Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen, jonka mukaan verotusta tulisi uudistaa julkisen talouden vahvistamiseksi kohdistamalla verorasitus paremmin varallisuuden ja maksukyvyn mukaisesti. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen muilta osin.
Aloitteessa esitetään neljää muutosta;
SDP:n vero-ohjelman mukaan verotuksen tulisi perustua paremmin maksukykyyn siten, että samasta tulosta ja varallisuudesta maksettaisiin lähtökohtaisesti saman verran veroa ja suuremmasta enemmän. Siksi verotuksen painopistettä tulisi siirtää haittojen ja omistamisen verotukseen etenkin veropohjaan tiivistämällä ja laajentamalla sekä puuttumalla veronkiertoon. Näitä lähtökohtia voidaan pitää oikeudenmukaisina. Tasapuolinen verotus on myös talouden toiminnan kannalta hyvä vaihtoehto. Ensimmäinen aloite vastaa siis SDP:n pitkää verolinjaa.
Aloitteessa on esitetty hyviä perusteita sille, miksi pääomatuloverotuottoja tulisi kohdistaa kunnille. Pääomatulonsaajat saavat muun muassa kunnasta palveluja, vaikkei niistä makseta sinne veroja. Siihen liittyy kuitenkin myös ongelmia.
Tällä hetkellä kuntien verotulot kertyvät ansiotuloihin kohdistuvasta kunnallisverosta, kiinteistöverosta, kuntien osuudesta yhteisöveroon ja kuntien osuudesta kaivosveroon. Lisäksi kunnat saavat valtion verovaroista rahoitettavia tarveperusteisia valtionosuuksia ja avustuksia. Valtionosuusjärjestelmään sisältyy myös verotulojen tasaus, jolla huomioidaan kuntien veropohjan eroja.
Pääomatulojen kohdentaminen kunnille olisi ongelmallista, sillä pääomatulot jakautuvat kuntien välillä epätasaisesti eikä niiden kertyminen olo suhteessa verotulojen tarpeeseen. Pääomaverojen kohdentaminen kunnille lisäisi siis tarvetta verotulojen tasaukselle. Lisäksi pääomatulojen taso vaihtelee rajusti suhdanteiden mukaan, kun taas kuntien menot ovat suhteellisen vakaita. Esimerkiksi koulutus on järjestettävä suhdanteista riippumatta. Ongelma korostuisi, kun kuntien yhteisöverotuotot ja kaivosverotuotot jakautuvat jo ennestään epätasaisesti niin alueellisesti kuin vuosien välillä. Lisäksi voidaan pääomatulojen saajat osallistuvat kuntien rahoitukseen nykyäänkin epäsuorasti yhteisöveron ja kiinteistöveron kautta. Pääomaverotuotot hyödyttävät kuntia myös valtionosuuksien kautta. Pääomaverotuottojen kohdentamisesta kunnille ei siis välttämättä olisi merkittävää lisäarvoa ja se voisi olla jopa haitallista. Ainakin tällaisen muutoksen tulisi perustua laajempaan selvitykseen, jossa tarkastellaan myös muita vaihtoehtoja kuntien omaehtoisen rahoituksen vahvistamiseksi.
SDP:n puoluehallitus otti vuonna 2022 kantaa jatkuvan aloiteoikeudenaloitteeseen koskien omaisuuden vakuutusarvoon perustuvaa puolustustarvikemaksua. Tuolloin se ei pitänyt tarkoituksenmukaisena sitä, että kaikki puolustusvoimien materiaalihankinnat rahoitettaisiin erillisellä korvamerkityllä omaisuuden vakuusarvoon perustuvalla vakuusmaksulla. Omaisuusveron perustaminen ainakaan pelkästään omaisuuden vakuusarvoon ei välttämättä ole toimiva ratkaisu lyhyellä aikavälillä, sillä monia merkittäviä omaisuuseriä ei ole vakuutettu. Tämä koskee esimerkiksi pörssiosakkeita, jotka olisi helpompaa arvostaa markkinakurssin mukaisesti. Verotus perustaminen vakuutusarvoihin saattaisi myös huonosti toteutettuna vaikuttaa vakuuttamispäätöksiin ja esimerkiksi alivakuuttamiseen. Voidaan kuitenkin pitää perusteltuna, että mahdollinen tilapäinen vero kohdistuisi ainakin osin omistuksiin ja eri toteutusvaihtoehtoja on arvioitava tilanteen mukaan. Muilta osin puolustushankintojen rahoittamista erillisillä maksuilla on käsitelty aloitteessa 488.
