Aloitteessa vaaditaan, että kuluttajansuojalain mukaisen virhevastuun kestoksi kodinkoneiden ja viihde-elektroniikkalaitteiden osalta tulisi laissa määritellä 5 vuotta ja että kyseisten laitteiden valmistajia velvoitettaisiin huolehtimaan varaosatoimituksista 20 vuoden ajan laitteiden myynnistä.

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kotitalouskoneiden hinta on laskenut siten, että nyt jääkaapit, pakastimet ja televisiot ovat lähes kaikkien kuluttajien saatavilla. Kolme-neljä vuosikymmentä sitten jääkaapin tai television hankkimiseen saattoi kulua keskivertopalkansaajan koko kuukausiansio. Tämän kehityksen myötä myös kulutushyödykkeiden kestoikä on lyhentynyt.

Takuu tarkoittaa myyjän, valmistajan tai maahantuojan kuluttajalle antamaa vapaaehtoista lisäturvaa, jonka sisällön, keston ja muut ehdot myyjä voi vapaasti määrittää. Takuu ei ole pakollinen, vaan usein lähinnä markkinointikeino, jolla myyjä yrittää houkutella kuluttajan valitsemaan myyjän markkinoima tuote. Lailla ei voi velvoittaa myyjää myöntämään takuuta tai määrittelemään sen ehtoja.

Kuluttajansuojalain mukaisen virhevastuun sisällön puolestaan määrittelevät pakottava lainsäädäntö, viranomaisen antamat linjaukset ja oikeuskäytäntö. Laissa lähtökohtana kestoiän osalta on se, että tavaroiden on kestettävä niiden normaali, odotettavissa oleva käyttöikä. Tämä sama periaate on ulotettu koskemaan myös varaosatoimituksia. Viranomaisen ohjeen ja oikeuskäytännön mukaan varaosia on oltava saatavissa kohtuullisen ajan. Kohtuullisen ajan määrittämiseen kuuluu myös sen huomioon ottaminen, että kone- ja laitekannan uusiutuminen voi merkitä pienenevää energiankulutusta ja ympäristön kannalta kestävämpää kehitystä.

Tavaroiden vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin perusvapauksia. On tärkeää, että kuluttajansuojaa ja tavaroiden laatukriteereitä kehitetään unionin tasolla ja Suomi on tässä aktiivinen.

Kuluttajien oma aktiivisuus vaikuttaa koneiden ja laitteiden kestoiän määrittämiseen. Kuluttajansuojalain määritelmä huomioon ottaen tuotteilta voidaan vaatia jo nyt merkittävästi pidempiä käyttöaikoja. Tämä edellyttää kuluttajien omaa aktiivisuutta laiterikon sattuessa. Ennen odotettavissa olevan käyttöiän loppua rikkoontuneesta laitteesta pitää tehdä reklamaatio myyjälle tai takuun myöntäjälle ja jos asia ei neuvottelemalla ratkea, tehdä valitus kuluttajariitalautakuntaan. Tämä menettely on kuluttajalle maksuton. Moni kuluttaja kuitenkin tyytyy harmittelemaan laitteen rikkoutumista tai kääntyy suoraan vakuutusyhtiön puoleen ja hakee erityisesti uudehkojen laitteiden rikkoontuessa korvausta vakuutusyhtiöstä. Vakuutusyhtiö korvaa koneen ja kustannus jakaantuu muiden vakuutuksenottajien maksettavaksi. Rikkoontuneen laitteen valmistaja ei joudu vastuuseen mahdollisesti huonolaatuisesta tuotteesta eikä näin ollen näe tarvetta pidentää käyttöikää.

Yhä kehittyneempi teknologia tekee laitteista myös entistä herkempiä erilaisille poikkeustiloille kuten kosteudelle, jännitepiikeille jne. Laitevalmistajan voi olla mahdotonta kohtuullisen kustannuksin varautua poikkeuksellisiin tilanteiseen. Varautuminen mm. poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin saattaisi nostaa laitteiden hinnat sellaiselle tasolle, ettei keskivertopalkkatuloilla olisi enää varaa hankkia nyt jo kaikkien saatavissa olevia laitteita.