Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Finnpilot Pilotage Oy on valtion omistama erityistehtäväyhtiö. Omistajapoliittisten linjausten mukaisesti valtio ei omistajana puutu yhtiön operatiiviseen toimintaan. Myös luotsauksen kustannukset ovat viime vuosina nousseet, mikä näkyy luotsausmaksujen hinnoissa. Suomen luotsausmaksut ovat kohtuulliset verrattuna esim. Ruotsin tasoon ja samalla on pidetty huoli korkeasta palvelutasosta ja lyhyestä odotusajasta, jota varustamot pitävät kustannustasoakin tärkeämpänä.
Ellei luotsaustoiminta kustannusvastaavasti kata kulujaan on kyse valtion tuesta. Suomen teollisuuden logistiikkakulut lasketaan miljardeissa ja esim. jo päätetyt meriliikenteen ympäristökustannukset EU-alueella nostavat kustannuksia sadoilla miljoonilla lähitulevaisuudessa. Luotsaustoiminnan liikevaihto on reilut 30 milj. euroa vuodessa ja luotsauksia hoidetaan vuosittain noin 17 000 kpl.
Erityistehtäväyhtiön haasteena on luotsauslain vapautusmuutosten ja taantuman myötä luotsaustarpeen laskeminen samalla kun on haluttu pitää kiinni korkeasta palvelutasosta kaikkiin satamiin. Yhtiön kate on lähellä nollaa luotsauslain mukaisesti toisin kuin kaupallisella yrityksellä olisi. Yhdistettynä investointivelkaan, yhtiön rahoitus menee käytännössä kädestä suuhun ja johtaa epäintuitiivisesti hinnan korotuksiin kysynnän laskiessa. Yhtiön taloutta tulisi vahvistaa markkinaheilahduksien vaikutuksilta, jatkuvat korotukset on saatava loppumaan.
Suomen merenkulun toimintaedellytyksistä huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää sekä Suomen ulkomaankaupan että huoltovarmuuden näkökulmasta. Tämä edellyttää sekä alan kilpailukyvystä että esimerkiksi kotimaisesta merenkulkuosaamisesta huolehtimista. Luotsauksella edistetään merenkulun sujuvuutta ja turvallisuutta, joten se on tärkeä tekijä niin ulkomaankaupalle kuin huoltovarmuudelle.
Viime vaalikaudella Sanna Marinin hallituksen johdolla toteutettiin luotsauslain uudistus, jossa vanha luotsauslaki kumottiin ja säädettiin uusi luotsauslaki (561/2023). Muutoksien tavoitteena oli parantaa merenkulun turvallisuutta säätämällä aiempaa täsmällisemmin, johdonmukaisemmin ja tasapuolisemmin luotsinkäyttövelvollisuuden ja siitä vapautumisen perusteista. Aiempaa tarkempi määrittely, millä edellytyksin ja millä alueilla luotsinkäyttövelvollisuutta vaaditaan, parantaa merenkulun turvallisuutta.
Luotsauslain uudistuksen myötä aiemmat linjaluotsinkirjat ja erivapaudet korvattiin väylä- ja aluekohtaisilla luotsinkäyttövelvollisuudesta vapauttavilla PEC-lupakirjoilla. Muutoksesta aiheutuvien koulutuskustannusten nousun taloudellinen merkitys on kuitenkin merilogistiikan kustannusten kokonaisuudessa marginaalinen. Lupakirjamenettely on pohjimmiltaan tarjolla vaihtoehtona hoitaa luotsausvelvoitteet sen kautta silloin, kun se on varustamolle edullisempaa ja käytännöllisempää.
Aloitteen vaatimus luotsikirjojen ehtojen helpottamisesta turvallisuudesta tinkimättä on ristiriitainen itsessään.
Joel Paananen, Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry
Suomi on logistisesti saarivaltio. Ulkomaankaupastamme noin 96 prosenttia kulkee meriteitse. Viime vuosina suomalainen vientiteollisuus ja merenkulkuala ovat kohdanneet valtavia haasteita: geopoliittinen tilanne, Itämeren turvallisuusympäristön muutos, nousevat polttoainekustannukset ja yleinen inflaatio. Tässä tilanteessa valtion omistaman Finnpilot Pilotage Oy:n toistuvat luotsausmaksujen korotukset ovat kestämätön lisärasite kansantaloudellemme.
Jokainen euro, joka lisätään väylä- ja luotsausmaksuihin, on suoraan pois suomalaisten vientiyritysten kilpailukyvystä maailmanmarkkinoilla. Se on pois suomalaisesta työstä ja investoinneista. On lyhytnäköistä politiikkaa, että valtio omalla hinnoittelullaan heikentää teollisuutemme toimintaedellytyksiä.
Nykyinen malli, jossa luotsaustoiminta rahoitetaan täysimääräisesti käyttäjämaksuilla, ei huomioi luotsauksen yhteiskunnallista luonnetta. Luotsaus ei ole vain palvelu varustamolle, vaan se on kriittinen osa Suomen ympäristöturvallisuutta ja huoltovarmuutta. Finnpilot ylläpitää valmiutta ja palveluverkostoa myös hiljaisilla alueilla ja hiljaisina aikoina, jotta Suomi pysyy käynnissä kaikissa oloissa. On kohtuutonta, että vientiteollisuus maksaa yksin tämän kansallisen varautumisen kulut.
SDP:n otettava vahva kanta sen puolesta, että monopolivaltionyhtiöiden tehtävä on tukea Suomen strategisia etuja. Suomen lipun alla purjehtiva kauppalaivasto ja säännöllinen reittiliikenne ovat huoltovarmuutemme selkäranka. Meidän on luotava insentiivejä, jotka kannustavat pitämään alukset Suomen lipun alla ja liikenteen sujuvana.
Luotsausmaksujen nousukierre on katkaistava. Se ei voi tapahtua turvallisuudesta tinkimällä, vaan muuttamalla rahoituspohjaa oikeudenmukaisemmaksi. Valtion on tultava vastaan ja katettava osa luotsausjärjestelmän ylläpitokuluista budjettivaroista, kuten tehdään tie- ja rataverkostonkin kohdalla.
Joel Paananen, Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että
1. SDP toimii niin, että valtion omistajaohjaus määrää Finnpilot Pilotage Oy:n jäädyttämään luotsausmaksut nykytasolle ja etsimään säästöt ensisijaisesti toimintaa tehostamalla, eikä asiakashintoja nostamalla.
2. SDP käynnistää luotsauksen rahoitusmallin uudistamisen huoltovarmuusperusteiseksi. Monipolina harjoitettavan luotsaustoiminnan rahoituspohja on muutettava siten, että valtio osallistuu suoraan kaikkiin yhtiön tutkimus- ja kehittämiskulujen kattamiseen, eikä niitä vyörytetä vientiteollisuuden niskoille.
3. SDP edistää kotimaisen merenkulun tukemista kannustavalla hinnoittelulla. Finnpilot Oy:n hinnoittelumalli on muutettava suosimaan säännöllistä, ympärivuotista reittiliikennettä, joka tukee suoraan Suomen huoltovarmuudelle kriittistä tonnistoa ja suomalaisia varustamoja EU-lainsäädännön sallimissa puitteissa.
4. SDP varmistaa, että kokeneiden, säännöllisesti Suomen rannikolla liikennöivien alusten päällystön mahdollisuus suorittaa linjaluotsauskirja (PEC) helpotetaan merkittävästi, turvallisuudesta tinkimättä. Tämä vähentää varustamoiden kustannuksia ja kohdentaa luotsausresurssit sinne, missä niitä eniten tarvitaan.