Julkisen velan tason suhteen on hyvä huomata, että kohonneita julkisia menoja, ja usein myös samanaikaisesti vähentyneitä verotuloja aiheuttavia kriisejä on menneisyydessä esiintynyt muutaman vuosikymmenen välein. Näissä kriiseissä velkasuhde on tyypillisesti noussut yli 10 %-yksikköä suhteessa BKT:hen.
Olisi vastuutonta olettaa, ettei suuria yhteiskunnallisia panostuksia vaativia kriisejä tulisi myös tulevaisuudessa. Näin ollen normaaliaikoina ja hyvässä suhdanteessa velkasuhde olisi saatava käännettyä laskuun, jotta myös jatkossa on kykyä reagoida koronan- tai finanssikriisin kaltaisiin tilanteisiin. Pidemmän päälle ei ole kestävää antaa velkasuhteen kasvaa kriisi kriisiltä. Velkasuhteen kasvaessa korkomenot kasvavat ennen pitkää paitsi absoluuttisen velkatason myötä myös riskipreemioiden kasvaessa.
Puoluehallitus katsoo, että työntekijöiden oikeus hankkia hänet irtisanoneen yhtiön osakkeita viiden vuoden ajan irtisanomisajankohdan hinnalla, muodostaisi merkittävän esteen perustaa tai pitää osakeyhtiöitä Suomessa ja palkata henkilökuntaa.
Eteenkin kasvuyhtiössä sijoittajariskiä ottavien omistajien osuuden laimentaminen antamalla irtisanotuille työntekijöille mahdollisuus ilman alkuvaiheen riskiä sijoittaa vasta kun menestys on selvä, johtaisi siihen, että varhaiseen vaiheen todellista riskiä ottaville jäisi kasvusta paljon vähemmän voittoa. Startup maailmassa on tyypillistä, että iso osa yhtiöistä päätyy lopulta konkurssiin. Mahdollisuus valita voittajat jälkikäteen olisi näin ollen aivan kohtuuton etu ja johtaisi investointien vähenemiseen.
Työntekijöiden muutosturva irtisanomistilanteessa, silloin kun irtisanominen ei johdu työntekijän omista rikkomuksista tai laiminlyönneistä, on asia, joka tulisi työmarkkinaosapuolten keskusteluissa ja lainsäädännössä laajemmin huomioida ja jota tulisi kehittää. Kuitenkin yksipuolinen ja automaattinen optio, ilman mitään sijoittajariskiä ja varsinkin kasvuyritykselle kohtuuttoman suurella summalla, kääntyisi suurella todennäköisyydellä hyvää tarkoitustaan vastaan heikentämällä kasvua, investointeja ja uusien työpaikkojen syntyä.
Naantalin Työväenyhdistys ry
Naantalin Työväenyhdistys teki aloitteen vuonna 2016 vuoden 2017 puoluekokoukselle otsikolla: ”Puolueen on oltava aloitteellinen, luova ja rohkea.” Aloitteen johdanto-osassa perustelimme seuraavasti:
”Naantalin Työväenyhdistys on viime vuosien aikana laajasti käsitellyt yhteiskunnan eri sektorien kehitysnäkymiä ja puolueen linjavalintoja.
Olemme joutuneet puolustamaan tehtyjä hyvinvointipalveluja ja vastuullista valtion asioiden hoitoa. Monille asioita vähemmän seuranneille, mutta yhteiskunnallisia ongelmia tunnistaneille on syntynyt kuva, että olemme muuttuneet aktiivisesta uudistajasta leikkausten yms. muutosten jarruttajaksi.
Linjamme ei ole ollut selkeä eikä helposti kansalaisille avautuva. Se on useasti ollut byrokraattista myös siksi, että tukeudumme vahvasti koneistoihin ja pelkäämme omaa ja kansalaisten aloitteellisuutta.
Tämän takia olemme hahmotelleet linjauksia, joita pidämme uudistusmielisinä, periaatteellisesti hyväksyttävinä ja kansalaisille perusteltavissa olevina.
Olemme jakaneet esityksen viideksi eri ehdotukseksi: Tässä alla aihe ja ehdotukset:
Julkinen velka
Ehdotus: SDP edellyttää, että Suomi on aloitteellinen hyvän talouden kriteerien määrittelyssä siten, että julkisen velan määrä voi olla 90 prosenttia, jos velan hoitomenot ovat alle kolme prosenttia BKT:stä.
Kunnallinen pääomavero
Ehdotus: SDP esittää kunnallisen pääomaveron säätämistä, joka olisi puolet kunnallisveroprosentista ja maksettaisiin kaikista pääomatuloista.
