Sama kuin puoluehallituksen esitys.

Puoluekokous ymmärtää huolen kiintiöiden käytön hankaluudesta ja haluaa edistää toimintakulttuureita, jotka helpottavat erilaisten kiintiöiden yhteensovittamista. Puoluekokous ei yhdy aloitteessa esitettyyn kiintiön määräytymisperusteen muuttamiseen, koska se vahvistaisi ennestään vahvemmassa asemassa olevan sukupuolen edustusta.

Aloitteessa esitetään, että tasa-arvolain mukaiset sukupuolikiintiöt tulisi muuttaa määräytyväksi vaalituloksen mukaisen sukupuolijaon perusteella.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on SDP:n perusarvoja. Naisten edustus poliittisissa luottamushenkilöpaikoissa on kasvanut. Taustalla on usein se, että mitä enemmän naisia on ollut ehdokkaina, sitä enemmän heitä on tullut valituksi.

Kiintiöillä on ollut ja on yhä suuri merkitys sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisessa. Naisten asema on vahvistunut vaaleissa valituissa elimissä, mutta näiden elimien valitsemissa muissa toimielimissä ei ole tapahtunut samaa kehitystä automaattisesti.

Kiintiöt ovat pakottaneet organisaatiot miettimään osaamista laajasti sekä turvanneet erilaisen osaamisen lisääntymisen luottamustoimissa. Esimerkiksi miehiä on saatu perinteisille naisten toimialoille sosiaalipolitiikkaan ja naisia miehisemmille teknisille aloille.

Kuntapolitiikassa ja erityisesti kuntayhtymissä joudutaan sovittamaan yhteen monenlaisia tavoitteita. Henkilöitä valitaan poliittisten valtasuhteiden, asuinkunnan ja sukupuolikiintiöiden perusteella. Yhtälö ei aina ole helppo, varsinkaan niissä kunnissa, joissa on päädytty esimerkiksi lautakunnissa valiokuntamalliin, jolloin lautakuntiin valitaan vain valtuutettuja. Kiintiöt turvaavat kuitenkin sukupuolten tasavertaisen edustuksen.

Jos sukupuolikiintiöt muodostettaisiin vaalituloksen perusteella, ne vahvistaisivat voimakkaamman edustetun sukupuolen asemaa entisestään. Kärjekkäimmillään, kunnassa, jossa kaikki valtuutetut olisivat naisia, ei saisi valita miehiä lautakuntiin tai muihin kunnallisiin elimiin.

Tasa-arvolain mukaisten kiintiöiden leimaavuudesta on käyty keskustelua koko niiden olemassaolon ajan. Keskustelu kuvaa sitä, että sukupuolten tasavertainen edustus ei toteudu automaattisesti ilman lain pakottavaa voimaa.

Leimaa vastaan on taisteltava muuttamalla toimintakulttuureja. Eiväthän kuntakiintiöt kuntayhtymissä tai puoluemandaatit valintaperusteita vähennä henkilöin legitimiteettiä. Sukupuolikiintiön käyttöä helpottaa se, että puolueet, kunnat ja muut kiintiöiden piirissä olevat tahot esittävät aina automaattisesti yhtä paljon molempia sukupuolia erilaisiin toimielimiin. Tällöin päätöksentekoelimen ei tarvitse erikseen etsiä vähemmistössä olevan sukupuolen mukaista edustajaa.

41 Kiintiömies tai -nainen -leimasta päästävä eroon

Kuusankosken Sosialidemokraatit ry:n aloite

Kiinnitämme huomiota vuonna 1995 tasa-arvolakiin lisättyyn säännökseen, jonka mukaan valtion toimielimissä (kuten erilaiset lautakunnat) ja kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Mielestämme se on johtanut tasa-arvoa loukkaavaan tilanteeseen, jossa on syntynyt vääristynyt pätevyyskäsite vähemmistönä olevaa sukupuolta kohtaan. Sukupuolista tasa-arvoa edustamaan valitun otsaan on lyöty leima ”kiintiömies” tai ”-nainen”.

Kuusankosken Sosialidemokraatit ry esittää, että

tämän halventavan epäkohdan poistamiseksi puoluekokous päättäisi SDP:n tavoitteeksi, että eduskunta– ja kunnallisvaaleissa saatujen tulosten perusteella tulee tasa-arvolain säännökseen tehdä muutos, joka määrittelee eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien jälkeen valittavien toimielimen sukupuolisen jakauman niin, että naisia ja miehiä tulee kumpiakin olla lähellä vaalien tuloksena saadun sukupuolijakauman määrän verran.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 58


Kommentoi

Tietosuoja