Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. SDP tavoittelee oikeudenmukaisempaa globaalipolitiikkaa ja sitä, että Suomi kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti edistää köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä maailmassa ja varmistaa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten mahdollisuudet toimia aktiivisesti näissä pyrkimyksissä.
Kestävän kehityksen edistäminen ja globaalin oikeudenmukaisuuden lisääminen on sekä sosialidemokraattisten arvojen että Suomen ulkopolitiikan pitkän linjan tavoitteiden ja intressien ytimessä.
Monenkeskinen sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja kansainvälinen yhteistyö on ollut toimivin keino globaalin kestävän kehityksen edistämiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Valitettavasti tämänhetkisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa suurvaltakilpailun lisääntyessä monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää haastetaan monelta suunnalta, ja viime vuosikymmeninä aikaansaatu positiivinen kehitys globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi tuntuu monella saralla pysähtyneen.
Vaikka monenkeskinen maailmanjärjestys on haastettuna, Suomen ei tule luopua pitkän aikavälin tavoitteistaan. Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen ja Agenda 2030:n tavoitteiden edistämiseen. Suomen ja EU:n intresseissä on vahvistaa laaja-alaisesti suhteita globaalin etelän maihin ja edistää ihmisoikeuksia ja demokratiaa näissä maissa. Suhteiden vahvistaminen edellyttää myös pitkäjänteistä sitoutumista kehityspolitiikan pitkäaikaisiin tavoitteisiin ja kehitysyhteistyöhön. On tunnistettava myös kehitysyhteistyön turvallisuuspoliittiset vaikutukset.
SDP on vaatinut, että Suomen tulisi palata takaisin pitkäaikaiseen kehityspoliittiseen linjaansa ja siihen sisältyviin tavoitteisiin. Suomi on ollut pitkään sitoutunut YK:n tavoitteeseen siitä, että käyttäisimme 0,7 % bruttokansantulostamme kehitysyhteistyöhön ja 0,2 % vähiten kehittyneiden maiden (Least Developed Countries, LDC) tukemiseen. Tavoitteisiin ei ole päästy, mutta se ei tarkoita, että niiden tavoittelusta pitäisi luopua.
Vallitsevassa tilanteessa julkisen talouden tilanne on haastava, ja valtionvelan nopean kasvun pysäyttämiseksi on yhteisesti tunnistettu tarve sopeutusten tekemiselle. Samaan aikaan tarve muun muassa puolustusmenojen mittavalle kasvattamiselle vaikeuttaa investointien tekemistä muilla sektoreilla. Tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta ei kuitenkaan ole syytä haudata pitkän aikavälin tavoitteita myöskään kehitysyhteistyörahoituksen osalta.
Suomen tulee jatkossakin edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja suhteiden vahvistamista globaaliin etelään. Lisäksi Suomen tulee myötävaikuttaa osana YK-politiikkaansa ja YK:n uudistamista, monenkeskisiä ulkosuhteitaan ja EU-politiikkaansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden jälkeisen asialistan laatimiseen maailmassa (nk. post-Agenda-2030). Suomen tulee myötävaikuttaa siihen, että eri kansainväliset instituutiot toimivat yhteen rakentaen entistä tehokkaampaa, oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää talousjärjestelmää.
Helena Laukko, Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit ry, Janne Ronkainen, Pohjois-Helsingin Sosialidemokraatit ry, Folke Sundman, Helsingfors Svenska Arbetarförening rf, Tarja Kantola, Vanhankaupungin Sosialidemokraatit ry
Maailman muututtua aikaisempaa epävakaammaksi moninapaisen politiikan myötä, on myös Suomen globaalin yhteistyön fokus siirtynyt eriarvoisuudesta ja köyhyyden vähentämisestä valtapoliittisiin intresseihin vastaamiseen. Edellisinä vuosikymmeninä äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus väheni maailmanlaajuisesti globaalin kaupan kasvun ja lisääntyneen kansainvälisen kanssakäymisen myötä. Nyt kehitys näyttää kääntyneen. Siksi on tärkeää, että Suomi ja suomalaiset jatkavat globaalin vastuun kantamista myös tulevaisuudessa.
Voimapolitiikan maailmassa pienelle, kansainvälisestä kanssakäymisestä riippuvaiselle maalle ja sen kansalaisille on erityisen tärkeää puolustaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ja sen osana pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksista, mukaan lukien YK:n 0,7 % kehitysrahoitussitoumus. SDP:n vuoden 2019 Afrikka-strategia linjaa puolueen tavoitteet Suomen ja globaalin etelän suhteiden kehittämiseksi. Mielestämme linjaus on tältä osin edelleen ajankohtainen ja sen tavoitteet tulee sisällyttää myös puolueen tuleviin ohjelmiin ja linjauksiin.
Valtion tukemaa kehitysyhteistyötä ei tule nähdä vain liiketoiminnan tai katastrofiavun rahoitusvälineenä. Sen on jatkossakin oltava osa laajempaa kokonaisuutta, joka mahdollistaa ihmisten ja kansalaisyhteiskuntien väliset kumppanuudet sekä korostaa inhimillisen kanssakäymisen arvoa. Nykyisen hallituksen toteuttama kehitysrahoituksen leikkauskierre on katkaistava ja laadittava realistinen suunnitelma kansainvälisiin sitoumuksiimme palaamiselle.
Helena Laukko, Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit ry, Janne Ronkainen, Pohjois-Helsingin Sosialidemokraatit ry, Folke Sundman, Helsingfors Svenska Arbetarförening rf, Tarja Kantola, Vanhankaupungin Sosialidemokraatit ry esittävät, että
puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta tavoittelemaan oikeudenmukaisempaa globaalipolitiikkaa puolueen tulevassa toiminnassa ja mahdollisissa hallitusneuvotteluissa. Suomen on huolehdittava vastuustaan kansainvälisten sitoumusten mukaisesti köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä sekä varmistettava kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten mahdollisuudet toimia aktiivisesti näissä pyrkimyksissä.