Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen lakisääteisestä minimipalkasta, mutta toteaa, että SDP:n tulee politiikassaan edistää sitä, että ihminen tulee palkallaan toimeen.

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen lakisääteisestä minimipalkasta, mutta toteaa, että SDP:n tulee politiikassaan edistää sitä, että ihminen tulee palkallaan toimeen.

– Muutosesitys 1

Juha Jaatinen · Helsinki 1

”Aloitteen tekijöiden huoli ihmisten säällisestä toimeentulosta on aiheellinen, mutta ratkaisua tulee hakea mm. tahdonvastaista silppu ja osa-aikatyötä rajaamalla. Koska tulos tehdään työmarkkinoilla, tulee myös tulonjaosta pääsääntöisesti sopia työmarkkinoiden sopijapuolten kesken. Ihmisten palkkaa ei tule puoluekokouksen mielestä antaa pahimmillaan poliittisten suhdanteiden armoille.”

Aloitteessa esitetään, että Suomessa säädettäisiin lainsäädännössä minimipalkasta. Aloitteessa nostetaan esille myös huoli kehityksestä, jossa ihminen ei tule palkallaan toimeen.

SDP puolustaa politiikassaan pohjoismaista mallia, jossa työmarkkinaosapuolet voivat sopia minimipalkasta ja muista vähimmäisehdoista työ- ja virkaehtosopimuksissa. Kaikista palkansaajista noin 90 prosenttia on yleissitovien ja normaalisitovien sopimusten piirissä. Työsopimuslaki takaa kohtuullisen ja tavanomaisen palkan myös niille, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä. Lain mukaan myös näillä aloilla palkan pitää olla rinnastettavissa yleiseen palkkatasoon.

Kansainvälisesti vertailtuna voidaan todeta, että näillä toimenpiteillä palkansaajan suoja on Pohjoismaissa parhaalla tasolla. Toimeentulon osalta tarkasteltuna palkkaköyhyys on Suomessa myös Euroopan alhaisinta, vain hiukan yli kolme prosenttia palkansaajista.

Työmarkkinoiden kokonaisuuden kannalta on myös tarkoituksenmukaisempaa, että palkkataso määritellään työmarkkinoilla sopien, eikä lainsäädännöllä säätäen.

SDP haluaa kehittää suomalaista työmarkkinajärjestelmää edelleen huomioiden palkansaajien turvan, tulotason sekä työmarkkinoiden joustavuuden.

SDP lähtee myös siitä, että Euroopan Unionin Komission minimipalkka-aloitteen pitää kunnioittaa kansallisia järjestelmiä sekä edistää järjestäytymistä, osapuolten välisiä työehtoneuvotteluja ja sopimustoimintaa. Näin toimien on mahdollista parantaa palkansaajien asemaa ja työehtoja eri maissa.

Aloitteen huoleen siitä, että ihminen ei tule palkallaan toimeen on puututtava monin keinoin. Kohtuuttoman alhaisissa palkoissa on kyse usein väärinkäytöksestä, jossa on rikottu lakia. SDP:n johtama hallitus on sitoutunut etsimään keinoja muun muassa alipalkkauksen kriminalisointiin. Samoin SDP kannattaa ammattiliitoille itsenäistä kanneoikeutta työsuhteisiin, tasa-arvoon ja muuhun yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa. Ammattiliitto ei tällöin tarvitsisi valtakirjaa tai erillistä lupaa työntekijöiltä ajaessaan heidän asioitaan oikeudessa.

SDP tunnistaa, että palkansaajien toimeentulon ja ostovoiman varmistaminen vaatii muitakin politiikkatoimia, joilla elinkustannukset pidetään kohtuullisina.

249 Minimipalkkalaki

Salpausselän Demarit ry

Minimipalkkalaista nousee silloin tällöin esityksiä. Alkusyksystä 2019 keskustelualoitteen tästä teki Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Esitys kohtasi vastarinnan useammalta taholta ja keskustelu päättyi viikossa. Voi hyvin arvioida, että Pentikäisellä on ollut keskustelualoitteessaan kainalossaan niin sanottu ketunhäntä, mutta itse asiasta pitää kyllä keskustella enemmän.

Minimipalkkalakia on vastustettu perinteisesti sillä, että Suomessa on olemassa työehtosopimukset, joilla minimiehdot turvataan. Työehtosopimusten ulkopuolella arvioidaan silti olevan yli 200 000 palkansaajaa. Osa näistä palkansaajista pärjää työmarkkinoilla varsin hyvin itse sopien. Mutta entä he, joilla ei ole valttikortteja käsissään sopimusta tehdessään? Laki tuo turvaa joihinkin työehtoihin liittyen, mutta juuri palkkauksen suhteen viidakon lait ovat voimassa. Näille henkilöille on tuotava lakitasoinen minimipalkka turvaksi. Palkka, jolla kokoaikaista työtä tehden Suomessa voi kohtuudella elää. Tuntipalkka on siten johdettavissa tästä. Suomessa pitää kyetä estämään kehitys, jossa yhdellä työllä ei pärjää tai työn lisäksi on turvauduttava yhteiskunnan tukiin aivan arjesta selviytymiseen.

Minimipalkka ei missään tilanteessa saa korvata työehtosopimuksia, mutta myös niinkin, ettei työehtosopimusten palkkojen minimi voi koskaan olla minimipalkkalakia pienempi. Näin estetään ns. keltaisten ammattiliittojen eli työnantajan perustamien lumeliittojen kikkailu.

Esitämme, että

Suomessa säädettäisiin minimipalkkalaki.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta


Kommentoi

Tietosuoja