Aloitteessa esitetään, että SDP laatii ohjelman, jolla kitketään Suomesta köyhyyttä.

Puoluehallitus pitää tärkeänä pohtia köyhyyden eri ulottuvuuksia sekä etsiä keinoja köyhyyden vähentämiseksi.

Köyhyys koettelee monia suomalaisia, mutta maailmanlaajuisesti köyhyys koettelee koko ihmiskuntaa. Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin maailman 3 500 000 000 köyhää.

Maassamme köyhyysriski on kasvanut viime vuosikymmeninä ja köyhyysjaksoista on tullut pysyvämpiä. Aloitteessa nostetaan hyvin esille eri väestöryhmiä, joissa köyhyysriski on suuri. Yksi näistä ovat lapsiperheet. Lapsiköyhyys on yleisintä perheissä, joissa on yksi huoltaja. Köyhyysrajan alittavista lapsista joka kolmas elää yksinhuoltajaäidin perheessä. Suuri osa pienituloisista yksinhuoltajista on naisia.

Lapsiperheiden köyhyyttä selittää voimakkaimmin työn puute. Köyhyysrajan alittavista perheistä noin puolessa kukaan ei käy ansiotyössä.

Sosialidemokraattien peruslähtökohta onkin, että työ on parasta köyhyyspolitiikkaa. Parantamalla työllisyyttä lisäämme ihmisille mahdollisuuksia päästä työhön ja pois köyhyydestä sekä yhteiskunnalle voimavaroja ehkäistä köyhyyttä. Myös perheen ja työelämän yhteensovittaminen on välttämätöntä etenkin yksinhuoltajien työllisyyden parantamiseksi.

Köyhyys on kuitenkin moniulotteinen asia, eikä työn tekeminen aina tuo suojaa köyhyydeltä. Yksi ilmiö on köyhät työssäkäyvät – riittämätön palkka ja heikko työsuhde johtavat huono-osaisuuden kierteeseen. Osalla köyhistä perheistä ansiotyön epäsäännöllisyys ja vain toisen aikuisista työllistyminen voi myös johtaa köyhyyteen. Noin neljäsosa suomalaisista tekee epätyypillistä työtä: määräaikaisia, osa-aikaisia sekä vuokratöitä. Uusina epätyypillisinä työnteon muotoina ovat 0-sopimukset, pakkoyrittäjyys ja itsensä työllistäminen. Lyhyellä aikavälillä epätyypilliset työsuhteet eivät välttämättä riitä siihen, että henkilön tulot yltäisivät köyhyysrajan yläpuolelle.

Työtä tekevien köyhyydessä 35-54 -vuotiailla naisilla on suurin köyhyysriski. Osa tästä selittyy, sillä että valtaosa yksinhuoltajista on naisia. Näin siis työtätekevien ja lapsiperheiden köyhyys nivoutuvat toisiinsa. Lisäksi naiset tekevät miehiä useammin matalasti palkattuja töitä ja työskentelevät osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa. Suurin osa köyhistä työtä tekevistä kotitalouksista on lapsiperheitä.

Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että työstä saatava toimeentulo on säällisellä tasolla, palkkatasa-arvon puolesta tehdään työtä, työsuhteen laadusta riippumatta sovelletaan samoja etuja sekä ehkäistään työn silppuuntumista.

Vanhempien koulutustausta vaikuttaa köyhyysriskiin. Kun perheessä eniten tienaavalla aikuisella on vain peruskoulupohja, lapsella on nelinkertainen köyhyysriski korkeakoulutettujen vanhempien lapsiin verrattuna. Pelkkä työ ja työsuhteen laatukaan eivät pelasta köyhyydeltä, vaan koulutuksella on myös suuri merkitys toimeentulon kannalta.

Puoluehallitus viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan ja painottaa, että viime kädessä yhteiskunnan tulee varmistaa, että jokainen kansalainen hankkii sekä yleissivistävät että ammatilliset taidot ja valmiudet, joita täysipainoinen osallistuminen työmarkkinoille ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan edellyttää.

Työnteon tulee aina olla ensisijaista muuhun toimeentuloon nähden, mutta ihmisillä on hyväksyttäviä syitä olla työelämän ulkopuolella, jolloin perustoimeentulon pitää olla turvattu.  Puolueessa on viime vuosina ollut aktiivista ohjelmatyötä, jossa on tehty esityksiä perustoimeentulon turvaamiseksi. Puoluehallitus viittaa viime puoluekokouksen päätöksellä valmisteltavaan sosiaaliturvan kehittämislinjaukseen, joka tulee puoluevaltuuston käsittelyyn syksyllä 2014. Linjauksessa otetaan kantaa myös perustoimeentulon kehittämiseen.

Puoluehallitus viittaa perhepoliittiseen ohjelmaan, joka huomio lapsiperheiden toimeentulon ja tulee puoluekokouksen 2014 käsittelyyn.

Lisäksi puolueen piirissä on valmisteltu muun muassa lääketieteen dosentti Ilkka Taipaleen toimesta esityksiä köyhyysongelman poistamiseksi.  Kuluvalla vaalikaudella SDP:n tavoitteena on ollut perusturvan parantaminen ja mm. työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen on tehty 100 euron kuukausikorotus.  Myös muita merkittäviä sosiaaliturvan parannuksia kirjattiin hallitusohjelmaan ja osa niistä on jo toteutettu.

Köyhyydessä voi olla kyse absoluuttisesta ja suhteellisesta, väliaikaisesta ja pysyvästä köyhyydestä; eläkeläisen ja lapsiperheen köyhyys on erilaista, samoin opiskelijoiden ja työssäkäyvien köyhyys. Köyhyys syrjäyttää eikä kaikkea köyhyyttä poisteta rahalla. Siksi onkin olennaista, että köyhyyttä vastaan taistellaan monin eri keinoin. Sosialidemokraattien yhtenä tavoitteena on tuloerojen kaventaminen myös veropolitiikalla. Tarvitaan työtä ja koulutusta, mutta tarvitaan myös reilua verotusta, oikeudenmukaista sosiaalipolitiikkaa, laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita, tehokkaita työvoimapalveluja sekä osallisuuden vahvistamista.