Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin parantaa omaishoitajien asemaa ja yhdenvertaisuutta. Puoluekokous kannattaa mallia, jossa Kela maksaa valtion rahoittamana omaishoidon tuen ja sote-alueet järjestävät omaishoitoa tukevat palvelut.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin parantaa omaishoitajien asemaa ja yhdenvertaisuutta. Puoluekokous kannattaa mallia, jossa Kela maksaa valtion rahoittamana omaishoidon tuen ja sote-alueet järjestävät omaishoitoa tukevat palvelut.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin parantaa omaishoitajien asemaa ja yhdenvertaisuutta.
Lausunto aloitteisiin 68–69
Aloitteissa esitetään, että SDP ryhtyy toimiin omaishoitajien aseman parantamiseksi ja yhdenvertaistamiseksi.
STM:ssä valmistellaan vuosina 2014–2020 toteutettavaa kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa, jossa määritellään omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset ja muut kehittämistoimenpiteet. Ohjelma on suunnattu laajasti päätöksentekijöille.
Ohjelmaa laativa työryhmä teki väliraportin keväällä 2013 ja jättää loppuraportin maaliskuussa 2014. Raportissa esitetään mm. että nykyinen omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö korvattaisiin lailla ns. sopimusomaishoidosta. Laissa säädettäisiin mm. sopimusomaishoidon edellytykset, valtakunnalliset hoitopalkkioiden myöntämisperusteet ja palkkion suuruus. Lakisääteisiin palveluihin ehdotetaan parannuksia, mm. säännöllisiä terveystarkastuksia ja omaishoitoperheiden tueksi nimettäviä vastuuhenkilöitä.
SDP pitää myönteisenä ohjelman linjauksia ja pitää välttämättömänä, että omaishoidon tukea kehitetään osana palvelurakenteen uudistamista ja palvelu- ja tukijärjestelmän kokonaisuutta.
SDP pitää tärkeänä, että kehittämisohjelman pohjalta laadittavissa uudistuksissa turvataan omaishoitajien tasavertaisuus asuinkunnasta riippumatta. Se edellyttää omaishoitajuuden määrittelyä yhtenäisin kriteerein, omaishoidosta tehtävää sitovaa palvelusuunnitelmaa sekä selkeää lakiin perustuvaa oikeusturvaa.
Omaishoitajalle ja -hoidettavalle tulee tarjota palveluita, joilla omaishoitoa sekä hoitajan ja hoidettavan terveyttä ja hyvinvointia tuetaan. On myös tärkeä huomioida hoitajan jaksamisen tukeminen, mm. turvaamalla hänelle riittävät tukipalvelut ja lakisääteiset vapaapäivät.
Omaishoitajia, jotka toimivat läheisensä pääasiallisena auttajana, on noin 300 000, raskasta ja sitovaa omaishoitotyötä tekee noin 60 000 ihmistä ja tämän hetkisen omaishoidon tuen piirissä on n. 40 000 ihmistä. Puoluehallitus pitää tärkeänä, että sopimusomaishoidosta säädettävän lain rinnalla myös sopimusomaishoidon lainsäädännön ulkopuolelle jäävät omaishoitajat saavat turvakseen ja jaksamisensa tueksi tarpeen mukaiset palvelut ja avun. Näistä tulee säätää valmisteltavassa sosiaalihuoltolaissa.
Puoluehallitus korostaa, että omaishoidon on perustuttava vapaaehtoisuuteen kaikissa tilanteissa.
Puoluehallitus pitää tärkeänä, että työelämän ja omaishoidon yhteensovittamista jatketaan siten, että lyhytaikainenkin siirtyminen työelämästä omaishoitajaksi olisi nykyistä joustavampaa.
Sopimusomaishoidosta sovittaessa tehdään myös palvelutarpeen arviointi, jonka mukaiset palvelut omaishoitajalle ja –hoidettavalle on turvattava. Sopimusta ei saa yksipuolisesti, esim. kunnan säästöjen vuoksi purkaa. Puoluehallitus katsoo, että omaishoito on kunnankin näkökulmasta järkevä ja taloudellisesti kannattava tapa järjestää apua tarvitsevan ihmisen pidempiaikainen hoito omassa kodissaan. Omaishoidon tuen ei ole tarpeen olla subjektiivinen oikeus, vaan oikeus omaishoitoon ja palveluihin perustuu palvelutarpeen arviointiin.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
Omaishoidon tuki inhimillisenä ja julkisen talouden kustannuksia säästävänä hoitomuotona vaatii nykytilassa vahvaa uudistamista ja kehittämistä. Fyysisesti ja myös henkisesti kuormittava työ edellyttää riittävää ja monipuolista tukijärjestelmää omaishoitajien oman jaksamisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Tällä hetkellä tuki- ja maksatuskäytännöt eroavat suomalaisissa kunnissa merkittävästi ja asuinpaikasta on muodostunut yksi merkittävällä tavalla eriarvoisuutta omaishoitajien keskuuteen aiheuttava tekijä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on perusteltu nimenomaan tarpeella puuttua kansalaisten kasvavaan eriarvoisuuteen suhteessa näiden peruspalvelujen saatavuuteen.
