Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta.
Aloitteissa tuodaan esiin, että järjestöjen toimintaedellytyksiä on turvattava ja vahvistettava. Oikeistohallituksen tekemät etenkin sote-alan järjestöille tehdyt leikkaukset peruttava ja kansalaisjärjestöjen asema tulee turvata osana osallistavaa demokratiaa. Aloitteissa on kiinnitetty huomiota myös alueellisen ja paikallisen sote-järjestötoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. On turvattava myös kansalaisjärjestöjen riippumaton asema ja toimintaedellytykset. Kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen toiminnalle on tehtävä arvonpalautus ja niille on annettava työrauha.
Kansalaisjärjestöt ovat keskeisiä yhteiskunnan toimintakyvyn varmistamisessa. Ne täydentävät julkisia palveluita, tuovat joustavuutta ja tavoittavat ryhmiä, joihin viranomaispalvelut eivät aina yllä. Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja luovat tilaa osallisuudelle. Näin ne edistävät kansalaisyhteiskunnan elinvoimaa ja lisäävät ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan arkeensa. Ilman järjestöjen panosta moni palvelu ja sosiaalinen turvaverkko olisi haavoittuvampi.
SDP on toistuvasti korostanut kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja vaatinut järjestöjen pitkäjänteistä rahoitusta, itsenäisyyden turvaamista ja väliaikaisia budjettiratkaisuja rahoitustason heikentyessä.
SDP puolustaa kansalaisjärjestöjen elinvoimaisuutta ja riippumattomuutta kotimaassa ja kansainvälisesti. Pidämme tärkeänä, että valtionavustustoiminnassa kunnioitetaan järjestöjen autonomista roolia päätöksenteossa ja vaikuttamistyö tulee jatkossakin hyväksyä niiden keskeisenä tehtävänä. Rahoituksen tasoon on kiinnitettävä huomiota toimintaedellytysten turvaamiseksi.
SDP vaikuttaa siihen, että kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistyön merkityksestä yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille ja sosiaaliselle pääomalle tehdään selvitys ja tämä merkitys kuvataan selvästi osana kansalaisyhteiskunnan kehittämistä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa on luotava järjestöjen ja julkisen sektorin kumppanuuksia, jotka parantavat paikallisten järjestöjen toimintaedellytyksiä. Eräänä keskeisenä kohtana tuetaan järjestöjä yhteisin tilaratkaisuin. Kansalaisyhteiskunnan vahvistamista on tarvittaessa tuettava myös lainsäädännön keinoin.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry
Pääministeri Orpon hallitus on päättänyt leikata tällä vaalikaudella sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista kolmanneksen. Leikkaukset ovat kohdistuneet varsinkin sosiaali- ja terveysministeriön STEA-avustuksiin, sekä järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiin. Tämän lisäksi hallitus on puoliväliriihessä päättänyt uudesta 10 miljoonan leikkauksesta järjestöjen avustuksiin. Siten sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia leikataan vaalikauden lopussa vuositasolla peräti 140 miljoonalla eurolla.
Sote-järjestöt tekevät merkittävää matalan kynnyksen työtä, joka tukee julkista terveydenhuoltoa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, erityisesti pitkäaikaissairaat eivät aina saa tarvitsemiaan palveluita julkiselta sektorilta ja heitä on ohjattu sosiaali- ja terveysjärjestöihin. Nyt hallitus leikkaa sekä julkisesta terveydenhuollosta, että sosiaali- ja terveysjärjestöiltä.
Samalla järjestöjen avustusjärjestelmän uudistamisen kautta (selvityshenkilö Mika Pyykön raportti 2025) kansalaisyhteiskunnan itsemääräämisoikeutta pyritään vähentämään, mikä heikentää demokratian toteutumista. Demokratiassa järjestöillä on tärkeä rooli muun muassa kanavoida kansalaisten mielipide päätöksentekoon lausuntojen muodossa. Nyt järjestöjen roolia tässä vaikuttamistyössä halutaan vähentää ja valtiovallan taholla pyritään osoittamaan minkälaista järjestötoimintaa, tulee milloinkin toteuttaa.
Turun sosialidemokraattinen Toveriseura esittää, että SDP käynnistää kansalaisyhteiskunnan arvon palautuksen, jonka tavoitteena on kohtuullistaa järjestöiltä leikattua valtiontuen määrää, antaa kansalaisjärjestöille itsemääräämisoikeus suhteessa oman toimintansa suunnitteluun ja palauttaa työrauha lupaamalla, ettei uusia leikkauksia järjestökentälle ole tulossa.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry esittää, että
kansalaisyhteiskunnan järjestötoiminnalle on tehtävä arvonpalautus ja annettava työrauha.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Rantaperkiön Työväenyhdistys ry
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat olennainen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Niiden työ tukee ihmisten arkea, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Paikalliset ja alueelliset järjestöt tarjoavat vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa ja matalan kynnyksen palveluita, jotka täydentävät hyvinvointialueiden ja kuntien palveluja.
Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen järjestöjen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä on kasvanut. Samanaikaisesti valtionavustusleikkaukset, kuntien ja hyvinvointialueiden kiristyneet taloustilanteet sekä epävarmuus STEA-avustusten tulevaisuudesta uhkaavat paikallisen ja alueellisen sote-järjestötoiminnan jatkuvuutta. Erityisesti ruohonjuuritasolla toimivat järjestöt joutuvat vaikeaan asemaan, vaikka ne tekevät työtä, joka vähentää yksinäisyyttä, tukee mielenterveyttä ja vahvistaa osallisuutta – asioita, joita ilman hyvinvointiyhteiskunta ei voi kukoistaa.
Perustelut
1. Järjestöt ovat hyvinvointiyhteiskunnan kumppaneita. Ne tekevät työtä rinnakkain julkisen sektorin kanssa, auttaen ihmisiä ajoissa ja inhimillisesti. Tämä yhteistyö on sosiaalidemokraattisen hyvinvointimallin ydin: kukaan ei jää yksin.
2. Ennaltaehkäisy on viisasta talous- ja ihmispolitiikkaa. Järjestöjen tarjoama tuki vähentää painetta sote-palveluissa, vahvistaa ihmisten toimintakykyä ja ehkäisee ongelmien kasautumista. Jokainen ennaltaehkäisty kriisi on voitto sekä ihmiselle että yhteiskunnalle.
3. Kansalaisyhteiskunnan riippumattomuus on turvattava. Valtionavustusten valmistelu ja päätöksenteko tulee tehdä autonomisesti, ilman poliittista ohjausta. Vapaa, monimuotoinen kansalaistoiminta on demokratian vahvuus, ei uhka.
4. Avustustason leikkaukset on peruttava. STEA-avustusten ja muiden valtionavustusten taso on palautettava vähintään vuoden 2024 tasolle. Vakaat ja ennakoitavat avustukset turvaavat toiminnan jatkuvuuden ja henkilöstön pysyvyyden.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Rantaperkiön Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP
• toimii sen puolesta, että alueellisten ja paikallisten sote-järjestöjen toimintaedellytykset turvataan pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti, osana hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita,
• vaatii, että valtionavustusten valmistelu ja päätöksenteko tapahtuvat riippumattomasti, ilman poliittista ohjausta,
• tukee STEA-avustusten ja muiden valtionavustusten palauttamista vähintään vuoden 2024 tasolle,
• edistää kuntien ja alueiden järjestöavustusten säilyttämistä ja vahvistamista,
• korostaa järjestöjen asemaa osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta, sekä tunnistaa niiden ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn arvon.
Aloitteen tavoitteena on varmistaa, että alueellinen ja paikallinen sote-järjestötoiminta voi jatkaa työtään ihmisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämiseksi myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Sosialidemokraattisen liikkeen arvot — solidaarisuus, tasa-arvo ja yhteisvastuu — edellyttävät, että kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on riittävät voimavarat huolehtia ihmisistä yhdessä julkisen sektorin rinnalla.
Sari Aalto-Matturi, Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Nuorsosialidemokraatit NUS ry, Riitta Särkelä, Martinlaakson Sosialidemokraatit ry, Peppi Tervo-Hiltula, Nuorsosialidemokraatit NUS ry, Ilmari Nalbantoglu, Nuorsosialidemokraatit NUS ry, Helena Laukko, Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit ry
Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa pohjoismaista osallistuvaa demokratiaa. Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan keskeinen rakenne; yhdistystoiminta kokoaa yhteen ihmisiä osallistumaan, ottamaan vastuuta ja vaikuttamaan. Järjestöt välittävät yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon heikommassa asemassa olevien väestöryhmien näkökulmia ja tarpeita. Järjestöt luovat luottamusta, vakautta ja muutosvoimaa yhteiskuntaan. Epämuodollinen yksilöiden tai verkostojen kansalaistoiminta ei ole korvannut tai korvaamassa järjestöjä kansalaisyhteiskunnan keskeisenä rakenteena.
Kaikkialla maailmassa kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen asemaan kohdistuu uhkia. Järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan ja kontrollia vahvistetaan. Myös Euroopan unionissa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä on heikennetty ja esimerkiksi järjestöjen oikeutta vaikuttamistyöhön kyseenalaistettu.
Suomalainen järjestöjen valtionavustusjärjestelmä on ollut merkittävä sosiaalinen innovaatio. Järjestelmässä julkinen valta ei ole ostanut järjestöiltä palveluita vaan mahdollistanut kansalaisjärjestökentän elinvoimaisuutta. Järjestöjen valtionavustusten siirtyminen rahapelituotoista valtion budjettirahoituksen piiriin vuoden 2024 alusta on paitsi tuottanut taloudellista epävarmuutta, myös merkittävästi lisännyt poliittisen ohjauksen ja kontrollin uhkaa.
