Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään SDP:n seuraavaan poliittiseen ohjelmaan kirjauksia sosiaaliturvan kannustavuudesta, osittaisesta sairauspäivärahasta, työttömyysturvalla opiskelusta ja suojaosien palauttamisesta.
Puoluehallitus katsoo, että aloitteen tavoitteet sosiaaliturvan kannustavuudesta ja byrokratian purkamisesta sekä suojaosien palauttamisesta ovat kannatettavia.
Suojaosien palauttamisen osalta puoluehallitus viittaa aloitteiden 41-58 lausuntoon:
”Aloitteissa esitetään, että työttömyysturvan suojaosa palautetaan ja että työttömyysturvaa kehitetään siten, että soviteltu päiväraha kannustaa osa-aikatyön ja lyhyiden työkeikkojen vastaanottamiseen. Aloitteessa tuodaan esiin huoli siitä, että Orpon hallituksen tekemät muutokset työttömyysturvaan, kuten suojaosan poisto ja ansiopäivärahan porrastus, ovat heikentäneet työn vastaanottamisen kannustavuutta.
SDP:n lähtökohta on, että työn vastaanottamisen on oltava aina taloudellisesti kannattavaa ja sosiaaliturvan tulee tukea siirtymiä työttömyydestä työhön. Työttömyysturvan suojaosa on ollut keskeinen keino madaltaa kynnystä ottaa vastaan osa-aikaista ja tilapäistä työtä sekä ylläpitää työelämäyhteyksiä tilanteissa, joissa kokoaikaista työtä ei ole tarjolla.
Suojaosan palauttaminen on erityisen tärkeää sovitellun päivärahan kannalta, sillä ansiopäivärahan porrastus ja suojaosan poisto heikentävät osa-aikatyön ja lyhyiden työkeikkojen kannattavuutta. Kannustava soviteltu päiväraha tukee vaiheittaista työllistymistä, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa työllisyyttä.
Puoluehallitus katsoo, että työttömyysturvaa on kehitettävä kokonaisuutena siten, että se tukee erilaisia työnteon muotoja ja vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin. Puoluehallitus toteaa, että tarvitaan uusi, moderni suojaosa, jonka taso sidotaan suhdanteisiin ja työllisyystilanteeseen.”
SDP on myös kannattanut omaehtoisen opiskelun helpottamista työttömyysturvalla. SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2026, että työttömyysturvalla pitäisi saada opiskella nykyistä laajemmin työvoimapula-aloille ja -ammatteihin.
Osittaisen sairauspäivärahan osalta puoluehallitus toteaa, että SDP on viime vuosina useissa yhteyksissä esittänyt osittaisen sairauspäivärahan käytön laajentamista. Ilman työhistoriaa olevien kohdalla kysymys olisi kuitenkin vähimmäismääräisestä sairauspäivärahasta, joka on noin 800 e/kk. Osittaisena eli puolitettuna etuus olisi siis 400 euroa kuussa. Aloitteesta ei käy ilmi, miten toimeentulon riittävyydestä tällöin
huolehdittaisiin. Pelkkä siirtyminen etuudelta toiselle ei myöskään takaa tarpeellisia palveluita, joilla työkykyä vahvistettaisiin.
Tutkimustenkin mukaan suurella osalla työttömistä on terveydellisiä ongelmia ja alentunut työkyky. Työllisyyspalveluilla on olemassa osatyökykyisille suunnattuja palveluita, mutta niiden resurssit ja toteutuminen vaihtelevat. Puoluehallitus katsoo, että osatyökykyisten ohjaamista tarpeenmukaisiin palveluihin ja kuntoutukseen tulee
edelleen vahvistaa.
Puoluehallitus toteaa, että puoluekokous käsittelee poliittisen ohjelman omana kokonaisuutenaan, ja ohjelmaa koskevat muutosesitykset tulee tehdä suoraan ohjelmaan eikä puoluekokousaloitteen muodossa.
Teemu Suihko, Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry – Joensuun Työväenyhdistys ry
Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja sisältää useita ehtoja ja vaatimuksia etuuksien saamiselle. Sen kaavamaisuus lisää byrokratiaa ja kannustinloukkuja, ja se on myös omiaan heikentämään yksilön omaa motivaatiota edetä elämässään. Se vaikeuttaa siirtymistä työn, opiskelun ja kuntoutumisen pariin erityisesti henkilöillä, joiden elämäntilanne on epävakaa tai joiden toimintakyky on tilapäisesti tai pysyvästi rajoittunut. Nykyisessä työttömyystilanteessa tällaisen potentiaalin hukkaaminen on erityisen haitallista.
Sosiaaliturvaa tulisi uudistaa kokonaisuutena siten, että se tukee aktiivisuutta, mahdollistaa joustavan siirtymisen työn, opiskelun ja sosiaaliturvan eri tukimuotojen välillä, mahdollistaa myös tarpeen vaatiessa näiden yhteensovittamisen, sekä turvaa ihmisarvoisen toimeentulon kaikissa elämäntilanteissa.
