Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään, että alaluokilla luovutaan kokonaan käsitteistä uskonto tai katsomusaine. Aloitteen mukaan perusopetuksessa on tärkeää, että lapsilla on aikaa kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitojaan. Uskontoon aiemmin käytetty aika voitaisiin kohdentaa kriittisen ajattelun, dialogi- ja tunnetaidon opetukseen. Lisäksi oppilaat voisi tutustuttaa omaan kulttuuriimme kuuluviin sekä muiden uskontojen juhla- ja perinnekäytäntöihin osana historian, yhteiskuntaopin, äidinkielen ja taideaineiden sisältöjä.
Puoluekokous on 2012 hyväksynyt aloitteen kaikille yhteisestä elämänkatsomustiedon oppiaineesta kouluissa ja asia on kirjattu nykyiseen poliittiseen ohjelmaan. SDP haluaa muuttaa uskonnon- ja elämänkatsomustiedon kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi. Yhteisessä katsomusaineen opetuksessa oppilailla olisi sama kohtelu uskontokunnista riippumatta, mikä edistäisi opetuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kaikille yhteinen oppiaine kokoaisi koulupäivän sirpalemaisuutta ja helpottaisi työjärjestyksen laadintaa. Opetussuunnitelmien laatiminen yksinkertaistuisi, kun tarvittaisiin vain yksi opetussuunnitelma. Uskonnon- ja elämänkatsomustiedon opetus lopetettaisiin.
Heli Martinmäki, Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Raunistulan-Kärsämäen Sos.dem Työväenyhdistys ry, Tawar Salari, Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry, Mervi Helander-Kuisma, Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry, Aleksi Suro, Raision Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys Voima I ry, Talesh Salari, Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys Tosy ry
Ilmiöraporteissa (8 ja 9) tuli esiin: Lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy, oppimistulokset heikentyvät ja eriytyminen lisääntyy. Yksinäisyys heikentää sosiaalisia taitoja, itsetuntoa, oppimismotivaatiota ja voi pitkittyessään johtaa vakavaan psyykkiseen oireiluun.
Katsomme, että uskonnon opetus kuuluu kodeille. Koulun tehtävä on tutustuttaa lapsi kulttuuriimme kuuluviin perinteisiin ja uskontojen hyvän elämän neuvoihin.
1. Aloite tukee ja vahvistaa SDP:n tavoitteita estää lasten ja nuorten pahoinvointia sekä lisätä opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta.
2. Aloite konkretisoi aiemmin esitettyä tavoitetta siirtyä pois uskonnon opetuksesta kohti katsomusainetta.
3. Aloite antaa luokanopettajille yhden tunnin viikossa lisää aikaa nimenomaan yksilöiden tunnetaitojen sekä luokan sisäisen dynamiikan kehittämiseen.
Näemme, että poistamalla kokonaan katsomusaine luokilta 1- 6 vältämme Norjassa vallalla olevan tilanteen, jossa ”aineen identiteettiä koskevissa neuvotteluissa omasta mielestään tappiolle jääneet voivat poliittisten suhdanteiden muuttaessa pyrkiä muuttamaan tilannetta, mikä voi johtaa epätoivottavaan uudistusmyllyyn”. Myös katsomusaineen opettajan kelpoisuuden vaatimukset johtaisivat helposti siihen, että oppiainetta opettaisi ensimmäiseltä luokalta alkaen aineenopettaja. Tämä vesittäisi koko hyödyn.
Luokilla 1–6, jossa oppiainetta opettaa luokanopettaja, on syytä varmistaa, että opetuksen sisältö on ikätasolle sopivaa ja turvallista. Nykyinen käytäntö ei aina ole riittävän turvallinen: pienempien uskontojen opettajat ovat usein epäpäteviä, mikä voi johtaa epätasalaatuiseen ja hajanaiseen, jopa tunnustukselliseen opetukseen. Lisäksi pienemmissä kouluissa, joissa oppilaat ovat pääasiassa kantaväestöä, on erityisen tärkeää, että lapset saavat tietoa ja ymmärrystä muista ihmisryhmistä, heidän uskonnoistaan ja moraalikäsityksistään ilman, että paikkakunnan oma uskonto värittää opetusta liiaksi. Tämän vuoksi katsomme, että on parempi luopua alaluokilla kokonaan käsitteistä uskonto tai katsomusaine. Perusopetuksessa on tärkeää, että lapsilla on aikaa kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitojaan. Uskontoon aiemmin käytetty aika voidaan kohdentaa kriittisen ajattelun, dialogi- ja tunnetaidon opetukseen. Lisäksi oppilaat tutustutetaan omaan kulttuuriimme kuuluviin sekä muiden uskontojen juhla- ja perinnekäytäntöihin osana historian, yhteiskuntaopin, äidinkielen ja taideaineiden sisältöjä.
