Aloite 503

Aloitteessa esitetään, että ulkomaalaisten opiskelijoiden kansalaisuuden edellytyksiä muutettaisiin niin, että heidän olisi mahdollisuus saada kansalaisuus nopeutetusti ja kevyemmin vaatimuksin. Aloitteella tavoitellaan Suomeen jäävien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvattamista.

Suomen kansalaisuus saadaan joko syntymän perusteella tai myönnetään hakemuksesta. Kansalaisuuden saamisen perusteista säädetään kansalaisuuslaissa. Tällä hetkellä voimassa olevassa laissa kansalaisuuden saaminen hakemuksesta edellyttää, että hakijan varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kahdeksan vuotta. Asumisaikaedellytyksestä voidaan poiketa rajatuilla syillä.

Lisäksi kansalaisuuden hakemisen edellytyksen on, että hakijalla on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai näiden sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taito. Kielitaidon voi osoittaa usealla eri laissa säädetyllä tavalla. Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on myös, että hakijan toimeentulo on turvattu.

Kansalaisuuden saamisen edellytyksiä on tällä vaalikaudella tiukennettu mm. pidentämällä asumisaikavaatimusta viidestä vuodesta kahdeksaan sekä tiukentamalla toimeentuloedellytystä. SDP on eduskunnassa vastustanut asumisaikavaatimuksen pidentämistä. Varsinaisen toimeentuloedellytyksen asettaminen on periaatteen tasolla hyväksytty, mutta siihen on edellytetty laajempaa joustavuutta kuin mitä hallituksen esitykseen sisältyi, niin että hakijan vakaa pyrkimys oman toimeentulonsa hankkimiseen voitaisiin huomioida paremmin siinäkin tilanteessa, että hän on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen tai työttömyysturvaan.

Puoluehallitus pitää tärkeänä aloitteen tavoitetta lisätä niiden opiskelijan oleskeluluvalla Suomeen tulleiden osuutta, jotka tutkinnon suorittamisen jälkeen jäävät Suomeen työskentelemään. Samalla puoluehallitus korostaa, että Suomen kansalaisuus pitää erottaa pysyvästä oleskeluluvasta Suomeen. Kansalaisuus on lopullinen tunnustus siitä, että henkilöstä tulee pysyvästi kaikin tavoin täysivaltainen kansakunnan jäsen. Kansalaisuuden saamista ei pidä nähdä osana maahan muuttamisen prosessia, vaan tunnustuksena pitempiaikaisesta hyödyllisestä ja rakentavasta osallistumisesta yhteiskuntaan. Pysyväkään asuminen ja eläminen Suomessa ei millään muotoa edellytä kansalaisuutta ja merkittävin sen tuoma konkreettinen oikeus on oikeus asettua ehdolle ja äänestää eduskunta- ja presidentinvaaleissa. Kansalaisuuden saaminen tai saamatta jättäminen ei siis vaikuta opiskelijan mahdollisuuksiin valmistuttuaan jäädä Suomeen, vaan tässä on kyse oleskeluluvan edellytyksistä.

Kansalaisuuden saamiseksi voidaan perustellusti edellyttää, että henkilö on omalla toiminnallaan osoittanut sitoutumisensa Suomeen ja suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöihin ja toimintatapoihin. Kansalaisuuteen edellytettävä Suomen tai Ruotsin kielen tyydyttävä taito ei puoluehallituksen käsityksen mukaan ole erityisen kova vaatimus henkilöltä, joka aikoo pysyvästi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, eikä tämän kaltaisen sitoutumisen odottaminen ole kohtuutonta kansalaisuuden saamiseksi.

Nykyistä kansalaisuuden hakemiseen sovellettavaa 8 vuoden asumisaikaedellytystä voidaan puoluehallituksen käsityksen mukaan pitää perusteettoman pitkänä ja SDP:n on katsonut, että aikaisempi 5 vuotta on riittävä. Opiskelijoiden tätä nopeammalle kansalaisuuden saamiselle on puoluehallituksen käsityksen mukaan kuitenkin vaikeampi löytää perusteita. Kansalaisuus on tarkoitus myöntää henkilöille, jotka ovat jäämässä pysyväisluontoisesti Suomeen asumaan ja näin voidaan pitää perusteltuna, että myös opiskelijoina maahan tulleilta odotetaan saman pituista asumisaikaa kuin muiltakin Suomeen muuttavilta.