| nro | Aloitteet |
|---|---|
| 456 | Soten Korjaussarja |
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
SDP tunnistaa kuntien eriytymisen sekä tarpeen rakenteellisiin muutoksiin kuntakentällä. Kuntien mahdollisuudesta selviytyä tulevaisuudessa niiden lakisääteisistä tehtävistä on huolehdittava uudistamalla kuntien rahoitusjärjestelmää kokonaisuutena sekä kannustamalla kuntia entistä vahvemmin yhteistyöhön. Myös kuntien tehtävien eriyttämistä tulee selvittää. SDP pitää myös kuntaliitoksien kannusteiden kehittämistä tärkeänä. Keskiössä on oltava palvelujen turvaaminen laadukkaina kansalaisille.
Kuntien rahoitusjärjestelmä ja sen uudistaminen on laaja kokonaisuus, jossa huomioon on otettava niin valtionosuudet, verotulot, avustukset kuin erilaiset tasauksetkin. Siksi myös rahoitusjärjestelmän uudistaminen on tehtävä kokonaisuutena, ei vain yksittäisiä muutoksia tekemällä. Selvää kuitenkin on, että nykyinen järjestelmä ei vastaa sote- ja TE-uudistuksen jälkeen kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja uudistuksia on näin ollen kiirehdittävä. Valitettavasti Petteri Orpon hallitus epäonnistui valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa, mikä hankaloittaa kuntien tilannetta lyhyellä aikavälillä entisestään. Tulevissa uudistuksissa keskeistä on löytää keinot, joilla kansalaisten yhdenvertaiset palvelut turvataan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ja keinoja löydettävä väestöpohjaansa menettävillä alueilla kuntien mahdollisuuksiin järjestää palveluja.
Aloitteessa nostetaan esiin myös hyvinvointialueiden tilanne ja esitetään tehtäväsiirtoja hyvinvointialueiden välillä perusterveydenhuollon turvaamiseksi. Puoluehallitus toteaa, että hyvinvointialueiden alkuvuosia ovat haastaneet mm. korona-ajan kertynyt hoitovelka, korkea inflaatio ja palkkakustannusten kasvu sekä kireä alijäämien kattamisvelvoite. Puoluehallitus toteaa, että vaikka hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyötä sekä yhdyspintoja tulee tiivistää, hyvinvointialueille on annettava työrauha, eikä merkittäviä muutoksia niiden tehtäviin tule lyhyellä aikavälillä tehdä.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Malmin Sosialidemokraatit ry
Pohjoismainen hyvinvointimalli on ollut menestys ja osaltaan lisännyt yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa riippumatta palvelun tarvitsijan tulotasosta tai asuinpaikasta. Tähän hyvinvointimalliin on olennaisesti kuulunut laaja asukkaan itsehallinto, jossa lähipalvelut ovat lähellä ihmistä ja päätöksentekoa kuntien vastuulla ja verotusoikeuden piirissä samalla kun erityispalveluja on keskitetty ja valtion ohjausta ja rahoitusvastuuta näiltä osin kasvatettu. Tämä toimintamalli on edelleen vallitsevana muissa pohjoismaissa.
Suomessa SOTE-uudistus tehtiin olettaen, että valtion kuntia leveämmät hartiat varmistavat palvelujen saatavuuden myös jatkossa samalla kun integraation nimissä uskottiin yhteisen hallinnon ratkaisuun siitäkin huolimatta, että näin ei muissa Pohjoismaissa ole menetelty.
Mallia rakennettaessa julkisen talouden kokonaisuuden arviointi on ollut kapeaa eikä siinä ole otettu riittävästi huomioon valtion ja kuntien erilaisia kirjanpitojärjestelmiä ja niistä johtuvia tulkintaeroja. Kuntatalous, toisin kuin valtiontalous, perustuu liikekirjanpitoon ja on luonteeltaan tasapaino- ja ylijäämätaloutta, jossa mahdollinen alijäämä on katettava suunnitelmakaudella tai aloitetaan ns. neuvottelumenettely ja jossa tilikauden tulos kuvastaa kunnan talouden kehitystä tilinpäätösvuotena. Valtion taloudessa puolestaan noudatetaan kansantalouden tilinpitoa, jolla tarkoitetaan tilinpidon mukaisten kokonaistulojen ja kokonaismenojen (ml.investoinnit) välistä erotusta.
Valtion keskushallinnon rahoitus- ja ohjausvastuun kasvattaminen ei sovellu pohjoismaiseen laajaan itsehallintoon perustuvaan hyvinvointimalliin. Se on myös EU:n läheisyysperiaatteen (subsidiariteetti) vastainen. Sen mukaan julkisen vallan päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja hallinnossa käsitellä alhaisimmalla mahdollisella tasolla. Ylemmälle tasolle tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita ei alemmalla tasolla voida tehdä.
Valtio rahoittaa tällä hetkellä täysimääräisesti kaikki kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut jakaen Hyvinvointialueille tiettyjen kriteerien mukaiset, käytännössä VM:n asettamat tarvekriteereihin pohjautuvat resurssit, joihin alueen asukkailla eikä alueen päättäjillä ei ole mitään sananvaltaa.
Valtion talouden merkittävä alijäämä ja siihen liittyvä leikkauspolitiikka on johtanut merkittäviin supistuksiin ja toimintojen keskittämiseen jopa lähipalveluissa, kuten vanhuspalveluissa. Kansalaisten tyytymättömyys ja muutoshalu on kasvanut.
On korkea aika palauttaa Suomen sote järjestelmä lähemmäksi pohjoismaista, laajaan asukkaiden demokraattiseen päätöksentekoon ja omaan rahoitusvastuuseen perustuvaan itsehallintoon.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Malmin Sosialidemokraatit ry esittää, että
on käynnistettävä laaja-alainen parlamentaarinen selvitys kuntarakenteesta, kuntien tehtävistä ja vastuista ottaen huomioon kuntien erilaiset valmiudet vastata tuleviin haasteisiin. Selvityksessä pohdittava myös kaupunkien/kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tiivistämistä, vastuita ja velvoitteita varmistamaan kuntien ja alueiden toimintakyky ja elinvoima.
– Hyvinvointialuille on taattava oma verotusoikeus, joka mahdollistaa palveluja tarvitsevien alueellisen itsenäisyyden.
– Valtiolla on oltava riittävä rahoitus- ja valvontavastuu sote palveluiden kokonaisuudesta, erityisesti vaativissa erityispalveluissa kuten erikoissairaanhoidossa.