Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyihin tavoitteisiin.

Lähetä muutosesitys

SDP:n tavoitteiden mukaisesti Rinteen hallituksen hallitusneuvotteluissa puolueen neuvottelijat ajoivat päättäväisesti nimettömän rekrytoinnin toteuttamista. Muiden puolueiden kanssa käydyt neuvottelut eivät valitettavasti johtaneet selkeämpään hallitusohjelmakirjaukseen.

SDP:n ministerit Sanna Marinin hallituksessa ajavat näitä tavoitteita hallitusohjelman mukaisen selvityksen valmistuttua. Nimettömän työnhaun laajentaminen kaikissa rekrytoinneissa on SDP:n tavoitteena.

42 SDP:n ja hallituksen lupaus nimettömästä rekrytoinnista on toteutettava nyt

Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen

 

Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa luvataan: ”Ehkäistään rekrytointisyrjintää. Tehdään selvitys nimettömästä työnhausta.” Tämän lisäksi ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi ”nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi”.  Erityinen huomio on työelämän tasa-arvon parantamisessa.

Yle uutisoi 21.10. 2019 Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmadin tutkimuksen,  jossa selvitettiin Suomen työmarkkinoilla piilevää syrjintää.

Tutkimuksessa tuhat työhakemusta poiki suomalaisnimisille 390 haastattelukutsua, irakilaisnimisille 134 ja somalialaisnimisille vain 99.

Kaikki hakijat olivat verrokkeja eli heillä oli sama koulutus, saman verran työkokemusta, kaikki olivat käyneet koulunsa Suomessa ja puhuivat erinomaista suomea. Jos työnhaussa ratkaisisi vain hakijan pätevyys, jokaisella ryhmällä olisi kuulunut olla yhtä hyvät mahdollisuudet tulla kutsutuksi työhaastatteluun.

Ahmad toivoo tutkimustuloksen avaavan suomalaisten silmiä syrjinnästä. Valtaväestön on vaikea nähdä ongelman mittakaavaa, koska hän ei törmää ongelmaan itse.

”Pitää kokea henkilökohtaisesti miltä tuntuu, kun tuntee, ettei selvästikään ole tervetullut. Muuten sitä on vaikea ymmärtää. Etuoikeus voi sumentaa käsityksemme todellisuudesta.”

Ahmad toivoo myös yhteiskunnallista keskustelua mahdollisista ratkaisuista.

Hallitusohjelmassa luvataan varovaisesti ”selvitys” nimettömästä työnhausta. Nimetön työnhaku eli anonyymi rekrytointi tarkoittaa, että työnhakijoiden nimet ja mahdollisesti myös iät ja sukupuoli on peitetty hakupapereista, jotta ne eivät vaikuttaisi rekrytointiin.

Tällaisia kokeiluja on tehty ulkomailla ja Suomessa lukuisia.

Nyt ei riitä enää, että tehdään selvitys menneiden kokeilujen tuloksista ja yksi tai kaksi kokeilua jossain ministeriössä tai valtion virastossa. Niitä on jo riittävästi julkisella sektorilla: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Vaasassa ja oikeusministeriössä. Myös yksityisten yritysten kokeiluja on.

Selvityksen tekeminen tähänastisten kokeilujen tuloksista vie valtioneuvoston kansliassa tai jossain muussa ministeriössä muutaman viikon työn.

Hallituksen selvitys ei riitä, tarvitaan hallituksen tekoja.

Tarvitaan vielä tämän vaalikauden aikana laaja kokeilu, jossa nimetöntä työnhakua käytetään valtion käskyvallassa olevilla työpaikoilla. Ei käy, että selvitetään 3 vuotta ja sitten sysätään  –  taas – itse ongelma seuraavan hallituksen hommaksi.

Mallia voi ottaa muun muassa Ranskan ja Britannian hallitusten toimista. Ranskassa siihen velvoittaa laki, jos yrityksessä on yli 50 työntekijää.

Britanniassa nimetöntä työnhakua käytetään hallituksen päätöksellä virastoissa, oppilaitoksissa, julkisessa terveydenhuollossa ja yleisradioyhtiössä.

Nimetöntä työnhakua on vastustettu väittämällä, että se on hankala toteuttaa.

Tämä ei pidä paikkaansa.

Modernit sähköiset hakupalvelut mahdollistavat, että hakemuksista jätetään niitä yhteenvetoina käsiteltäessä automaattisesti pois esimerkiksi ikä, sukupuoli ja nimitiedot. Tai näitä ei kysytä lainkaan edes hakulomakkeessa.

Espoon kaupungilla on jo käytössä järjestelmä, jossa järjestelmä itse poistaa halutut tunnistetiedot hakemuksista. Henkilöön viittaavia tietoja voi poistaa robotiikalla myös avoimista kohdista.

Suomessa nimettömän työnhaun toteuttaminen julkisella sektorilla on toteutettavissa poikkeuksellinen hyvin, koska ihmiset hakevat käytännössä kaikkia valtion työpaikkoja yhden ja saman verkkopalvelun, valtiolle.fi, kautta. Mikään ei estä Suomen hallitusta määräämästä vaikka huomenna, että valtiolle.fi -verkkopalvelussa siirrytään nimettömään työnhakuun.

