Puoluekokous yhtyy osittain aloitteen tavoitteisiin Ukrainan tuen vahvistamisesta poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. SDP toimii aktiivisesti sen puolesta, että Suomi, yhdessä muiden maiden kanssa, etsii parhaat mahdolliset tavat vahvistaa Ukrainan puolustusta. Lisäksi SDP toimii aktiivisesti sen eteen, että Ukrainan EU-jäsenyysprosessia edistetään Ukrainan ja Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi ja että Suomi tukee Ukrainaa siinä, että se pystyy täyttämään jäsenkriteerit.
Ukrainan tilanne on äärimmäisen vaikea. Se käy väsymättömästi puolustustaistelua YK:n peruskirjaa rikkovaa Venäjää vastaan, ja samaan aikaan käydään neuvotteluja mahdollisesta rauhansuunnitelmasta.
Ukrainan ja Euroopan maiden (ns. halukkaiden koalitio) johtajat ja Yhdysvaltain neuvottelijat ovat tammikuussa 2026 sopineet sitoutumisesta Ukrainan tukemiseen, mikäli Venäjä tulevaisuudessa rikkoisi rauhansopimusta. Pariisin julistuksen mukaan osapuolet ovat valmiita antamaan Ukrainalle poliittisesti ja laillisesti sitovat turvatakuut, jotka aktivoituvat, kun tulitauko Ukrainassa astuu voimaan.
Pariisin julistuksen jälkeen osa Euroopan maista on ilmoittanut osallistumisestaan turvatakuisiin ja niihin sisältyviin monikansallisiin joukkoihin. Ranska ja Britannia ovat ilmoittaneet valmistautuvansa lähettämään joukkoja Ukrainaan, samoin esimerkiksi Espanja. Suomen osallistumisen tavoista ei ole toistaiseksi tehty päätöksiä. On keskeistä, että Suomen osallistumisen tapoja käsitellään yhteistyössä tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan kesken.
Yhdysvallat ja Ukraina ovat Pariisin julistuksen jälkeen jatkaneet kahdenkeskisiä neuvottelujaan rauhansuunnitelmasta. Myös Yhdysvallat ja Venäjä ovat neuvotelleet keskenään. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, onko Venäjä todellisuudessa aidosti valmis rauhanprosessiin.
Samaan aikaan, kun keskusteluja rauhansuunnitelmasta käydään ja ennen kuin tulitauko saadaan aikaan, Ukraina tarvitsee taloudellista tukea, jotta se pystyy jatkamaan puolustustaisteluaan ja esimerkiksi rahoittamaan asehankintoja. EU-maat pääsivät joulukuussa 2025 huippukokouksessa 24 jäsenmaan kesken sopuun tärkeästä lisärahoituksesta Ukrainalle vuosina 2026–2027. Unioni nostaa lainaa markkinoilta EU-rahoituskehyksen liikkumavaraa vastaan, ja Ukraina maksaa lainan takaisin, kun se saa Venäjältä sotakorvaukset.
Olga Vatka, Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Kruununhaan Sos.-dem.Yhdistys ry
Ukraina on hädässä. Valtio on pyrkinyt EU:n jäsenvaltioksi paljon ennen EU:n laajenemisen ambitioita. Pyrkimyksiä on ollut jopa tulla NATO-jäseneksi, ja vaikka Ukrainalla on rikasta viljelysaluetta ja mineraaleja, joita Yhdysvallat nyt riistää näennäisen avunantonsa ehtonaan, Ukrainan valtio ei saa tarpeeksi aitoa aseellista apua, kuten asejoukkoja-, -tarvikkeita tai aselahjoituksia. Siviilitapoista- ja kidutuksista ei tuomita, ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli myöntynyt tapaamaan Vladimir Putinin, vaikka tämä on tuomittu sotarikolliseksi. Eurooppalaiset valtiot ja Yhdysvallat etunenässä, tekevät politiikkaa, jota ei ole koskaan ennen tätä vuosisataa nähty – häikäilemättömiä ja itsekkäitä linjauksia, joilla hädässä kärsivät valtiot jätetään oman onnensa nojaan.
