Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. SDP kannattaa meriliikenteen uusien käyttövoimien kehittämistä ja muutoksen tukemisesta suomalaisessa tonnistossa.

Kuten aloitteessa todetaan, EU:n päästökauppa on ulotettu koskemaan kansainvälistä meriliikennettä. Meriliikenteen päästökauppa koskee aluksia, jotka ovat bruttovetoisuudeltaan vähintään 5000 ja jotka kuljettavat rahtia ja matkustajia kaupallisissa tarkoituksissa. Taustalla on EU:n tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä ja EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vähintään 55 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan komissio antoi 14 päivänä heinäkuuta 2021 niin kutsutun 55-valmiuspaketin, joka sisältää useita lainsäädäntöesityksiä. Päästökauppa on yksi keskeisimmistä sekä kustannustehokkaimmista taloudellisista ilmastopolitiikan ohjauskeinoista.

Suomen näkökulmasta positiivista on, että kun 55-valmiuspaketista neuvoteltiin, mukaan saatiin myös tärkeitä myönnytyksiä Suomen erityisolojen huomioimiselle esimerkiksi talvimerenkulun osalta. On myös huomattava, että EU:n tavoitteena on, että jäsenmaille palautuvat päästökauppatulot ohjataan vihreän siirtymän edistämiseen.

Suomen ja EU:n pyrkimyksenä on ollut vaikuttaa Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) siihen, että merenkulun päästöjä saataisiin tehokkaammin vähennettyä ja että päästöjen vähentäminen toteutettaisiin globaalisti tasaveroisesti, jolloin päästövähennystoimilla ei olisi kilpailukykyä heikentäviä vaikutuksia. Suomi katsoo, että maailmanlaajuinen päästövähennystoimi tasaisi sekä kansainvälisen merenkulun päästösääntelyn epäsuhtaa että merenkulusta riippuvaisen elinkeinoelämän kilpailuympäristöä EU:n ja muun maailman välillä. Huhtikuussa 2025 valtiot saavuttivat IMO:ssa alustavan sovun sääntelykehikosta, joka velvoittaisi kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin toimiin meriliikenteessä ympäri maailman. Mikäli IMO:ssa onnistuttaisiin sopimaan merenkulun päästövähennyksistä globaalisti, olisi tärkeää poistaa päällekkäinen sääntely EU-tasolta.

Suomalainen elinkeinoelämä on hyvin sitoutunut vihreän siirtymän edistämiseen. On myös pidemmällä aikaväillä merenkulkualan ja varustamoiden etu, jos ne tekevät investointeja vihreään siirtymään. Lähtökohtaisesti SDP ei ole laajalti kannattanut tietyltä sektorilta kerättyjen tulojen korvamerkittyä palauttamista saman sektorin investointeihin, vaan lähtökohtana on ollut yleiskatteellisuus. Toisaalta monet etujärjestöt ovat esittäneet näkökulmia siitä, että päästökauppatulot tulisi käyttää vihreän siirtymän edistämiseksi samalla sektorilla, joka päästöoikeudet on myös maksanut.

461 Merenkulun päästökauppatulot on ohjattava vihreään siirtymään ja Suomen huoltovarmuuslaivaston turvaamiseen

Joel Paananen, Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry

Ilmastonmuutoksen torjunta on välttämättömyys, ja merenkulku on siinä keskeisessä roolissa. Merenkulku on nyt liitetty EU:n päästökaupan piiriin. Tämä tarkoittaa, että varustamot maksavat valtiolle ja EU:lle oikeudesta liikennöidä. Suomalaiselle viennille ja merenkululle tämä on uusi, merkittävä kustannuserä, joka uhkaa heikentää kilpailukykyämme entisestään suhteessa maihin, jotka eivät operoi jäisillä ja raskailla vesillä. Suomalainen tonnisto on eriarvoisessa asemassa juuri jääluokkansa takia.

Samaan aikaan elämme keskellä Euroopan vakavinta turvallisuuskriisiä vuosikymmeniin. Suomi on saari, jonka huoltovarmuus on täysin riippuvainen toimivasta meriliikenteestä ja riittävästä kotimaisesta tonnistosta. Emme voi tuudittautua siihen, että kriisitilanteessa saisimme apua vieraiden lippujen alla purjehtivilta aluksilta. Meillä on oltava oma, toimintakykyinen ja luotettava kauppalaivasto.

SDP ei voi hyväksyä sitä, että vihreä siirtymä toteutetaan vain verottamalla elinkeinot hengiltä. Vihreän siirtymän on oltava investointi, joka luo työtä ja turvaa. Siksi meidän tulee huolehtia, että merenkululta kerättävät päästökauppatulot (ETS-tuotot) on korvamerkittävä ja palautettava täysimääräisesti merenkulkusektorin hyväksi.

Tämän toteuttamiseksi SDP:n tukee edistää uudenlaista merenkulun ilmasto- ja huoltovarmuusrahastoa. Rahaston varoilla tuettaisiin investointeja uuteen, vähäpäästöiseen teknologiaan. Tämä tuki kohdennetaan nimenomaan niille aluksille, jotka sitoutuvat Suomen huoltovarmuusjärjestelmään ja pysyvät Suomen lipun alla. Tämä on kolmoisvoitto, päästöt vähenevät, kun aluskanta uudistuu. Investoinnit valuvat suomalaisille telakoille ja teknologiayrityksille luoden korkean osaamisen työpaikkoja ja varmistamme, että Suomella on moderni ja kilpailukykyinen kauppalaivasto, joka kuljettaa ruokaa ja energiaa myös pahimpina aikoina.

Valtion ei tule käyttää merenkulun ilmastomaksuja budjettivajeen paikkaamiseen, vaan ne on investoitava Suomen tulevaisuuteen ja turvallisuuteen.

 

Joel Paananen, Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen edistämään seuraavia tavoitteita:

1. Päästökauppatulot on palautettava merenkulun investointeihin. Valtion merenkulusta saamat päästökauppatulot (ETS) rahastoidaan tai korvamerkitään erilliselle momentille. Nämä varat on käytettävä täysimääräisesti merenkulun vihreän siirtymän investointitukiin, eikä niitä saa siirtää valtion yleiskatteellisiin menoihin.

2. Perustetaan kansallinen huoltovarmuuslaivaston tukimalli. Investointitukien saamisen ehdoksi on asetettava aluksen sitouttaminen Suomen huoltovarmuusjärjestelmään. Tuki kohdennetaan aluksille, jotka soveltuvat Suomen talviliikenteeseen (jääluokka) ja jotka sitoutuvat pysymään Suomen lipun alla tai välittömässä hallinnassa määräajan.

3. Tukijärjestelmä on rakennettava siten, että se kannustaa hyödyntämään suomalaista meriteknologiaosaamista (kuten propulsiojärjestelmät, tuulivoimaratkaisut, energiatehokkuus). Näin päästökaupparahat kiertävät takaisin suomalaiseen teollisuuteen ja luovat vientikelpoisia referenssejä suomalaisyrityksille.

4. Suomen on seurattava aktiivisesti muiden Itämeren maiden ja keskeisten kilpailijamaiden ratkaisuja ETS-tulojen käytössä ja varmistettava, ettei suomalainen varustamoelinkeino jää kilpailijoitaan huonompaan asemaan investointituissa.


Kommentoi

Tietosuoja