| nro | Aloitteet |
|---|---|
| 66 | Varhainen tukeminen lapsiperheissä |
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja painottaa tärkeyttä korostaa SDP:n perhepolitiikassa ehkäisevän perhetyön merkitystä.
SDP myötävaikuttaa ehkäisevän työn investointiluonteen ymmärtämiseksi; on tärkeä kyetä osoittamaan ehkäisevän työn kustannuksia pitkällä aikavälillä alentava merkitys myös taloudellisin laskelmin.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja painottaa tärkeyttä korostaa SDP:n perhepolitiikassa ehkäisevän perhetyön merkitystä.
SDP myötävaikuttaa ehkäisevän työn investointiluonteen ymmärtämiseksi; on tärkeä kyetä osoittamaan ehkäisevän työn kustannuksia pitkällä aikavälillä alentava merkitys myös taloudellisin laskelmin.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja painottaa tärkeyttä korostaa SDP:n perhepolitiikassa ehkäisevän perhetyön merkitystä.
Aloitteessa esitetään, että SDP aloittaa keskustelun siitä, mitkä ovat nykyaikaiset varhaisen tukemisen mallit ja miten perheiden tarvitsemaa arkielämän apua voidaan parhaiten toteuttaa ja millaista koulutusta tähän tarvitaan.
Pienten lasten vanhempien jaksaminen on kovilla. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitysten mukaan pienten lasten äideistä noin kaksi viidestä ja isistä joka kolmas on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”olen huolissani omasta jaksamisestani vanhempana”. Yksinhuoltajista lähes puolet on huolissaan omasta jaksamisestaan.
Perheille suunnattu kotiapupalvelu romutettiin 1990-luvun alun leikkauksilla. Kuntaliiton tekemien selvitysten mukaan kotiapupalvelua tulisi pystyä tarjoamaan noin 43 000 lapsiperheelle nykyisen noin 9000 lapsiperheen lisäksi, mikäli palvelun taso nostettaisiin 1990-luvun lamaa edeltävälle tasolle. Kustannukset tästä olisivat vuositasolla riippuen perheen tarvitseman tuen määrästä noin 17–60 miljoonaa euroa.
Sosiaalimenojen kehityksessä havaitaan perhepolitiikan menettäneen merkitystään viime vuosikymmeninä. Perhepolitiikan meno-osuus sosiaalimenoista on supistunut niin, että sen osuus on runsaat 10 prosenttia. Samaan aikaan kohonneet lastensuojelumenot eivät ole kasvattaneet perhepolitiikan kokonaisosuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ajanjaksolla 2006–2010 lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset nousivat 43 %.
Lapsiperheiden kotiapupalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jonka tavoitteena on tukea perheen selviytymistä arjesta. Perheiden jaksamisen ja varhaisen tukemisen kannalta ratkaisevaa on, että kotiapupalvelua on saatavilla joustavasti ja ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Sosialidemokraattisten Naisten aloite
Kunnat ja kolmannen sektorin toimijat ovat kehittäneet monia työmuotoja lapsiperheiden tukemiseksi. Myös uusia koulutusavauksia on toteutettu, kun esimerkiksi Kokkolan ammattiopisto on aloittanut kotityöpalvelujen koulutusohjelman, josta valmistuu kodinhuoltajia. Tutkintokuvauksen mukaan kodinhuoltajan tehtäviä ovat siivous-, ruoka- ja tekstiilienhuolto sekä asiakkaiden avustamien päivittäisissä toiminnoissa ja asiointitehtävissä. Lisäksi kodinhuoltaja osaa ohjata asiakkaitaan erialaisiin vapaa-ajan harrasteisiin.
Kodinhuoltajan tutkinnon kuvaus vastaa pitkälti entistä kodinhoitajan tutkintoa ja tehtäväaluetta. Kodinhoitajat olivat kuntien palkkaamia ja heidän apuaan annettiin esimerkiksi lapsiperheisiin silloin, kun lasten huoltajat tarvitsivat apua vaikkapa oman sairastumisensa, äitiysneuvolassa käynnin tai lapsen sairastumisen vuoksi. Kodinhoitajan apua sai tarvittaessa myös silloin, kun äiti tuli kotiin uuden vastasyntyneen lapsen kanssa, jos perheessä oli useampia lapsia ja perheen arjessa tarvittiin tilapäistä apua. Nykyisin tällaista apua kunnissa ei juuri ole tarjolla tai sitä on erittäin vaikea saada eivätkä avun tarpeessa olevat vanhemmat välttämättä osaa apua etsiäkään vaikkapa tilapäisiin jaksamisongelmiinsa. MLL:n paikallis- ja alueyhdistykset voivat tarjota perheille maksullista apua. Tämä apu ei kuitenkaan aina kohdennu eniten tarvitseville perheille.
