Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin.
Meriliikenne on Suomen ulkomaankaupalle ja samalla huoltovarmuudelle elinehto. Suomen ulkomaankaupasta yli 90 prosenttia kulkee meritse, kuten aloitteessa todetaan. Siksi merenkulun toimintaedellytyksistä on tärkeää huolehtia.
Väylämaksut kannettiin puolitettuna vuodesta 2015 lähtien, kunnes Orpon hallitus teki osana julkisen talouden tasapainottamista päätöksen väylämaksujen palauttamisesta täysimääräisiksi vuodesta 2025 alkaen. Puolittamisesta oli muodostunut pitkäksi aikaan ikään kuin vakio, jolloin se toimi käytännössä katsoen yritystukena. SDP äänesti eduskunnassa Orpon hallituksen esityksen puolesta, jolla väylämaksut palautettiin täysimääräisiksi.
Väylämaksujen tarkoitus on kattaa niitä kustannuksia, joita aiheutuu rannikon kauppamerenkululle tuotetuista palveluista. Tavoiteltu väylämaksutulo ja väylämaksuhinnasto on suhteutettu näistä palveluista (väylänpito, jäänmurto, alusliikenteen ohjaus ja merenmittaus) valtiolle aiheutuviin menoihin. Täysimääräisenäkään se ei riitä kattamaan kustannuksia ja valtion on lähitulevaisuudessa uudistettava jäänmurtajakalustoaan.
Väylämaksut ovat suomalaisille yrityksille väistämätön rakenteellinen kustannus, joka nostaa rahtihintoja ja heikentää vientiteollisuuden kilpailukykyä ilman todellisia vaihtoehtoja kuljetusmuodoissa. Väylämaksut eivät Suomessa ohjaa käyttäytymistä kuten esim. Ruotsissa, vaan siirtyvät suoraan yritysten kustannuksiin ja edelleen tuotteiden hintoihin. Maksut Suomessa ovat myös Ruotsia ja Baltian satamia korkeammat.
Väylämaksun rakenne on suunniteltu tukemaan Suomen säännöllisiä ulkomaan yhteyksiä antaen alukselle alennuksia jatkuvista vierailuista sekä kannustamaan jäävahvisteisten alusten käyttöä, jolloin jäänmurtajien tarve pysyy kohtuullisena ja meriympäristön turvallisuus säilyy. Nämä ohjauskeinot menetettäisiin väylämaksun poistamisen yhteydessä.
Väylämaksulain kokonaistarkastelulle olisi tarve. Olisi tärkeää, että järjestelmää kehitettäisiin vastaamaan paremmin kehitystä ja myös ympäristönäkökohtia. Väylämaksujen rakennetta on uudistettava ja niiden tasoa on tarkasteltava osana kansallista kilpailukykyä, huoltovarmuutta sekä vienti- ja ympäristöpolitiikkaa. Kohtuullisempi ja ennakoitavampi malli vahvistaisi investointeja, työpaikkoja ja Suomen asemaa Itämeren logistisena solmukohtana.
Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry
Suomen vesialueella kauppamerenkulkua harjoittava alus, rahti- tai matkustajalaiva, suorittaa valtiolle väylämaksua. Yksittäisen laivan maksu saattaa olla max vajaa 100 000 tuhatta euroa kerralta sen saapuessa satamaan. Maksun määrä riippuu aluksen koosta ja sen jääluokasta sekä siitä, kuinka usein se Suomessa käy.
Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että
merikuljetusten väylämaksut poistetaan tai niitä pienennetään reilusti nykyisestään.
Merikuljetusten osuuden ollessa Suomen ulkomaankaupasta n. 95 %, taannoinen väylämaksujen korotus täysimittaiseksi, aiemman puolitetun maksun sijaan, vähentää vientiteollisuuden ja transiton kilpailukykyä muihin maihin verrattuna. Tämä asia on merkityksellinen koko Suomea koskettaen, ei pelkästään satamakaupungeille. Tavaran pitää kulkea kilpailukykyisellä hinnalla tuotteen valmistuspaikasta satamiin ja sieltä edelleen. Vientiteollisuudella on vaikeuksia tilausten saamisen suhteen ja kustannukset ovat nousseet. Myös Suomen huoltovarmuudesta on tärkeä pitää huolta merikuljetusten osalta mahdollisissa kriisitilanteissa.