Järjestöjen valtionavustuksiin tehtävien mittavien leikkausten vaikutuksia osallistuvaan demokratiaan ja eri väestöryhmien hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen ei vielä ole pystytty arvioimaan. Demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi on tärkeää löytää keinoja turvata järjestökentän riippumattomuutta poliittisesta ohjauksesta.
Sari Aalto-Matturi, Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Nuorsosialidemokraatit NUS ry, Riitta Särkelä, Martinlaakson Sosialidemokraatit ry, Peppi Tervo-Hiltula, Nuorsosialidemokraatit NUS ry, Ilmari Nalbantoglu, Nuorsosialidemokraatit NUS ry, Helena Laukko, Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit ry esittävät, että
SDP puolustaa kansalaisjärjestöjen elinvoimaisuutta ja riippumattomuutta kotimaassa ja kansainvälisesti. SDP pitää tärkeänä, että valtionavustustoiminnassa sekä kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöyhteistyössä kunnioitetaan järjestöjen autonomista roolia ja vaikuttamistyötä niiden keskeisenä tehtävänä.
SDP kannattaa kansalaisjärjestölain valmistelemista turvaamaan kansalaisjärjestöjen asemaa yhteiskunnassa. Lain keskeisenä sisältönä olisi kansalaisjärjestökentän riippumattoman aseman turvaaminen suhteessa julkiseen valtaan sekä julkisen vallan rooli kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden turvaajana.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Martinlaakson Sosialidemokraatit ry
Kansalaisyhteiskunta on olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa. Kansalaisyhteiskunta toimii kanavana yhteisöllisyyden ja kokonaisturvallisuuden rakentumiselle sekä tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Se toimii keskeisenä luottamuksen ja yhteiskunnallisen kiinteyden rakentajana ihmisten kesken ja suhteessa julkisiin instituutioihin. Kansalais-yhteiskunnan hyvä toimivuus ja autonomia ovat tärkeitä demokratian ja yhteiskunnallisen eheyden kannalta.
Luottamus on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätöntä ja sen kiinteyden kitti. Kansalaisyhteiskunta, erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tärkeitä luottamuksen rakentajia. Ne tavoittavat erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa olevia ja huono-osaisia ihmisiä, mahdollistavat heille toiminta-areenoita sekä tuovat heidän ääntään päätöksentekoon. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta painottuu ehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Niillä on erityisosaamista ja ne tarjoavat vapaaehtois-, vertais-sekä ammatillista tukea, jota julkisesta palvelujärjestelmästä puuttuu. Vaikuttamalla ja tuomalla ihmisten ääntä päätöksentekoon, ne rakentavat vakautta ja muutosvoimaa yhteiskuntaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat elimellinen ja korvaamaton osa suomalaista sosiaali- ja terveysturvaa.
Kaikkialla maailmassa kansalaisyhteiskunnan asemaan kohdistuu uhkia. Järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan ja kontrollia vahvistetaan. Myös Suomessa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä on heikennetty ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia on merkittävästi leikattu. Niiden oikeutta vaikuttamistyöhön on kyseenalaistettu eikä niitä ihmisten äänen esiin tuojina enää juurikaan oteta mukaan lainsäädännön ja muiden uudistusten valmisteluun.
Suomalainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusjärjestelmä on ollut merkittävä sosiaalinen innovaatio. Se on mahdollistanut kansalaisjärjestöjen elinvoimaisuutta. Järjestöjen valtionavustuksen siirtyminen rahapelituotoista yleiskatteellisena valtion budjettirahoitukseen vuoden 2024 alusta on tuottanut taloudellista epävarmuutta, heikentänyt järjestöjen toimintaedellytyksiä ja merkittävästi lisännyt poliittisen ohjauksen ja kontrollin uhkaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusleikkauksilla on suuria vaikutuksia osallistuvaan demokratiaan, eri väestöryhmien hyvinvointiin sekä heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Niiden kokonaisvaikutusta ei vielä edes pystytä arvioimaan. Hyvinvointialuejohtajat totesivat kannanotossaan (15.8.2025), että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusleikkaukset eivät ole säästö, vaan jättävät valtavan määrän ihmisiä ilman ehkäisevää ja varhaista tukea. Ne kasvattavat hyvinvointialueiden kustannuksia ja vaarantavat sisäistä turvallisuutta. Hyvinvointialueet eivät pysty kompensoimaan näitä vaikutuksia.
Demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden varmistamiseksi on tärkeää löytää keinoja turvata järjestöjen toimintaedellytykset ja järjestöjen riippumattomuutta poliittisesta ohjauksesta valtionavustustoiminnassa.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Martinlaakson Sosialidemokraatit ry esittää, että
SDP puolustaa kansalaisjärjestöjen elinvoimaisuutta ja riippumattomuutta kotimaassa ja kansainvälisesti. SDP pitää tärkeänä, että valtionavustustoiminnassa kunnioitetaan järjestöjen autonomista roolia ja vaikuttamistyötä niiden keskeisenä tehtävänä.
*SDP vaikuttaa siihen, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten taso on tulevaisuudessa vähintään yksi (1) prosentti hyvinvointialueille suunnatun rahoituksen määrästä ja että niiden valtionavustus säilyy ainakin vuoden 2025 tasoisena
*SDP kannattaa kansalaisjärjestölain valmistelua turvaamaan kansalaisjärjestöjen asemaa. Lain keskeisenä sisältönä olisi kansalaisjärjestökentän riippumattoman aseman turvaaminen suhteessa julkiseen valtaan sekä julkisen vallan rooli kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden turvaajana.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Eurooppademarit-Tähti ry
Järjestöt ovat monin tavoin erilaisessa tilanteessa arkisten toimintaedellytystensä osalta. Suorat tukien leikkaukset ja erilaiset toimintaedellytysten vähennykset heikentävät mahdollisuuksia organisoida järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa. Järjestöjen ja vahvan kansalaisyhteiskunnan merkitys on kuitenkin yhteiskunnan tasolla suuri. Sosiaalinen pääoma merkitsee sujuvaa toimintaa, luottamusta ja toinen toisensa auttamista. Järjestöillä on tärkeä tehtävänsä yhteiskunnan demokraattisuuden ylläpitäjänä ja rakentavana vastavoimana julkisen ja yksityisen sektorin instituutioille, mutta samalla niitä ja erityisesti sosiaalipalveluja täydentäen.
Järjestöjen tukien ja toimintaedellytysten vähentäminen heijastuu vähäisempinä mahdollisuuksina täydentää julkisten instituutioiden toimintaa ja sujuvoittaa yhteiskuntaa sosiaalisen pääoman osana.
Leikkaukset merkitsevät myös suoranaisen työllisyyden vähenemistä kolmannella sektorilla. Yhdessä muiden leikkausten kanssa seurauksena on kysynnän väheneminen, mikä hidastaa talouskasvua. Investoinnit järjestöille vahvistavat yleistä hyvinvointia sosiaalisen pääoman merkeissä mutta ovat myös suoraa kysynnän tukemista järjestötoimijoiden ja järjestöllisten investointien kautta. Tällaisessa kehyksessä järjestöjen tuet ja toimintaedellytykset eivät merkitse vain kuluja vaan ovat osa talouden kiertokulkua ja siten myös elvyttämistä.
Kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvien leikkausten lisäksi kunnat joutuvat selviämään liian vähin resurssein. Jotkut kunnat voivat ja haluavat huokeita tiloja toimintaan, toisissa peritään järjestöiltä suhteellisen korkeitakin vuokria ja muita kuluja. Kunnallisella ja alueellisella tasolla yhteistyö ja verkostomainen toiminta voivat kuitenkin tarjota järjestöille myös ratkaisuja esimerkiksi yhteisin ”järjestötalojen” kautta. On samalla olennaista, että kunnat lähtevät siitä, että huokeiden tilojen tarjoaminen järjestöille on yksi keino alueen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseen.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Eurooppademarit-Tähti ry esittää, että
1. Järjestöjen ja vapaaehtoistyön merkitys yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille ja sosiaaliselle pääomalle kuvataan selvästi osana kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kehittämistä
2. Järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan tuin, joilla korjataan leikkausten investointi- ja työllisyysvaikutuksia
3. Kunnallisessa päätöksenteossa luodaan järjestöjen ja julkisen kumppanuuksia, jotka parantavat paikallisten järjestöjen toimintaedellytyksiä. Eräänä keskeisenä kohtana tuetaan järjestöjä yhteisin tilaratkaisuin.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Pirkan palkansaajademarit ry
Sote-järjestöt tekevät tärkeää työtä kansanterveyden eteen. Oikeistohallituksen tekemät leikkaukset järjestöjen rahoituksiin tulee perua sekä velvoittaa hyvinvointialueet tukemaan sote-järjestöjä enemmän. Sote-järjestöt tekevät nimenomaan tärkeää työtä sosiaalisesti ja heikoimmassa terveydellisessä tilanteessa olevien kanssa sekä tukevat ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä. Sote-järjestöt tukevat hyvinvointialueille asetettuja lakisääteisiä tehtäviä.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Pirkan palkansaajademarit ry esittää, että
SDP peruu oikeistohallituksen tekemät järjestöleikkaukset.