Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta korostaa kuluttajan oikeussuojaa ja kiinnittää huomiota maksuvälinelain ja tunnistuslain mukaisten maksuvälineen haltijan vastuuperusteiden epäjohdonmukaisuuteen.
Identiteettivarkaus tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö käyttää oikeudettomasti toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa erehdyttääkseen jotain kolmatta osapuolta ja näin aiheuttaa vahinkoa tai haittaa sille, jonka henkilötietoja käyttää. Identiteettivarkaus on kriminalisoitu rikoslaissa ja siitä voidaan määrä seurauksena sakkoa.
Nykyinen rikoslain identiteettivarkautta koskeva säännös on valmisteltu pääministeri Alexander Stubbin hallituksessa, johon SDP osallistui. Lisäksi kaikkiaan 11 SDP:n kansanedustajaa on 2024 allekirjoittanut kansaedustaja Timo Harakan jättämän lakialoitteen törkeän identiteettivarkauden nimikkeen lisäämisestä rikoslakiin. Identiteettivarkaus katsottaisiin törkeäksi, jos teossa pyritään erehdyttämään laajaa tai ennalta rajoittamatonta henkilöjoukkoa tavalla, jota on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Törkeää tekomuotoa koskevalla säännöksellä pyrittäisiin vastamaan erityisesti ns. deepfake -videoihin ja muuhun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pyrkivään varastettua identiteettiä käyttävään toimintaan.
Tyypillisesti identiteettivarkaudessa tavoitellaan taloudellista hyötyä erehdyttämällä kolmatta osapuolta. Toisena esiintyen tehdyt sopimukset eivät tällaisessa tilanteessa tule identiteetin oikeaa haltijaa sitoviksi. Jotkin kuluttajahyödykkeitä tarjoavat yritykset käyttävät henkilöiden tunnistamisessa esimerkiksi henkilötunnuksen kaltaisia puolijulkisia tietoja, mitä voidaan tietoturvanäkökulmasta pitää riittämättömänä. On selvä, että tällöin yritys itse ottaa riskin siitä, että sopimus tehdään väärällä identiteetillä esiintyvän kanssa, eikä tällaisissa tilanteissa identiteettivarkaudesta voi aiheutua identiteetin oikealle haltijalle velvollisuuksia.
Joissain tilanteissa kuitenkin esim. tunnistetietojen huolimattoman käsittelyn seurauksena henkilölle voi syntyä korvausvelvollisuus erehdytettyä kolmatta osapuolta vastaan. Maksupalvelulain mukaan pankkitunnusten haltija vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 50 euroon asti, mikäli on menetellyt huolimattomasti, ja ilman ylärajaa, milloin on menetellyt törkeän huolimattomasti. Tunnistuslain mukaan taas tunnistusvälineen haltija vastaa tunnistusvälineen väärinkäytöstä kolmannelle osapuolelle aiheutuneesta vahingosta, mikäli on menetellyt huolimattomasti. Näiltä osin olisi puoluehallituksen käsityksen mukaan perusteltua, että vastuun määräytymisperuste olisi kummassakin laissa johdonmukaisuuden vuoksi sama ja riittävän korkea. Jotta nykyinen sähköinen tunnistusjärjestelmä ja siihen perustuva kuluttaja-asiointi voisi toimia, ei vastuuta voida kuitenkaan tunnistusvälineen haltijalta kokonaan poistaa, eikä kategorisesti kaikissa tapauksissa asettaa yritykselle.
Vuonna 2022 on käyttöön otettu positiivinen luottotietorekisteri sekä mahdollisuus ilmoittaa rekisteriin vapaaehtoinen luottokielto. Tämä on vahvistanut osaltaan kuluttajan suojaa hänen nimissään oikeudettomasti haettujen luottojen osalta. Luottolaitoksella on velvollisuus selvittää luottotietorekisteristä hakijan tilannetta mukaan luettuna mahdollinen vapaaehtoinen luottokielto.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Pirkan palkansaajademarit ry
Sosialidemokraattisen puolueen tulee edistää lainsäädäntöä, jossa turvataan yksilön oikeuksia identiteettivarkauksien osalta. Henkilökohtaisen luottokiellon tulee aidosti tarkoittaa luottokieltoa. Toisen tekemät identiteettirikokset eivät saa aiheuttaa ongelmia rikoksen uhrille. Yritysten tulee valvoa luottokieltoa tarkemmin.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Pirkan palkansaajademarit ry esittää, että
SDP ryhtyy toimiin, jotta identiteettivarkauksien aiheuttamat ongelmat saadaan kuriin. Yrityksien tulee valvoa tilannetta enemmän ja vastuu väärinkäyttötilanteista olla yrityksillä.