Järjestelmän yksinkertaistaminen sekä suojaosien ja lapsikorotusten palauttaminen edistäisivät työn vastaanottamista ja vähentäisivät tarvetta monimutkaisille laskelmille tai takaisinperinnöille. Tämä myös ehkäisisi etuuksien maksupäivien viivästymistä selvitysten takia. Varsinkin toimeentulotuen osalta tulisi arvioida myös sitä, että vähäiset muut tulot tai avustukset eivät heti vaikuttaisi perusosan määrään. Puolueessa on esitetty uudenlaisia tasoltaan vaihtelevia suojaosia, mutta vähimmäistaso niillä tulisi kuitenkin olla aina.
Osittainen sairauspäiväraha ilman työhistoriaa auttaisi työelämän ulkopuolella olevia kuntoutumaan, ottamaan vastaan osa-aikaista työtä tai opiskelemaan terveydentilansa sallimissa rajoissa. Nykyiset kuntoutusmuodot eivät ole riittäviä eikä niiden joustavuus huomioi tarpeeksi yksilöllisiä tilanteita. Esimerkiksi nykyinen kuntouttava työtoiminta ei sovi kaikille. Osittainen sairauspäiväraha mahdollistaisi yksilöllisen tuen työllisyyden ja koulutuksen osalta nykyistä paremmin. Se ohjaisi myös osittain työkyvyttömiä pois työttömien työnhakijoiden joukosta.
Nykyisin työttömyysetuuden saaminen edellyttää valmiutta ottaa vastaan kokoaikaista työtä, mikä ei monen kohdalla ole mahdollista heikon työ- ja toimintakyvyn vuoksi. Vaihtoehtona esimerkiksi nuorelle, jonka työkyky on hauras ja jolla ei ole valmistumisen jälkeen työhistoriaa, jää sairauspäivärahan hakeminen, mikä edellyttää lähes täyttä työkyvyttömyyttä. Järjestelmä ei tunne riittävää välivaihtoehtoa, johon tämä aloite vastaa. Osittainen sairauspäiväraha voisi myös parantaa työvoiman saatavuutta, kun osittain työkykyisen henkilön voisi palkata osa-aikaiseen työhön, mikä tukisi kuntoutumista ilman aiempaa tai lähimenneisyydessä ollutta työhistoriaa. Työn vastaanottaminen olisi näin myös taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi myös opiskella voisi aiempaa joustavammin työ- ja toimintakyvyn vaihtelevissa rajoissa.
Työttömyysturvalla tulisi lisäksi voida suorittaa omatoimista, tutkintoon tähtäävää opiskelua, kuten avoimen yliopiston väyläopintoja tai muita korkeakoulun tarjoamia opintokokonaisuuksia. Tämä parantaisi mahdollisuuksia kouluttautua ja hankkia tutkinto erityisesti niille, joilla ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa, mutta jotka haluavat kehittää osaamistaan ja työllistymismahdollisuuksiaan. Opiskelua voisi suorittaa myös ilman varsinaista opiskelupaikkaa työttömänä. Vastaavaa järjestelyä voisi selvittää myös toisen asteen opintojen osalta täysi-ikäisille työttömille, joilla ei ole muuta koulutusta kuin peruskoulu. Näin aika työttömänä ei menisi hukkaan, ja mahdollisuus saavuttaa tutkinto paranisi. Puolueessa on esitetty opiskelun mahdollistamista ja osittain se on tälläkin hetkellä mahdollista. Uutta olisi, että opiskelu olisi maksutonta ja rinnastuisi muuhun työvoimakoulutukseen, sillä esimerkiksi avoimen yliopiston kurssit ovat usein varsin kalliita ja työttömillä on usein muutenkin taloudellisesti haastavaa. Maksuttomuus tekisi näin opinnoista aidosti saavutettavia työttömille. Mikäli täyttä maksuttomuutta ei olisi mahdollista järjestää, tulisi opiskelun ainakin olla huomattavan paljon nykyistä edullisempaa. Todettakoon selvyydeksi, että esimerkiksi vuonna 2025 yksi avoimen yliopiston 5 opintopisteen kurssi maksoi Itä-Suomen yliopistossa noin 100 euroa. Yleisesti katsotaan, että päätoimisia opinnot ovat silloin, kun ne etenevät noin 5 opintopisteen verran kuukaudessa.
Teemu Suihko, Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry – Joensuun Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP:n seuraavaan poliittiseen ohjelmaan kirjataan:
1. Sitoumus sosiaaliturvan kannustavuuden ja byrokratian purkamisen edistämiseksi.
2. Tavoite mahdollistaa osittaisen sairauspäivärahan myöntäminen myös henkilölle, jolla ei ole aiempaa työhistoriaa.
3. Tavoite mahdollistaa omatoiminen, tutkintoon tähtäävä opiskelu — kuten avoimen yliopiston väyläopinnot — työttömyysturvalla erityisesti niille, joilla ei ole korkeakoulututkintoa tai toisen asteen tutkintoa. Tavoite on tehdä opiskelusta maksutonta tai ainakin tuntuvasti edullisempaa kuin tähän saakka.
4. Vahvistus tavoitteelle palauttaa suojaosat työttömyyspäivärahaan, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen siten, että suojaosalla olisi aina vähimmäistaso, vaikka sen tarkka määrä voisi olla liikkuva. Tämä koskisi myös lapsikorotuksia.