sosiaalityöntekijää tai –ohjaajaa kasvotusten. Toisaalta valtava byrokratia tulo- ja kuittiselvityksineen turhauttavat ja edistävät pahimmillaan nuoren syrjäytymistä.
Keskeisten kolmen viranomaisten yhteistyö ei toimi kunnolla. Kukaan ei ota johtovastuuta nuoren elämän tukemisesta. Viranomaisten neuvot ja päätökset saattavat olla ristiriitaisia. Kun toinen viranomainen myöntää tuen, toinen saattaa periä sen takaisin. Nuori ei koskaan voi olla varma taloudellisesta tilanteestaan ja riittääkö raha koko kuukaudeksi. Siirryttäessä työmarkkinatuelta opiskelemaan, nuori siirtyy opiskelijatukien piiriin ja Kelan työmarkkinatuen maksatus loppuu alle 25-vuotiailta. Tulot voivat tässä taitekohdassa loppua kuukausiksi. Moni nuori keskeyttää opinnot taloudellisten ongelmien vuoksi. Toimeentulolain säännökset eivät siis nykyisessä muodossaan edistä sellaista nuorten tukemista, jolla sosiaaliviranomaisen aktiivinen puuttuminen voisi toimia nuorten parhaaksi.
Meillä ei ole myöskään varaa antaa nuorten syrjäytyä väestön ikärakenteen jatkuvasti vanhentuessa. Koska nuorten työttömyyden takana on työ- ja koulutuspaikan saamisen vaikeuden lisäksi myös työllistymistä estäviä merkittäviä sosiaalisia tekijöitä, tarvitaan avuksi etenkin sosiaalityötä, jolla pitää olla johtovastuu nuoren asioissa. Pelkät työllistämispalvelut eivät riitä ratkaisuksi siihen, että nuorisotakuun arvokkaat tavoitteet toteutuvat myös yhteiskunnan valtavirran ulkopuolella elävien nuorten elämässä.
Tampereen Sosialidemokraattinen Toveriseura ry esittää, että
puolue toimii sen hyväksi, että Kansaneläkelaitoksen, työvoimaviranomaisten ja sosiaaliviranomaisten yhteistyötä alle 25-vuotiaiden nuorten tuki- ja toimenpideasioissa tiivistetään ja että johtovastuu määrätään sosiaaliviranomaisille.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 88
Tammikuu 2017
SDP:n hallituskaudella valmisteltiin ja hyväksyttiin uusi sosiaalihuoltolaki, joka astui pääosin voimaan 1.4.2015. Laki sisältää muun muassa velvoitteen omatyöntekijän nimeämisestä asiakkaalle. Valmistelun yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, miten sosiaalihuollon palvelut tukisivat nuoria asiakkaita ja nuorisotakuun toteutumista. Toinen silloista nuorisotakuuta vahvistanut pykälä koskee sosiaalista kuntoutusta.
Laissa on myös useampia ilmoitusvelvollisuuksia koskevia säännöksiä, joista keskeisin koskee yhteydenottoa sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Lisäksi laissa on pykälät monialaisesta yhteistyöstä sekä omatyöntekijältä vaadittavasta kelpoisuudesta.