Puolustustarvikemaksu
Ehdotus: SDP esittää, että puolustusvoimien materiaalihankinnat rahoitettaisiin puolustustarvikemaksulla, joka määräytyisi omaisuuden vakuutusarvon perustella.
Irtisanomissuoja
Ehdotus: SDP ehdottaa, että irtisanottaville työntekijöille myönnettäisiin optio hankkia yhtiön osakkeita irtisanomisajankohdan osakkeen hinnalla viiden vuoden aikana irtisanomisesta laskien. Optioilla irtisanottava voisi hankkia osakkeita määrän, jonka arvo vastaisi hänen kahden vuoden palkkaansa.
Sote-uudistus
Ehdotus: SDP ehdottaa, että sote-uudistus toteutetaan nykyisten organisaatioiden puitteissa siten, että toimivat kunnalliset organisaatiot jatkavat ja että sairaanhoitopiirien vastuuta lisätään maakunnallisen hyvinvointisuunnitelman laatimisessa, johtamisessa ja valvonnassa. Valtion mahdollisuutta ohjata kehitystä vahvistetaan ERVA-alueiden hallinnon toimesta ja toisaalta siten, että nykyinen valtionosuusrahoitus kulkee tätä reittiä.
Väliportaan hallintoa yksinkertaistetaan siten, että maakunnassa on vain yksi kuntien edustajien nimeämä valtuusto, joka hoitaa nykyisiä tai tulevia maakunnallisia tehtäviä maakuntahallituksen ja viraston avulla.
Maakuntavaltuuston tehtäviin lisätään sairaanhoitopiirien hallituksen valinta siten, että maakunnallisten edustajien lisäksi hallituksessa ovat edustettuna myös ERVA alueen edustajat.”
Puoluehallitus suhtautui kielteisen varauksellisesti ehdotuksiin, mutta puoluekokous kuitenkin ymmärsi periaatteellisesti aloitteen johdantoa ja päätti:
Puoluekokous tukee aloitteessa esitettyä ajattelutapaa luovuuden ja rohkeuden merkityksestä yhteiskunnan kehittämisessä ja uudistamisessa, minkä vuoksi niitä on arvioitava puolueelle valmisteltavassa talouspoliittisessa ohjelmassa.
Sote-uudistus toteutettiin kovalla kiireellä ja toimeenpanoon ei varattu riittävästi aikaa. Monimutkainen hallinto on byrokratisoitunut ja kuntalaisten vaikutus on etääntynyt samalla kun taloudellinen ohjaus on hämärtynyt.
Tämän tärkeän asian hoitaminen vaati nyt erilaisia toimenpiteitä, joiden korjaamiseen oikea ratkaisu on oppositiopuolueiden ehdottama parlamentaarinen valmistelu.
Irtisanomissuojaa koskien puolueessa on uskottu, että työmarkkinoilla voidaan tehokkaasti puolustaa palkansaajan oikeuksia. Näin ei ole tapahtunut, vaan irtisanottujen asemaa on heikennetty entisestään. Olemassa olevien organisaatioiden intresseistä lähtenyt ajattelu vaatisi rinnalleen taloudellisia seuraamuksia, jotka aidosti hyödyttäisivät irtisanottuja ja toisivat lisäharkintaa kvartaalien sanelemaan henkilöstöpolitiikkaan. Irtisanotuille osoitettu poliittinen tuki ei vähättele ay-liikkeen toimintaa vaan tukee ja vahvistaa sitä hyväksikäyttäen markkinoiden itsensä kehittämiä instrumentteja.
Markkinataloudessa toiminta vaatii markkinataloudellisia innovaatioita
Kunnallista pääomaveroa vastustetaan usein siksi, että pääomatulot jakaantuvat kuntien kesken epätasa-arvoisesti. Kuntien väliseen ristiriitaan on olemassa olevat keinot puuttua tulevaisuudessakin päivityksiä vaativalla valtionosuusjärjestelmällä. Tosiasia on, että kuntaverotuksessa ansiotulojen saajat ovat jatkuvasti joutuneet kantamaan päävastuun.
Kuntaveroa kerätään jo alhaisista tuloista, joten se rasittaa tasaverona suurinta osaa asukkaista. Kuntalaisten keskuudessa pidetään perustellusti pääomatulojen kunnallista verovapautta epäkohtana, joka tulisi korjata.
Kunnallisella pääomaverolla voidaan parantaa julkisen talouden asemaa ja samalla oikeudenmukaisemmalla verotuksella voidaan lisätä kuntalaisten yhdenvertaisuutta.
