Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, vaan toimii poliittisten linjaustensa mukaisesti, joiden mukaan SDP:n tavoitteena on, että EU on kansainvälisen ilmastopolitiikan johtava toimija ja Suomi on EU:n ilmastopolitiikan eturintamassa. SDP:n tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali 2035. SDP:n johtama hallitus on myös tehnyt tiekartan, jonka mukaan hiilineutraaliin tavoitteeseen edetään. Vauhdittamalla uuden puhtaan teknologian käyttöönottoa parannamme teollisuutemme ja yritystemme kilpailukykyä. Uudelle ilmastoteknologialle on maailmalla valtava kysyntä ja markkinat. Toimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, vaan toimii poliittisten linjaustensa mukaisesti, joiden mukaan SDP:n tavoitteena on, että EU on kansainvälisen ilmastopolitiikan johtava toimija ja Suomi on EU:n ilmastopolitiikan eturintamassa. SDP:n tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali 2035. SDP:n johtama hallitus on myös tehnyt tiekartan, jonka mukaan hiilineutraaliin tavoitteeseen edetään. Vauhdittamalla uuden puhtaan teknologian käyttöönottoa parannamme teollisuutemme ja yritystemme kilpailukykyä. Uudelle ilmastoteknologialle on maailmalla valtava kysyntä ja markkinat. Toimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, vaan toimii poliittisten linjaustensa mukaisesti, joiden mukaan SDP:n tavoitteena on, että EU on kansainvälisen ilmastopolitiikan johtava toimija ja Suomi on EU:n ilmastopolitiikan eturintamassa. SDP:n tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali 2035. SDP:n johtama hallitus on myös tehnyt tiekartan, jonka mukaan hiilineutraaliin tavoitteeseen edetään. Vauhdittamalla uuden puhtaan teknologian käyttöönottoa parannamme teollisuutemme ja yritystemme kilpailukykyä. Uudelle ilmastoteknologialle on maailmalla valtava kysyntä ja markkinat. Toimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Aloite on SDP:n Ilmastopoliittisen ohjelman ja poliittisen ohjelman linjausten vastainen.
Ilmasto-ohjelman mukaan SDP:n tavoitteena on, että EU on maailman ilmastopolitiikan johtava toimija ja Suomi on EU:n ilmastopolitiikan eturintamassa. Linjauksen mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.
SDP:n linja perustuu tieteelliseen tutkimukseen, taloudellisten kustannusten minimointiin ja työllisyyden, kasvun ja hyvinvoinnin lisäämiseen sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
SDP:n ilmastolinjaus perustuu Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin viimeisimmän raportin arvioon, että ilmastomuutos muodostaa suurimman uhkan maailman kestävälle kehitykselle. Se lisää luonnon katastrofien määrää, kuivuutta, uhkaa juomaveden saatavuutta ja ruokaturvaa sekä lisää kansainvälistä epävakautta ja konflikteja. Myös EU:n komission Vihreän kehityksen ohjelma ja Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto SITRA asettavat ilmastonmuutoksen hallinnan 2020 luvun suurimmaksi haasteeksi.
Ilmastonmuutos heijastuu välillisesti Suomeen esimerkiksi ruuan hintojen nousuna ja siirtolaispaineen kasvuna. Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan myös maataloutemme tulevaisuuteen, esimerkiksi nyt kokemamme leuto talvi on vaikeuttanut syysviljojen talvehtimista.
Ilmastonmuutos heikentää myös sosialidemokraattien perusarvojen, köyhyyden vähentämisen ja tasa-arvon lisäämisen sekä kestävän kehityksen toteuttamista.
Aloitteessa todetaan, että Suomen ilmastotavoitteet ovat EU:n keskimääräisiä tavoitteita tiukemmat. Suomen asukaskohtaiset päästöt ovat kuitenkin Euroopan maiden keskiarvoa korkeammat ja yli kaksinkertaiset maapallon keskiarvoon verrattuna. EU:n sisäinen taakanjako perustuu päästöjen määrään, taloudelliseen kantokykyyn ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Myös SDP:n ilmasto-ohjelma korostaa toimien sosiaalista ja alueellista oikeudenmukaisuutta. Keskeisessä asemassa on energiaverotuksen uudistus.
Aloitteessa esitetään myös huoli ilmastotoimenpiteiden teollisuudelle aiheuttamista rasitteista sekä liikkumisen ja asumisen kustannusten noususta. SDP:n ilmasto-ohjelmassa on tarkasteltu mahdollisia toimenpiteitä kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla ja pyritty löytämään kustannustehokkaita ratkaisuja. Jos toimimme eturintamassa, varhaiset toimet ovat merkittävästi halvempia kuin viiveellä tehdyt. Näin vältytään myös sopeutumisen aiheuttamilta kustannuksilta. Hallitus on päättänyt perustaa Ilmastorahaston teollisuuden toimien tukemista varten. Eturintamassa toimiminen vahvistaa teknologian kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja vientiä sekä luo työpaikkoja.
