Puoluekokous korostaa Venäjä-suhteiden merkitystä koko Suomelle ja erityisesti Itä-, Kaakkois-, ja Pohjois-Suomelle. Venäjä-osaamisen edistämiseksi ja turvaamiseksi erityisen Venäjä-osaamiskeskuksen perustaminen on perusteltua. Venäjän kielen valintaa ensimmäisenä vieraana kielenä tulee helpottaa.
Puoluekokous korostaa Venäjä-suhteiden merkitystä koko Suomelle ja erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomelle. Venäjä-osaamisen edistämiseksi ja turvaamiseksi erityisen Venäjä-osaamiskeskuksen perustaminen on perusteltua. Venäjän kielen valintaa ensimmäisenä vieraana kielenä tulee helpottaa.
Puoluekokous korostaa Venäjä-suhteiden merkitystä koko Suomelle ja erityisesti Itä-Suomelle. Venäjä-osaamisen edistämiseksi ja turvaamiseksi erityisen Venäjä-osaamiskeskuksen perustaminen on perusteltua. Venäjän kielen valintaa ensimmäisenä vieraana kielenä tulee helpottaa Itä-Suomessa.
Lausunto aloitteisiin 116–117
Aloitteissa esitetään Itä-Suomen kasvupotentiaalin turvaamista Venäjän suuntaan muun muassa perustamalla Venäjä-osaamiskeskus Itä-Suomen Yliopiston ja Karelia ammattikoulun yhteyteen sekä tehostamalla venäjän kielen opiskelua Itä-Suomen kouluissa.
SDP:n Itä-Suomi työryhmän pj. Paavo Lipposen mukaan Itä-Suomi tarvitsee elinvoimansa turvaamiseksi valtion erityiskohtelua. Tähän liittyy EU:n alue- ja rakennepolitiikka sekä kuntien valtionosuusjärjestelmä. Jatkossakin on huolehdittava siitä, että harva-asutus säilyy rahoitusperusteena.
Kaivannaisteollisuutta on edistettävä vastuullisella tavalla. Alueen geologista tutkimuslaitosta on vahvistettu ja se on osa merkittävää luonnonvara-alan tutkimuksessa.
Metsäteollisuudessa Itä-Suomessa on maailmanluokan osaamista, jota tulee edelleen kehittää muun muassa uusiutuvan energiatuotannon edistämiseksi.
Hyvinvointiosaamiseen ja matkailuun panostaminen luovat myös kasvupotentiaalia.
Itä-Suomea on kehitettävä rohkeasti ja sen erityisasemaa Venäjän ja EU:n yhteistyössä on edelleen vahvistettava. Itä-Suomen kasvunäkymät ovatkin suuresti riippuvaisia Venäjän ja erityisesti Pietarin alueen kehityksestä.
Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina on vahvistunut. Venäjällä on meneillään hyvin merkittäviä logistiikkainvestointeja erityisesti Pietarin Oblast-alueella. Myös Karjalan tasavallan aluetta kehitetään. Kuolan niemimaalla ja Venäjän arktisten alueiden vastuullisella hyödyntämisellä on valtava taloudellinen potentiaali. Koillisväylää eli Pohjoista meritietä kehitetään voimakkaasti.
Olennaista laajoihin Venäjä-hankkeisiin mukaan pääsemiseksi on oman aloitteellisuutemme lisäksi riittävä markkinointi ja muu osaaminen sekä riittävä kielitaito.
Joensuun Työväenyhdistys ry:n aloite
Venäjän rajan läheisyys on merkittävä voimavara koko Itä-Suomelle, niin elinkeinoelämän, turismin kuin kulttuurinkin kannalta. Tästä kertovat omaa kieltään niin jatkuvasti nousseet ylityskerrat itäsuomalaisilla raja-asemilla kuin venäläismatkailijoiden ostokset sekä yritysten lisääntynyt kiinnostus Venäjää kohtaan. Itärajan läheisyyden potentiaalia ei kuitenkaan vieläkään täysin ole pystytty hyödyntämään kuten Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmän loppuraportissakin todetaan. Tämä vaatii niin yritysten kuin kansalaistenkin Venäjä-tiedon lisäämistä sekä entistä parempia venäjän kielen valmiuksia. Näiden tavoitteita tukisivat raportin ehdottaman Venäjä-osaamiskeskuksen perustaminen Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteyteen sekä venäjän kielen opetuksen tehostaminen Itä-Suomen kouluissa.
Joensuun Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ja sen toimijat kaikessa päätöksenteossa edistävät Itä-Suomen kasvupotentiaalia Venäjän suuntaan, niin elinkeinoelämän, matkailun kuin kulttuurinkin saralla ryhtymällä toimiin Venäjä-osaamiskeskuksen perustamiseksi Itä-Suomen yliopiston ja Karelia ammattikorkeakoulun yhteyteen sekä tehostamalla venäjän kielen opetusta Itä-Suomen kouluissa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 156
Joensuun Työväenyhdistys ry:n aloite
Itä-Suomi on perinteisesti ollut muuta Suomea haastavammassa asemassa elinkeinoelämän ja työllisyyden kehityksessä. Pitkät etäisyydet ja pieni teollinen perusta ovat merkinneet alueelle muuta maata epäedullisempia lähtökohtia. Itä-Suomella on kuitenkin merkittäviä vahvuuksia niin metsäteollisuuden, kaivannaisten kuin matkailunkin saralla. Hiljattain valmistunut Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmän loppuraportti painottikin Itä-Suomen omien vahvuuksien kehittämisen tärkeyttä elinkeinoelämän ja työllisyyden tilan kohentamiseksi. Tämä vaatii kokonaisvaltaista näkemystä ja suunnitelmaa Itä-Suomen kehittämiseksi niin teollisuuden, matkailun, koulutuksen kuin liikenneyhteyksienkin osalta.
Joensuun Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ja sen toimijat kaikessa päätöksenteossa pyrkivät kehittämään Itä-Suomen elinkeinoelämää ja tätä kautta parantamaan työllisyyttä kokonaisvaltaisesti Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmän loppuraportin suuntaviivojen mukaisesti.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 157
Tammikuu 2017
Maailman ja Venäjän talouden tila sekä EU:n Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet ovat heikentäneet Itä-Suomen elinkeinojen kehittämisen edellytyksiä. Itärajan potentiaalin hyödyntäminen on vallitsevassa tilanteessa erittäin haastavaa. Silti käytännön yhteistyötä tehdään edelleen.
Venäjän kielen valintaan liittyen on eduskunnassa hyväksytty ponsi samalla, kun eduskunta hylkäsi ruotsin kielen valinnaisuutta koskeneen kansalaisaloitteen. Eduskunta edellyttää ponnen mukaan, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. SDP:n eduskuntaryhmä äänesti ponnen puolesta miltei kokonaisuudessaan.