Joel Paananen, Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry
Suomi on logistisesti pussinperä ja saarivaltio. Maantieteellinen sijaintimme asettaa vientiteollisuudellemme pysyvän kilpailukykytaakan suhteessa keskieurooppalaisiin kilpailijoihin. Kun muut maat kuljettavat tavaraa kumipyörillä tai proomuilla lyhyitä matkoja, suomalainen vientituote joutuu ylittämään meren päästäkseen markkinoille. Siksi valtion tehtävä ei ole verottaa tätä pakollista merimatkaa, vaan tukea sitä kaikin keinoin.
Väylämaksut ovat jäänne, joka rasittaa suomalaista vientiä ja tuontia. Ne ovat piilovero, joka lisätään kuljetuskustannuksiin. Nykyisessä taloustilanteessa, jossa teollisuuden tilauskannat ohenevat ja globaali kilpailu kiristyy, meillä ei ole varaa ylläpitää kustannuksia, jotka voidaan poliittisin päätöksin poistaa.
Erityisen huolestuttava tilanne on suomalaisen tonniston osalta. Huoltovarmuutemme nojaa siihen, että meillä on riittävästi Suomen lipun alla purjehtivia aluksia, jotka ovat sitoutuneet palvelemaan maatamme myös kriisioloissa. Nykyinen kustannustaso ajaa aluksia ulosliputtamaan halvempiin maihin. Jos menetämme oman tonniston, menetämme itsenäisen päätösvallan siitä, kulkeeko ruoka, lääkkeet ja energia Suomeen poikkeusoloissa.
SDP:n on oltava puolue, joka ymmärtää teollisuuden ja turvallisuuden liiton. Väylämaksujärjestelmä on uudistettava radikaalisti. Vaadin maksujen pysyvää puolittamista kaikelle liikenteelle kilpailukyvyn nimissä ja erityistoimia kotimaiselle tonnistolle.
Joel Paananen, Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP:n puoluekokous velvoittaa puolueen edistämään seuraavia tavoitteita:
1. Väylämaksut on puolitettava pysyvästi. Suomen viennin kilpailukyvyn turvaamiseksi väylämaksujen taso on laskettava pysyvästi puoleen (50 %) nykyisestä tasosta kaikelle kauppamerenkululle. Tämä kompensoi Suomen syrjäistä sijaintia ja logistisia takamatkaa.
2. On otettava käyttöön kompensaatiomalli tai maksuvapautusjärjestelmä, jolla nollataan väylämaksukustannukset Suomen huoltovarmuudelle kriittiseltä, kotimaiselta tonnistolta. Tämä toteutetaan hyödyntämällä täysimääräisesti EU:n valtiontukisääntöjen mahdollistamat vähennykset sekä suorat hyvitykset. Erityisesti kotimaisten varustamoiden ympäristöinvestoinnit on huomioitava maksuissa ja väylämaksujärjestelmää on kehitettävä siten, että vähäpäästöiset ja uusiutuvaa polttoainetta käyttävät alukset saavat merkittäviä lisäalennuksia. Tämä tukee suomalaista, modernia ja ympäristövastuullista laivastoa sekä konepaja- ja laivanrakennusteollisuutta.
3. Jäänmurto on rahoitettava verovaroin. Talvimerenkulun ylläpito on valtion infrastruktuurivelvoite, ei varustamoiden kustannus. Väylämaksulla ei tule kattaa jäänmurron kustannuksia, vaan ne on siirrettävä täysimääräisesti valtion budjetista rahoitettavaksi, mikä mahdollistaa väylämaksujen tason laskemisen.