Tilapäisen avun saamisen vaikeuksiin ovat törmänneet useissa kunnissa myös vaikeasti vammaisten lasten vanhemmat, kun he ovat kysyneet apua tilapäisesti, jotta voisivat levähtää lapsen ollessa kuitenkin omassa kodissaan, Osassa kunnista apua on saanutkin, mutta osassa on neuvottu tekemään lastensuojeluilmoitus omista lapsista, jotta apua saisi. Näin vanhemmat ovat jossain toimineetkin. Osa on kuitenkin joutunut pettymään, koska tuloksena on voinut olla perheen toteaminen kiireelliseksi lastensuojeluperheeksi ja tehty kiireellinen lasten huostaanotto, vaikka apua olisi tarvittu vain muutamaksi päiväksi perheen arkielämässä ja kotona oleva vanhempi olisi saanut kerättyä voimansa uudelleen ja levähdettyä vaikkapa nukkumalla hyvin.
Lastensuojelulaissa painotetaan lasten oikeuksia hyvään ja turvalliseen kasvuympäristöön sekä painotetaan varhaista puuttumista, mikä on hyvä asia. Varhainen tuki on myös laissa mainittu, mutta lähtökohtana on kuitenkin, että perheessä on jo olemassa pulma, johon tulee puuttua lapsen edun vuoksi. Tärkeää olisi kuitenkin kiinnittää huomiota myös vanhemman jaksamiseen ja uupumiseen vaativassa perhetilanteessa. Usein olisi hyvä antaa apua suoraan vanhemman tehtäviin ja vanhemman arkeen, koska siten myös lapsen asema ja tilanne perheessä paranee. Vanhemman varhainen tukeminen tulisikin olla lainsäädännön keskiössä. Hyvinvointia ei perheessä useinkaan lisää se ratkaisu, että vanhemman jaksamista tuetaan siirtämällä lapset pois kotoa. Perheiden varhainen tukeminen on edullisempaa kuin ns. raskaammat tukitoimet.
Sosialidemokraattiset Naiset esittää, että
SDP aloittaa keskustelun siitä, mitkä ovat nykyaikaiset varhaisen tukemisen mallit ja miten perheiden tarvitsemaa arkielämän apua voidaan parhaiten toteuttaa ja millaisia koulutusammatteja tähän tarvitaan. Tarvittaessa keskustelun tulee johtaa lainsäädännön tarkistamiseen.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 92
Tammikuu 2017
SDP:n hallituskaudella valmistellun ja hyväksytyn sosiaalihuoltolain yhtenä keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa peruspalveluja ja vähentää sitä kautta korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Painopistettä siirrettiin erityispalveluista yleispalveluihin kuitenkin siten, että erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelujen saaminen ja perusoikeuksien toteutuminen turvattiin.
Osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyi sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Tavoitteena olisi madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tarvittava tuki perheille oikea-aikaisesti myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta olisi uusi kunnalle määritelty tehtävä. Lisäksi lapsiperheille olisi järjestettävä välttämätön kotipalvelu.
Valtiovarainministeri Urpilainen teetti selvityksen siitä, millaisia lapsia, nuoria ja perheitä tukevia palveluita voidaan pitää sosiaalisina investointeina. Tutkijat Jorma Sipilä ja Eva Österbacka korostavat selvityksessä erityisesti varhaiskasvatuksen ja lasten kouluvalmiuksien tukemisen merkitystä. SDP on hyödyntänyt selvityksen johtopäätöksiä mm. koulutus- ja varhaiskasvatusleikkauksia koskevissa kannanotoissaan. SDP korostaa myös sote-uudistusta koskevassa valmistelussa oikea-aikaisten palveluiden ja tukitoimien merkitystä sekä lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia hyvään elämään.