Puoluekokous pitää tärkeänä, että kaikkien ihmisten oikeus ulkoiluun ja liikkumiseen toteutuu.
Puoluekokous edellyttää vanhuspalvelulain ja laatusuositusten toteutumisen seurantaa ja vaatii, että hallituksen tulee tarvittaessa ryhtyä toimiin, jotta laki toteutuu.
Puoluekokous painottaa myös kolmannen sektorin merkittävää panosta ikäihmisten virkistystoiminnassa ja ulkoilussa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä suurille sote-alueille on tärkeää, että palvelujen laatua seurataan systemaattisesti paikallisella tasolla esimerkiksi kuntien hyvinvointikertomusten avulla, joiden kautta tieto välittyy edelleen päättäjille. Kunnalliset palvelut on laajasti integroitava sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Puoluekokous pitää tärkeänä, että kaikkien ihmisten oikeus ulkoiluun ja liikkumiseen toteutuu.
Puoluekokous edellyttää vanhuspalvelulain ja laatusuositusten toteutumisen seurantaa ja vaatii, että hallituksen tulee tarvittaessa ryhtyä toimiin, jotta laki toteutuu.
Puoluekokous painottaa myös kolmannen sektorin merkittävää panosta ikäihmisten virkistystoiminnassa ja ulkoilussa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä suurille sote-alueille on tärkeää, että palvelujen laatua seurataan systemaattisesti paikallisella tasolla esimerkiksi kuntien hyvinvointikertomusten avulla, joiden kautta tieto välittyy edelleen päättäjille. Kunnalliset palvelut on laajasti integroitava sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Puoluekokous pitää tärkeänä, että ikääntyvien ihmisten oikeus ulkoiluun ja liikkumiseen toteutuu.
Puoluekokous edellyttää vanhuspalvelulain ja laatusuositusten toteutumisen seurantaa ja vaatii, että hallituksen tulee tarvittaessa ryhtyä toimiin, jotta laki toteutuu.
Puoluekokous painottaa myös kolmannen sektorin merkittävää panosta ikäihmisten virkistystoiminnassa ja ulkoilussa.
Aloitteessa esitetään että itsemääräämislakiin tulee sisällyttää oikeus ulkoiluun henkilöille, jotka elävät ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus –työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoittamisesta. Lainsäädännön uudistamisen tarve koskee erityisesti kehitysvammaisten ja muistisairaiden henkilöiden palveluissa käytettävää pakkoa ja suojatoimenpiteitä sekä somaattisessa ja psykiatrisessa hoidossa käytettäviä itsemääräämisoikeuden rajoitustoimenpiteitä.
SDP edellytti mm. vanhuspoliittisessa ohjelmassaan, että maahan tulee säätää vanhuspalvelulaki, jolla turvataan ikääntyvien ihmisten oikeudet heidän hyvinvointiaan tukeviin palveluihin, myös ulkoiluun ja virkistykseen. Lähtökohtana tulee olla ikääntyvän ihmisen oikeus mielekkääseen, ihmisarvoiseen ja turvalliseen elämään kaikissa tilanteissa. Ohjelmassa vaadittiin, että ikäihmiselle on taattava mahdollisuus virkistykseen ja ulkoiluun asumismuodosta riippumatta.
1.7.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain 14 pykälässä säädetään pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavista periaatteista. Sen mukaan iäkkään henkilön tulisi voida ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen kuuluu mahdollisuus päästä seurustelemaan muiden ihmisten kanssa sekä pitää yhteyttä omaisiin ja ystäviin. Ulkoilulla ja liikunnalla on tunnetusti sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia edistävä vaikutus. Niihin iäkkäällä henkilöllä tulisi myös olla mahdollisuus.
Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisen lisäksi etenkin ulkoilun ja liikunnan merkitystä sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin edistäjänä.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto antoivat heinäkuussa 2013 uudistetun laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Laatusuositus huomioi etenkin ohjaus- ja toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset ja uusimman tutkimustiedon.
Laatusuosituksen tarkoituksena on tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Laatusuositus sisältää useita ikääntyvien liikkumiseen ja liikuntaan liittyviä suosituksia. Lisäksi laatusuosituksen mukaan ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia on lisättävä.
Eduskunta edellytti lakia vahvistaessaan, että hallitus arvioi henkilöstömitoituksen toteutumisen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla vuoden 2014 aikana ja mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole saavutettu suositusten mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä, sekä että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta erityisesti ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen sekä kunnille aiheutuviin kustannuksiin.
Osana vanhuspalvelulain seurantaa ja arviointia THL ja Valvira ovat selvittäneet eri hoitoyksiköiden toiminnan laatua. Ulkoilun osalta tulokset osoittavat, että mahdollisuudet vaihtelevat huomattavasti. Mahdollisuus ulkoiluun päivittäin oli tehostetussa palveluasumisessa julkisella sektorilla lähes kaikilla tai useilla 76 %, tehostetussa palveluasumisessa yksityisellä sektorilla lähes kaikilla tai useilla 94 %, vanhainkodeissa julkisella sektorilla lähes kaikilla tai useilla 55 %, vanhainkodeissa yksityisellä sektorilla lähes kaikilla tai useilla 50 %, terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa lähes kaikilla tai useilla 26 %.