Ukraina on menettänyt sodan alkuvaiheessa yli Suomen kokoisen väestön, arviolta yli 6,5 miljoonan ukrainalaisen kansalaisen paettua – kuolonuhreista puhumattakaan. Bucha ja Iziumissa tapahtuneet siviilitapot- ja kidutukset olivat ennennäkemättömän brutaaleja, mutta silti vain Gazasta näemme uutistekstejä- ja kuvia. Kansainvälinen rikostuomioistuin jätti Buchan ja Iziumin sotarikokset tuomitsematta. Näitä sotarikoksia ei hyvitetä rahalla, kuten EU:n rauhanrahastolla, joka on kasvanut 17 biljoonan mittoihinsa tai UF:llä (Ukraine Facility), joka on tätä nykyä 50 biljoonan euron arvoinen.
Useat eurooppalaiset valtionpäämiehet ovat kakofoniassa huutaneet iskulauseita Ukrainan puolesta, mutta konkreettinen ja todellinen avunanto, kuten: aseveljeys, puuttuu tyystin. Ukrainan presidenttiä on häpäisty Yhdysvalloissa, eikä Ukrainan anneta edes puolustautua siinä mittakaavassa kuin pitää, kuten vastahyökkäyksellä Venäjän sisämaahan, mikä todella asettaisi Ukrainan etulyöntiasemaan Venäjän federataation presidentinhallinnon ja Vladimir Putinin uhaksi.
Venäjän federaatiolla on paljon menetettävää, sillä varallisuus on keskittynyt länsi-Venäjän suurkaupunkeihin. Aseelliset vastahyökkäykset Venäjän läntisen osan suurkaupunkeihin ravisuttaisi koko valtion kapasiteettia ohjata sodankulkua ja hallinnoida esimerkiksi drooneihin liittyviä hankintoja sekä siihen liittyvää tehtaissa työskentelevää työvoimaa. On lisäksi YK:n ja kansainvälisen atomienergiajärjestön häpeäksi, että venäläisten sotilaiden sallittiin vallata Zaporizzijan ydinvoimala. Nyt Venäjän suunnitelmissa on vallata kaupunki.
Elämme inhorealistista aikaa ja siksi on tärkeää, että Saksan suunnitelmien tavoin aseapua aletaan lahjoittaa, ja lisäksi eurooppalaisia asejoukkoja siirtämään puolustamaan Ukrainan valtiota, joka on kaikin tavoin puolustanut Suomea ja useaa itä-ja Keski-Euroopan maata Venäjän hyökkäykseltä. Nyt on aika tunnustaa, että Eurooppa voi ja meidän kuuluukin tehdä ukrainalaisten kansalaisten eteen enemmän. Euroopan tulee siirtää asejoukkojaan Ukrainan rajalle puolustamaan eurooppalaisia kansalaisia ydinaseuhalta ja venäläisten valtausyrityksiltä.
Olga Vatka, Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Kruununhaan Sos.-dem.Yhdistys ry esittää, että
Saksan suunnitelmien tavoin aseapua aletaan lahjoittaa, ja lisäksi eurooppalaisia asejoukkoja siirtämään puolustamaan Ukrainan valtiota, joka on kaikin tavoin puolustanut Suomea ja useaa itä-ja Keski-Euroopan maata Venäjän hyökkäykseltä. Nyt on aika tunnustaa, että Eurooppa voi ja meidän kuuluukin tehdä ukrainalaisten kansalaisten eteen enemmän. Euroopan tulee siirtää asejoukkojaan Ukrainan rajalle puolustamaan eurooppalaisia kansalaisia ydinaseuhalta ja venäläisten valtausyrityksiltä.