Hallitus on myös tehnyt tiekartan, jonka mukaan hiilineutraaliin tavoitteeseen edetään. Tiekartan toimet luovat elinvoimasuutta, kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry
Tilanne
SDP on asettanut Suomea koskevat koko maailman ankarimmat ilmastotavoitteet, Hiilineutraali Suomi 2035. Tämä on tapahtunut, vaikka jo kymmeniä vuosia jatkuneet ilmastotoimet ovat muokanneet Suomesta ympäristönsuojelun mallimaan. EU:n Suomelle asettamat ilmastotavoitteet ovat joka kierroksella olleet muita EU-maita ankarammat. Viimeksi LULUCF päästövähennystavoitteet EU-maiden välisessä taakanjaossa Suomelle vuosille 2021—2030 olivat 39 prosenttia. Bulgarialle tavoite oli 0 prosenttia muiden EU-jäsenmaiden osuessa näiden väliin. Suomi on saavuttanut ilmastotavoitteitaan osaltaan teollisuuden alasajon auttamana.
Esitämme, että
SDP suhteuttaa ilmastotavoitteensa (Hiilineutraali Suomi) yleisemmälle EU-linjalle (Hiilineutraali EU 2050).
Perustelu
Suomen kasvihuonekaasupäästöjen lähtötaso on jo alkujaan alhainen eli hyvä (vähäpäästöisintä terästä jne).
Tavoitevuosi 2035 merkitsee Suomen ilmastotoimille moninkertaisia vuosittaisia kustannuksia verrattuna EU-alueen tavoitevuoteen 2050, mikä heikentää dramaattisesti Suomen kansantalouden kansainvälistä kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin.
Heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky ja päästövähennysten korkeat kustannukset johtaisivat Suomessa teollisuuden kompuroimiseen, investointien hiipumiseen ja teollisuuden työpaikkojen vähenemiseen.
Rupsahtavan talouden ja yleisemmin vaihtoehtojen vähyyden vuoksi seuraavat hallitukset joutuisivat vuorollaan esittelemään kiky-sopimusmalleja ja pakkolakeja työntekijäpuolelle kilpailukyvyn palauttamiseksi sisäisen devalvaation avulla.
Ruotsin tavoitevuosi on 2045, vaikka Ruotsi on Suomea paremmassa lähtöasemassa, kun sen pääosin ydinvoimasta ja vesivoimasta koostuva energiantuotanto on jo päästötöntä ja Ruotsi voi halutessaan rakentaa koko energiantuotantonsa vesivoiman varaan.
Tavoitevuosi 2035 merkitsisi luopumista isosta osaa Suomen muutenkin vähäisten luonnonvarojen käyttöä, kun metsiä ei voitaisi entiseenkään tapaan hakata, turpeen käytöstä jouduttaisiin luopumaan ja peltoja metsittämään.
Energiaa paljon käyttävien metallinjalostajayhtiöiden toiminnan vaikeutuessa kaivosalalta ja lopulta koko metalliteollisuudelta putoaisi osa pohjaa pois.
Kunnianhimoisen tavoitevuoden 2035 vuoksi ihmisten liikkuminen ja asuntojen lämmittäminen kallistuisivat huomattavasti nykyisestä aiheuttaen kotitalouksien kurjistumista, vaikka liikkuminen ja lämmittäminen ovat kylmässä harvaan asutussa maassa olemassa olemisen ehto.
Ilmastoteknologia jouduttaisiin ostamaan kalliilla hinnalla ulkomailta, eikä Suomesta löydy sitä valmistavia teknologiayhtiöitä, joihin syntyisi ilmastotoimien seurauksena merkittävästi työpaikkoja. Suomi kärsisi ensimmäisenä toimijana keskeneräisen teknologian hinnasta ja ongelmista, kun perässä tulevat maat voisivat käyttää aikanaan kypsempää, tehokkaampaa ja edullisempaa teknologiaa.
Huonosti voiva talous ei enää mahdollistaisi nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion ylläpitämistä ja Suomi tippuisi elintasossa kansainvälisessä vertailussa rajusti alaspäin.
Plösähtävä talous ja työttömyys ajaisivat monet nuoret, oppineet ja kielitaitoiset suomalaiset ihmiset muuttamaan maasta, mikä romuttaisi Suomen tulevaisuutta.
Äänestäjät eivät hevin antaisi Suomen talouden tuhoamista SDP:lle anteeksi ja kannatus putoaisi pysyvästi. Tästä kaikesta ei olisi ilmaston kannalta mitään hyötyä kenellekään, sillä Suomen kasvihuonekaasupäästöt käsittävät vain 0,1 prosenttia globaaleista ja 1,0 prosenttia EU-alueen kasvihuonekaasupäästöistä.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 97