Rahaa on tehdä vaikka minkälainen uudistus valtion rekrytointijärjestelmään.

Hallituksen tuoreessa budjetissa vuodelle 2020 on varattu liki 50 miljoonaa euroa valtion tietojärjestelmien ja sähköisen henkilöstöhallinnon kehittämiseen vuosina 2020 – 2022. Jos hallitus haluaa, se voi palkata maan parhaat asiantuntijat toteuttamaan anonyymin työnhaun valtiolle-fi -verkkopalvelussa.

Nyt on aika toimia. Nyt on rahaa toimia.

SDP on luvannut nimettömän työnhaun valtiolle, kuntiin, julkisiin hankintoihin ja julkisesti tuettuun työhön. Hallituksen toimintaa ohjaa vahvimmin pääministeripuolue. Nyt pääministerin valtaa käyttää SDP, jolla on selkeät ja voimalliset päätökset nimettömän työnhaun edistämiseksi Suomessa.

SDP:llä on kahden puoluekokouksen päätökset asiassa.

Tein jo SDP:n vuoden 2014 puoluekokoukselle aloitteen nimettömästä työnhausta ja perustelin sen sillä, että nuorten, iäkkäiden, maahanmuuttajien ja määrätyissä töissä ns. väärän sukupuolen omaavien on nyky-Suomessa huomattavan hankala päästä työhaastatteluihin saatikka työllistyä.

Marinin hallituksen tasa-arvoministerin salkkua kantaa RKP, mutta vaikka nimetön työnhaku on tasa-arvoasia, se on selkeästi myös työmarkkina-asia. SDP:n puoluekokouksissa sitä koskevat aloitteet on luokiteltu työelämäaloitteiksi.

On johdonmukaista, että asiaa ajaa sosialidemokraattinen työministeri Tuula Haatainen. Hänen edeltäjänsä Timo Harakka vaati äänekkäästi toimia työelämän ja työmarkkinoiden ikäsyrjinnän kitkemiseksi. Nimetön työnhaku on yksi keino.

SDP:n lisäksi myös ainakin Vihreillä on poliittinen linjaus nimettömän työnhaun lisäämisestä. Vihreiden poliittisessa ohjelmassa vuosille 2019 – 2013 vaaditaan, että ”edistetään anonyymiä rekrytointia julkisissa työhönotoissa”.

Jotta nimetön työnhaku ehkäisisi tehokkaasti niin sukupuolisyrjintää, etnistä syrjintää kuin ikäsyrjintää, hakemusten ensimmäisessä käsittelyvaiheessa tulisi salata nimen, iän ja sukupuolen lisäksi myös tutkintojen valmistumisajat ja parhaimmillaan myös työsuhteiden alkamis- ja päättymisajat.

Jonkun mielestä tämä saattaa haitata tehokasta rekrytointia.

Mutta mitä pidemmälle asiaa ajattelee, ryhtyy pohtimaan, onko haastatteluvaiheeseen karsittaessa merkitystä tutkintovuodella tai ensimmäisen työsuhteen alkuvuodella, jos hakijan koulutus ja työkokemus ovat niin vakuuttavia, että hänet halutaan kutsua työhaastatteluun.

Työhaastatteluvaiheessa luonnollisesti käyvät ilmi hakijan ikä, työsuhteiden ajankohdat ja muut seikat.

Esitän, että

SDP ja sen toimijat niin valtakunnallisesti kuin kunnissa toimivat vielä hallituskauden 2019 – 2023 aikana siten, että valtiolla ja kunnissa työnhaussa otetaan yleisesti käyttöön ns. nimetön työnhaku, jossa työhakemuksista jätetään pois hakijan tunnistetiedot kuten nimi, ikä, sukupuoli ja kotiosoite haastatteluja edeltävässä vaiheessa.

Nimetön työnhaku toteutetaan julkisella sektorilla valtion ja kuntien rekrytoinnissa sekä yksityisellä sektorilla työvoimahallinnon välittämien yhteiskunnan tavalla tai toisella rahallisesti tukemien työpaikkojen rekrytoinnissa ja mm. vuorottelukorvauksen saannin ehdoissa määrätään, että sijaiseksi palkattava työtön työnhakija on haettava nimettömällä työnhaulla. Nimetön työnhaku asetetaan ehdoksi, kun yksityinen toimija hakee työntekijää työhön, jonka on osoitettavissa liittyvän julkisena hankintana saatuun toimeksiantoon.

Valtiolla ja kunnissa jo käytössä olevat sähköiset hakulomakkeet mahdollistavat nimettömän työnhaun ilman kohtuutonta lisätyötä.

Työnantajalla voi kuitenkin vahvasti perustelluissa poikkeustapauksissa olla oikeus olla käyttämättä nimetöntä työnhakua.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 92


Kommentoi

Tietosuoja