Puoluehallitus ei yhdy aloitteeseen, mutta sitoutuu tavoitteeseen siitä, että 60 % nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon 2040-luvulla.
Aloitteessa esitetään, että SDP asettaa nuorisoikäluokalle koulutustason nostotavoitteen. Aloitteessa kannetaan huolta osaamistason laskusta ja inhimillisen pääomakannan laskusta.
SDP haluaa nostaa Suomen koulutustasoa, hyvinvointia ja talouskasvua. Koulutustason nosto ja investoinnit koulutukseen ovat kriittisen tärkeitä tulevaisuutemme turvaamiseksi. Aloitteessa esitetyt tavoitteet rakentavat sosialidemokraattista koulutuspoliittiikkaa, jolla Suomi saadaan taas koulutuksen kärkimaaksi. Suomessa on tavoiteltava sitä, että 60% nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon 2040-luvulla. Sitä ennen on saavutettava 50% koulutustaso 2030-luvun aikana. Koulutustason nostoon tarvitaan kaikkia koulutusmuotoja ja siksi on kehitettävä erilaisia väyliä korkeakoulutukseen. Tämä tarkoittaa polkuja korkeakouluun myös työelämästä, ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä.
Aloitteessa esitetään, että meillä olisi koulutuspoliittinen tavoiteohjelma. Erillisen ohjelman sijaan olisi parempi sisällyttää aloitteen esittämiä toimia osaksi poliittista ohjelmaa.
SDP:n ensimmäinen poliittinen ohjelma hyväksyttiin puoluekokouksessa vuonna 2020. Päätös ohjelman valmistelusta tehtiin edellisessä puoluekokouksessa, jolloin linjattiin, että SDP:n poliittiset kannat kootaan yhteen yhtenäiseksi ohjelmaksi. Samalla päätettiin luopua alakohtaisista ohjelmista.
Kaisa Vatanen, Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Tampereen Työväenyhdistys r.y., Matias Mäkynen, Vaasan Työväenyhdistys ry, Maria Mäkynen, Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry, Mari Lahti, Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry, Johanna Loukaskorpi, Rantaperkiön Työväenyhdistys ry, Pinja Perholehto, Hyvinkäänkylän Työväenyhdistys r.y., Piia Elo, Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry
Suomen tulevaisuuden menestys, mitattiin sitä sitten talouskasvuna, tuottavuuden kehityksenä tai hyvinvointivaltion vahvistamisena perustuvat korkeaan osaamiseen ja korkeaan koulutustasoon. Menestys vaatii väestön koulutustason nostamista merkittävästi nykyisestä. Kansainvälisesti vertaillen Suomi on jäänyt pahasti jälkeen korkea-asteen koulutettujen osuudessa, ja koulutustason nousu on pysähtynyt. Onkin aika asettaa kunnianhimoinen koulutustavoite nostaa korkea-asteen koulutettujen osuus vähintään 60 prosenttiin nuorista aikuisista.
Maksuton koulutus on tämän tavoitteen toteutumisen keskeinen edellytys. Se paitsi varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua tulotaustasta riippumatta, myös ehkäisee Suomessa edelleen merkittävää koulutuksen periytyvyyttä. Aidosti maksuton koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta tohtorin tutkintoihin vahvistaa tasa-arvoa, kasvattaa osaamispohjaa ja avaa ovia niille, joiden potentiaali jäisi muuten hyödyntämättä.
Koulutuksen merkitys tuottavuuskasvulle on kiistaton. Yritysten kyky uudistua, ottaa käyttöön uusia teknologioita ja luoda korkean lisäarvon työpaikkoja riippuu osaamisesta ja osaavan työvoiman riittävyydestä. Koulutuksen saatavuus, laatu ja maksuttomuus ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin kasvavana veropohjana, vahvempana työllisyytenä ja pienempinä hyvinvointierojen kustannuksina.
Suomella ei ole varaa koulutusleikkauksiin eikä koulutuksen eriytymiseen. Koulutustason nosto, maksuton koulutus ja koulutuksen tasa-arvon vahvistaminen ovat välttämättömiä toimia talouden, yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamiseksi.
Kaisa Vatanen, Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Tampereen Työväenyhdistys r.y., Matias Mäkynen, Vaasan Työväenyhdistys ry, Maria Mäkynen, Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry, Mari Lahti, Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry, Johanna Loukaskorpi, Rantaperkiön Työväenyhdistys ry, Pinja Perholehto, Hyvinkäänkylän Työväenyhdistys r.y., Piia Elo, Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry esittävät, että
puoluekokous päättää asettaa tavoitteeksi Euroopan osaavimman aseman saavuttamisen vuoteen 2040 mennessä.
Puoluekokous päättää:
1. Velvoittaa puoluehallituksen luomaan koulutuspoliittisen tavoiteohjelman, jonka lähtökohtana on korkeakoulutettujen osuuden nostaminen 60 prosenttiin
2. Sitoutua maksuttoman koulutuksen turvaamiseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen
3. Aloittamaan pidemmän aikavälin valmistelun koko koulutusjärjestelmän ja koulutuspolitiikan uudelleen arvioimiseksi niin, että 2030-luvulla Suomessa voidaan toteuttaa sosialidemokraattista visiota uudesta peruskoulusta, joka turvaa niin tasa-arvoiset mahdollisuudet kuin riittävän osaamisen jokaiselle lapselle ja nuorelle korkeakoulutukseen pääsemiseksi, vähentää koulutuksen periytyvyyttä ja toteuttaa pitkäjänteisiä investointeja koulutuksen laatuun ja tutkimusperustaisuuteen, sekä uudistaa korkeakoulujärjestelmää niin, että pääsemme koulutustasotavoitteeseen.