Aloite 485

Suomen ja Venäjän väliset suhteet muuttuivat perustavanlaatuisesti, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022. Venäjän hyökkäyssota on vastoin kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa, ja Suomi yhdessä Euroopan unionin ja muun kansainvälisen yhteisön kanssa on perustellusti tuominnut Venäjän toiminnan.

Suomen ja Venäjän suhteiden lisäksi myös turvallisuusympäristömme on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti Venäjän hyökkäyssodan myötä. Suomi varautuukin yhdessä EU:n ja Naton kanssa sotatalouteen siirtyneen Venäjän kasvavaa uhkaa vastaan.

Suomen itärajan rajanylityspaikat on suljettu toistaiseksi valtioneuvoston päätöksellä. Venäjältä Suomeen saapui elokuun alun jälkeen syksyllä 2023 yli 1300 kolmannen maan kansalaista, joilla ei ole ollut viisumia Suomeen. Viranomaisten mukaan oli selvää, että maahantulo tapahtui vieraan valtion viranomaisten tai muiden toimijoiden vaikutuksesta. Ilmiö ja uhka sen laajenemisesta aiheuttivat vakavan uhan kansalliselle turvallisuudelle sekä yleiselle järjestykselle Suomessa. Itäraja on yhä edelleen suljettu, koska viranomaistiedon perusteella ei ole viitteitä siitä, että Venäjä olisi muuttanut toimintatapaansa itärajalla, mikäli rajanylityspaikkoja avattaisiin.

Ei ole näköpiirissä, että Suomen ja Venäjän suhteet voisivat palautua ennalleen lähitulevaisuudessa, etenkään niin kauan kuin Venäjä jatkaa laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa, toimii kansainvälistä oikeutta vastaan ja ylläpitää avointa vastakkainasettelua lännen kanssa. On myös huomattava, että Venäjän näkökulmasta Suomen asema on muuttunut ratkaisevasti, kun se on liittynyt Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäseneksi.

Inhimillisestä näkökulmasta on ymmärrettävää, että itärajan rajanylityspaikkoja toivotaan avattavan hallitusti, mikäli tilanne sallii ja viranomaisten tiedustelutieto sen mahdollisuutta puoltaa. Erityisesti itäisessä Suomessa rajan kiinni pitäminen on aiheuttanut myös muun muassa taloudellisia ongelmia, joihin on kyettävä vastaamaan.

Mahdollinen suhteiden normalisointi tapahtuu vasta kun Venäjä sitoutuu oikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa ja osoittaa halua vastavuoroiseen yhteistyöhön. On tärkeää, että normalisointiprosessi tapahtuu EU:n koordinoimana ja osana EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuus- sekä Venäjä-politiikkaa.