Puoluehallitus katsoo, että lain toteutumista on seurattava ja tarvittaessa henkilöstömitoituksesta säätämällä ja muilla tavoin on varmistettava myös vanhusten mahdollisuus liikkumiseen ja ulkoiluun.
Puoluehallitus muistuttaa, että myös kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli ikäihmisten virkistystoiminnassa ja ulkoilussa.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Reilut 50 000 yli 63 vuotta täyttänyttä ihmistä on ympärivuorokautisesti hoidettavana vanhainkodeissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla ja tehostetussa palveluasumisessa. Merkittävä osa heistä ei pitkälle edenneen muistisairauden, yksinäisyyden tai syrjäytymisen seurauksena kykene ajamaan omia etujaan. Tämän vuoksi ulkoilumahdollisuuksien parantamiseen on puututtava lainsäädännöllisesti.
Ulkoilu on ihmisen perusoikeus ja sen pitäisi toteutua kaikkien kohdalla koko Suomessa. Ulkoilu myös tukee hyvinvointia ja terveyttä. Tämän takia haluamme siitä kirjauksen lainsäädäntöön. Ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevat ihmiset ansaitsisivat oikeuden tunnin päivittäiseen ulkoiluun, sellainen on lailla turvattu vangeille.
Ulkoiluoikeuden kirjaaminen lakiin ei välttämättä aiheuta kunnille lisäkustannuksia, vaan töiden uudelleen järjestelyillä, tilaratkaisuilla sekä nykyistä tiiviimmällä yhteistyöllä erilaisten järjestöjen kanssa asia on mahdollista toteuttaa. Ulkoiluoikeuden sisällyttäminen lakiin vahvistaisi pitkäaikaishoidon asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja tukisi heidän hyvinvointiaan.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja muut tahot toimimaan siten, että itsemääräämisoikeuslakiin sisällytetään tunnin ulkoiluoikeus ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa oleville ihmisille.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 113
Tammikuu 2017
Eduskuntavaalitavoitteissamme 2015 pidimme vanhusten hyvän elämän turvaamista keskeisenä. Koska ikärakenteen muutos on pysyvää, on hyvä ikääntyminen nähtävä osana kaikkea yhteiskunnan toimintaa, yhdyskuntasuunnittelusta erilaisiin hoivapalveluihin. Hyvän vanhuuden lähtökohtana on tukea ihmisen toimintakykyä ja mahdollisuutta asua kotonaan. Kotiin vietäviä palveluja, kuntoutusta ja omaishoitoa on vahvistettava. Tämän rinnalla on rakennettava erilaisia yhteisöllisiä palvelutaloja ja ryhmäkoteja.
Vastauksissamme hallitustunnustelija Sipilän kysymyksiin korostimme, että vanhus-palvelulakia tulee täydentää sitovalla hoitajamitoituksella.
SDP:n hallituskaudella vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä päätettiin, että hallitus arvioi vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen toteutumisen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla vuoden 2014 aikana ja, mikäli ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä ei ole saavutettu suosituksen mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä. Lisäksi eduskunta edellytti, että ”hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta erityisesti ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen sekä kunnille aiheutuviin kustannuksiin”.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2014 lopussa julkaiseman seurantatiedon mukaan vanhusten ympärivuorokautiselle hoidolle asetettu tavoite hoitajien vähimmäismäärästä ei toteutunut kaikissa hoitolaitoksissa. Noin joka kymmenes ympäri-vuorokautista hoitoa antava yksikkö alitti edelleen 0,5:n hoitajan vähimmäistason.
Eduskunnan päätöksestä huolimatta Kokoomus esti hallituksessa keväällä 2015 sitovasta hoitajamitoituksesta säätämisen.
Perusporvarihallitus meni ohjelmassaan vielä tätäkin pidemmälle ja linjasi hallitusohjelman liitteessä, että ”STM:n ja Suomen Kuntaliiton 2013 julkistamaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkistetaan siten, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä olisi 0,40–0,50 hoitotyöntekijää / asiakas (nykyisin 0,50). Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa suositus säilyisi tasolla 0,60–0,70 hoito-työntekijää / asiakas. Laatusuosituksen muita perusteita henkilöstöön mukaan laskettavista oppisopimuskoulutettavista, sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoista sekä ilman sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista koulutusta olevista henkilöistä tarkistetaan siten, että näihin ryhmiin kuuluvat henkilöt olisivat nykyistä väljemmin perustein hoitotyöntekijän asemassa.” Hallitus tavoitteli hoitajamitoituksen heikennyksellä 25 miljoonan euron säästöä vuonna 2017 ja kehyskauden lopussa 70 miljoonan vuosittaista säästöä.
Syksyllä 2016 hallitus kuitenkin perui hoitajamitoituksen heikennyksen. Säästötavoite jäi voimaan.
Tämän lisäksi hallitus heikensi vanhuspalvelulain kirjauksia kunnan käytössä olevan vanhustyön asiantuntemuksen osalta sekä poistamalla vanhuksen oikeuden vastuu-työntekijään (jatkossa sosiaalihuollon lain mukainen omatyöntekijä).
SDP on oppositiossa kritisoinut tiukasti hallituksen linjauksia ja huomioinut palvelutason turvaamisen myös vaihtoehtobudjeteissaan.