Puoluehallitus ei yhdy aloitteeseen, mutta sitoutuu tavoitteeseen, että 60 % nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon 2040-luvulla.
Puoluehallitus katsoo nuorten ikäluokkien koulutustason nostamisen olevan välttämätöntä ikääntyvän Suomen nykyisen tuottavuuskehityksen kääntämiseksi ja pitää kansallista osaamisohjelmaa hyvänä välineenä tuoda tavoitteen kannalta keskeiset sidosryhmät yhteen viitoittamaan Suomi todellisten kasvutoimien tielle. Niin ikään on selvää, että 25-34-vuotaiden korkeakoulutusasteen nostaminen 50 %:iin vuoteen 2035 mennessä uhkaa jäädä haaveeksi ilman mittavia, ylihallituskautisia panostuksia korkeakoulusektorille, joten parlamentaarisen sovun tavoitteleminen myös tällä hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta kriittisellä alueella on toivottavaa.
Korkeakoulutusasteen nostamisen perimmäinen tavoite piilee paremmassa osaamisessa eikä suoritettujen korkeakoulututkintojen määrässä, jolloin koulutusasteen nostamisen edellyttämät uudet aloituspaikat on kyettävä rahoittamaan täysimääräisesti.
Antton Rönnholm, Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Naantalin Työväenyhdistys ry, Mikko Koskinen, Tölö Unga Socialister ry, Jenny Suominen, Myllypuron Sosialidemokraatit ry, Iida Vallin, Nuorsosialidemokraatit NUS , Kaisa Vatanen, Tampereen Työväenyhdistys r.y.
Suomi on tippunut OECD:n korkeakoulutusvertailuissa ykköspaikalta niiden puoliväliin ja samalla taloudessa kamppaillaan tuottavuuskasvun hiipumisen kanssa.
OKM:n Sivistyskatsaus 2025 käsittelee tuottavuuskasvua nimenomaan väestönkehityksen ja koulutuksen näkökulmasta. Kun aiemmin talouskasvua on ajanut väestönkasvu ja työikäisen väestön lisääntyminen, nyt väestö ikääntyy ja pienenee monissa maissa ja kasvu täytyy yhä enemmän perustaa tuottavuuden nousuun työvoiman määrän sijaan.Tätä kutsutaan siirtymiseksi ekstensiivisestä intensiiviseen malliin. Edellisessä kasvu tulee “määrästä” (enemmän ihmisiä, enemmän työtunteja), jälkimmäisessä se tulee “laadusta” (enemmän osaamista, innovaatioita, tehokkuutta).
Verrokeista Japani, Korea, Kiina ja muut Itä-Aasian maat ovat kokeneet nopean väestön ikääntymisen, mutta ovat onnistuneet nostamaan tuottavuutta voimakkailla koulutus- ja tutkimusinvestoinneilla. Koska Suomessa väestön ikääntyminen tapahtuu eurooppalaisittain varhain suurten ikäluokkien vuoksi, Suomi kohtaa tuottavuushaasteet jo aiemmin kuin monessa muussa maassa, jossa ne realisoituvat vasta 2030-luvulla.
Työikäisten määrän pienentyessä kasvu on rakennettava tuottavuuden varaan. Mallinnukset (mm. Myrskylä et al. 2024) osoittavat, että taloudellinen kestävyys voitaisiin kuitenkin saavuttaa jopa matalan syntyvyyden oloissa, jos koulutusinvestointeja kasvatetaan ja samalla panostetaan vahvasti inhimilliseen pääomaan.
Suomen nykyinen korkea-asteen koulutuksen perusura laskee hitaasti vuodesta 2030 lähtien. Suomen Pankin ennusteessa meneillään olevalla muuttumattoman politiikan skenaariolla Suomen inhimillinen pääomakanta laskee 2030 eteenpäin aina ennustejakson loppuun, vuoteen 2075 asti. Ennuste on huolestuttava.
Ennusteen toteutumisen sijaan polku olisi muutettava niin, että pyrkisimme kohti 50 % korkeasti koulutettuja 25-34 vuotiaita vuonna 2035, ja satsaisimme päämäärätietoisesti optimistiseen kehityskulkuun, eli kohti 70 % korkeakoulutustasoa vuonna 2040.
Suomi on valinnan edessä. Samalla kun pyritään osaamistason nousuun kaikilla koulutusasteilla, on myös pidettävä huolta korkeakoulutuksen kasvusta. Nyt ratkaistaan Suomen koulutustaso seuraaviksi vuosikymmeniksi. Jos korkeakoulutettuja on yhtä paljon kuin tällä hetkellä, se on suhteellisesti radikaalisti vähemmän kuin viiteryhmässämme ja kilpailevissa talouksissa ja vaikutukset BKT:een ja velanmaksukykyyn ovat merkittävät. Jo nyt olisi juostava pysyäkseen paikallaan.
Antton Rönnholm, Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Naantalin Työväenyhdistys ry, Mikko Koskinen, Tölö Unga Socialister ry, Jenny Suominen, Myllypuron Sosialidemokraatit ry, Iida Vallin, Nuorsosialidemokraatit NUS , Kaisa Vatanen, Tampereen Työväenyhdistys r.y. esittävät, että
puoluekokous päättää, että SDP asettaa nuorisoikäluokalle koulutustason nostotavoitteen, joka turvaa inhimillisen pääoman kasvun Suomessa 2030-luvulla ja siitä eteenpäin.