Perustuslaillisen kuntien itsehallinnon näkökulmasta nykyinen tilanne on suorastaan hullunkurinen. Nykyisin kunnallisten palvelujen rahoitukseen ei osallistuta maksukyvyn mukaisesti. Tästä on seurauksena Helsingin Sanomat (11.11.2025 /Tuomo Pietiläinen) uutisoi, että Suomessa on kymmenen hyvätuloista valtuutettua, jotka eivät maksaneet kuntaveroa lainkaan. Suomessa on siirrytty malliin, joka ei edusta hyviä itsehallinnon periaatteita eikä perustuslaillista yhdenvertaisuuden vaatimusta.
Kunnallinen pääomavero vahvistaa kunnallista perustuslaillista itsehallintoa.
Puolustustarvikemaksua on vastustettu arveluttavin perustein.
Puoluehallituksen lyhyt perustelu vuonna 2017 osoittaa, että esityksen asiallisen sisällön arvioinnin sijasta valmistelussa tukeuduttiin valtion virkakunnan verotusteknisiin näkemyksiin. Alla oleva lainaus kertoo, että SDP:ssä periaatteellisia aiheita voidaan käsitellä ahtaan kamreerimaisesti:
Hyvän verojärjestelmän tulee perustua yksinkertaisuuteen ja maksukykyyn. Valtion menot voidaan tehokkaammin rahoittaa nykyistä verojärjestelmää kehittämällä, kuin korvamerkittyjä maksuja luomalla. – SDP Puoluehallitus 2017
Suomen verojärjestelmä ei aloitteen tekoaikana ollut yksinkertainen. Tiedämme, että jokaisena vuoden 2017 jälkeisenä vuotena järjestelmä mutkistunut:
Esimerkkinä tilannetta voi kuvata: Hakusanalla verolait saat verkkokauppatarjouksen: Verolait I/2025 hinta 157 € sivuja 862. Kirja ilmestyy pari kertaa vuodessa sillä lakien ja muiden säädösten määrä kasvaa. Yhteensä meillä on erilaisia lakeja joiden sisällä useita veroja ja maksuja, joiden tuotosta on lista oheisesta veronmaksajien keräämistä tiedoista. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/verotuotot/#bd5e0a6d
Myöskään korvamerkintä ei ole tavatonta sosialidemokraattienkaan esityksissä: Korvamerkittynä lakina voidaan mainita vuonna 2013 säädetty Yleisradiovero, joka on säädetty tärkeän yhteiskunnallisen toiminnan turvaamiseksi.
Nykyistä verojärjestelmää ei ole viime vuosina kehitetty valtion tuloja takaavaan suuntaan. Päinvastoin monet tunnetut järjestelmät ovat mahdollistaneet ennen muuta varakkaimpien kansalaisten laillisen mahdollisuuden nauttia verottomista tai alhaisesti verotetuista tuloista. Hyvänä esimerkkinä on tästä yleisesti tunnettu ja ongelmalliseksi tunnistettu esimerkki listaamattomien yritysten verotuen jakaantumisesta. Hyötyjiä on määrällisesti paljon mutta merkittävin hyöty kasaantuu varakkaimmille.
Näitä moneen kertaan epätarkoituksenmukaisiksi todennettuja veroalennuksia ei ole kyetty korjaamaan koska pienet alhaisille tulotasoille jaettavat porkkanat hämärtävät kokonaiskuvaa ja mahdollistavat oikeiston haluttomuuden ja vasemmiston ponnettomuuden asian hoitamisessa.
Verotuksen rakenteet ovat johtaneet myös varallisuuden kasaantumiseen.
Kotitalouksien varallisuus lienee n. 600 miljardia euroa, josta kolmannes ylimmän kymmenyksen hallussa. Nämä rahoitus- ja reaalivarat ovat siis n. 200 miljardia.
Omaisuuden suojaaminen vakuutusmaksulla on ollut järkevä tapa varautua erilaisiin kriisitilanteisiin. Yksityisen varallisuuden arvo tunnistetaan ja ymmärretään, että on varauduttava satunnaiseen, vaikka harvinaiseen vahinkoon, ottamalla vakuutus. Esimerkiksi palovakuutusta voi pitää pakollisena vakuutuksena. Vakuutusyhtiöiden tuloskatsauksessa kerrotaan, että palo- ja muu omaisuusvahinko maksu oli vuonna 2024 yhteensä 1,28 miljardia euroa ja korvauksia maksettiin 74,5 prosenttia 0,87 miljardia euroa.
Sodan uhan varalta Suomessa on yleinen asevelvollisuus, jota voi pitää henkivakuutukseen verrattavan varautumisena. Myös kaikki kansalaiset huolehtivat valtakunnan – isänmaan – turvallisuudesta ja itsenäisyydestä maksamalla tuloistaan ja kulutuksestaan veroja.