Luokilla 1–6 opetetaan useita oppilaineita, joihin katsomusopetuksen ydinsisällöt voidaan integroida. Näistä yhteiskuntaoppi, jonka opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen, sopii kantamaan sisällöistä päävastuun.
Tämä lähestymistapa ei ainoastaan paranna opetuksen turvallisuutta ja laatua, vaan myös säästää merkittävästi resursseja: luovutaan uskonnon pienryhmistä, opettajien työmäärä pysyy hallittavana, koska sisällöt yhdistyvät olemassa oleviin oppiaineisiin, ja pitkällä aikavälillä lapset kasvavat ymmärtäväisemmiksi ja sosiaalisesti vastuullisemmiksi, mikä vähentää mahdollisia ongelmia myöhemmin yhteiskunnassa. Kun luokanopettaja saa itse opettaa koko luokalle samaan aikaan hyvän elämän periaatteita, toisen kunnioittamista ja huomioimista, on huomattavasti helpompi ratkoa luokassa ilmeneviä ristiriitoja ja torjua yksinäisyyttä ja syrjään jättämistä.
Heli Martinmäki, Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Raunistulan-Kärsämäen Sos.dem Työväenyhdistys ry, Tawar Salari, Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry, Mervi Helander-Kuisma, Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry, Aleksi Suro, Raision Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys Voima I ry, Talesh Salari, Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys Tosy ry esittävät, että
on parempi luopua alaluokilla kokonaan käsitteistä uskonto tai katsomusaine. Perusopetuksessa on tärkeää, että lapsilla on aikaa kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitojaan. Uskontoon aiemmin käytetty aika voidaan kohdentaa kriittisen ajattelun, dialogi- ja tunnetaidon opetukseen. Lisäksi oppilaat tutustutetaan omaan kulttuuriimme kuuluviin sekä muiden uskontojen juhla- ja perinnekäytäntöihin osana historian, yhteiskuntaopin, äidinkielen ja taideaineiden sisältöjä.
Luokat 1–3: Yhteiskuntaoppi:
Uskonnosta vapautuvat kolme vuosiviikkotuntia, eli vuosiluokkaa kohden yksi oppitunti viikossa, vaihdetaan luokan oman opettajan opettaman yhteiskuntaopin opetukseen. Tunnin sisältöjä ovat erityisesti:
Arkielämä ja oman elämän hallinta
o Tunne- ja itseilmaisutaidot
o Hyvät tavat, toisen mielipiteen kunnioittaminen ja yhteistyötaidot
o Keho- ja liikenneturvallisuus
o Tutkittuun tietoon perustuvaan materiaaliin pohjautuva kiusaamisen ehkäisy
o Kriittisen ajattelun alkeet
o Suomalaiseen kulttuuriin liittyvät perinteet, sekä tutustuminen suurimpien Suomessa esiintyvien uskontojen juhliin
o Tutustuminen suurimpien Suomessa esiintyvien uskontojen ja katsomusten hyvän elämän opetuksiin
Luokat 4–6:
Uskonnon vuosiviikkotunnit liitetään yhteiskunta- ja historian opetukseen. Aineita opettaa luokan oma opettaja. Tunnin sisältöjä ovat nykyisten sisältöjen lisäksi:
Arkielämä ja oman elämän hallinta
o Edellä mainittujen taitojen syventäminen
o Itsetunnon vahvistaminen ja sosiaalisen vastuun opetus, mukaan lukien riskien, kuten jengirikollisuuden, välttäminen
Demokraattinen yhteiskunta
o Kulttuuriin liittyvien perinteiden ja moraalikäsitysten syvempi tarkastelu
o Yhteisön jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
o Nykyisen ja antiikin demokratian periaatteiden vertailu