Mielestämme myös omaishoitajien asema tulee ottaa huomioon ja turvata lakiin pohjautuvien perusoikeuksien toteutuminen asuinpaikasta riippumatta. Omaishoidon tuen maksatuskäytäntöjä tulee kehittää, tuen vaikutusta eläke- ja muihin sosiaalietuisuuksiin on tarkasteltava ja harkittava vakavasti myös tuen verotuksesta luopumista. Hoitovastuu omaishoitajan ja kunnan välillä on määriteltävä nykyistä tarkemmin. Lakisääteisten lepopäivien toteutumisen edellytykset kunnissa on turvattava ja omaishoitajilla tulisi olla oikeus kunnallisen työterveydenhuollon palveluihin mm. säännöllisesti toteutettavien terveystarkastusten myötä.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ryhtyy edustajiensa välityksellä välittömästi toimiin omaishoitajien aseman parantamiseksi osana käynnissä olevaa palvelurakenteen uudistamisprosessia.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 96
Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite
Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen ja kasvaa esimerkiksi läheisen ikääntymisen mukanaan tuomien sairauksien vuoksi. Joskus omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. On tärkeää, että hoitava henkilö tunnistaa ajoissa olevansa omaishoitaja tai että omaishoitajuus on pian ajankohtaista.
Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitajuusperheisiin tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteutumiseksi ovat olemassa.
Suomessa on yli 300 000 omaishoitajaa. Omaishoidon tukea myönnetään noin 40 000 hoidettavan hoitoon. Omaishoidontuki ei ole ns. subjektiivinen oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus vaihtelevat kunnasta toiseen. Kaikki kunnat Suomessa eivät maksa omaishoidon tukea, koska se on yksi säästökohteista tiukkenevissa kuntien talouksissa. Tämä on tasa-arvokysymys. Tasa-arvokysymys on yksi puolueen tärkeimmistä tavoitteista. Jokaisen omaishoitajan kunnasta riippumatta on kuuluttava omaishoidon tuen piiriin. Valtion pitäisi eritellä jokaiseen kuntaan kohdennettu määräraha omaishoidon tukea varten. Valtio sekä kunnat säästävät suuren määrän rahaa, kun laitospaikkoja vähennetään ja omaishoitajuus lisääntyy vuosi vuodelta. Omaishoidon tuen pitää olla jokaisen omaishoitajan oikeus jokaisessa Suomen kunnassa.
Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että
puolue päättää tukea omaishoitajan subjektiivista oikeutta omaishoidon tukeen sekä vaatii laatimaan kaikkia kuntia koskevat yhteiset maksamista koskevat säädökset.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 96
Tammikuu 2017
SDP:n toimesta viime hallituskaudella tehtiin STM:n työryhmäesitys kansalliseksi omaishoidon kehittämisohjelmaksi. Siinä esitettiin myös säädettäväksi uusi laki sopimusomaishoidosta. Lain valmistelu käynnistettiin ja se myös eteni pitkälle vuoden 2015 keväällä.
SDP nosti eduskuntavaaliohjelmassaan 2015 omaishoidon vahvasti esiin. Tavoitteena on parantaa omaishoitajien oikeusturvaa, palveluja ja tuen saatavuutta omaishoito-lain avulla. Lisäksi tavoitteemme on kehittää työelämän joustoja siten, että yhä useammalla omaishoitajalla on mahdollisuus yhdistää työtä ja omaisensa hoitoa. Myös vastauksissamme hallitustunnustelija Sipilän kysymyksiin totesimme mm: ”Omaishoitoa koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa kokonaisuudessaan, varmistaa riittävä taloudellisen ja muun tuen taso sekä luoda sopimusomaishoidolle yhtenäiset kriteerit.”
Oppositioaikana olemme kannustaneet hallitusta kehittämään omaishoitoa edelleen. Hallitus ei ole sitoutunut omaishoidon lain kokonaisuudistukseen työryhmän esityksen mukaisesti, mutta paransi kuitenkin keväällä 2016 hyväksytyllä lailla omaishoitajien oikeutta vapaisiin. Kannatimme hallituksen esitystä.