Samalla kuitenkin merkittävimmätkään kiinteän maisuuden omistajat eivät osallistu Suomessa muuhun kuin kiinteistöveron maksuun, joka on korvamerkitty kuntien kiinteistöistä aiheutuvia kustannuksia varten.
Näin ollen olisi perusteltua, että omaisuuden turvaamisesta ja sen arvon säilyttämisestä kohdistettaisiin maksu omaisuuden omistajiin, jolla varmistettaisiin puolustuksen materiaalista valmiutta.
Ottaen huomioon omistajien olemassa olevan pakollisen ja vapaaehtoisen varautumisen tason, olisi perusteltua vakuuttaa omaisuutta palo- ja muun omaisuuden vakuutusmaksun suuruisella summalla. Tämä merkitsisi, että keskimääräinen maksu maanpuolustukseen voisi olla 0,3 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta siten, että vähäinen omaisuus vapautettaisiin maksusta ja siten, että vakituisen asunnon arvosta otettaisiin huomioon vain kolmasosa.
Julkinen velka
Julkisen velan taso on nyt saavuttamassa vuoden 2017 aloitteessa esitetyn ylärajan eli 90 prosentin tason vuoden 2026 alussa, emmekä olisi vielä ylittäneet maksimirajaa. Nyt kuitenkin lainanhoitokustannukset ovat nousseet lähelle kolmea prosenttia. Korko on jo kirjoitushetkellä 1,5 prosenttia BKT:sta ja vastaa 3,8 prosenttia valtion menoista.
Suomen julkisen velan tilanne on huono verrattuna pohjoismaihin. Sen sijaan, jos lukuun otetaan koko velkaantumistilanne, niin Suomen kokonaisvelka on hieman alle vertailumaiden. Suomen vuoden 2024 lukema 219 prosenttia BKT:stä on pohjoismaiden alhaisin kun taas korkein kokonaisvelan suhdelukukansantuloon, 232, oli Tanskalle.
Pohjoismaiden velkataso on globaalissa vertailussa globaalia tilannetta parempi.
Taloustieteilijät pitävät velkatilannetta vakavana uhkana ja riskinä aiheellisesti. Joten ei ole aihetta vähätellä velkaongelmaa. Sen sijaan voi kysyä olisiko Suomen julkisen talouden tilanne parempi, jos Suomessa yksityinen puoli olisi velkaantunut kuten muissa pohjoismaissa? Toisin sanoen onko muiden maiden yksityinen velkaantuminen merkki niiden maiden yksityisen toimeliaisuuden korkeammasta tasosta?
Julkisen talouden dynaamiset vaikutuksista puhutaan, kun väitetään, että hyvätuloisten verotulojen alentaminen aiheuttaa kansantalouteen piristysruiskeen. Sen sijaan uskotaan, että vähävaraisten tilanteen kurjistaminen johtaa heidän aktivoitumiseensa ja sitä kautta työssäkäynnin lisääntymisen.
Saman asian voi perustellusti nähdä myös, että jos pääoman omistaja joutuu maksamaan omaisuudestaan veroa, se johtaisi hänen aktivoitumiseensa ja sitä kautta kansantuotteen kasvuun. Tätä voisi kutsua entisen pääministeri Juha Sipilän termein: Pannaan tase töihin.
Kansantalouden kannalta hyvin ansaitsevien työtä arvostetaan yhteiskunnassamme korkeammalle, joten heidän panoksen lisääminen kasvattaisi kansantalouden kakkua parhaiten.
Aloitteen esittelyteksti sisältää kuvaajia, jotka näkyvät kokonaisuudessaan tässä tiedostossa.
Varsinais-Suomen sosialidemokraattinen piiri – Naantalin Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ajaa veromuutoksia, joilla parannetaan julkisen talouden tasapainoa kohdistamalla verorasitus paremmin varallisuuden ja maksukyvyn mukaisesti.
SDP esittää kunnallisen pääomaveron säätämistä, joka olisi puolet kunnallisveroprosentista ja maksettaisiin kaikista pääomatuloista.
Puolustustarvikemaksun tyyppisiä esityksiä on hyväksytty jo muiden eduskuntapuolueiden kannoiksi ja ehdotukselle kasvaa momentum kasvavien kulujen myötä. SDP esittää, että puolustusvoimien materiaalihankinnat rahoitettaisiin puolustustarvikemaksulla, joka määräytyisi omaisuuden vakuutusarvon perustella.
SDP ehdottaa, että irtisanottaville työntekijöille myönnettäisiin optio hankkia yhtiön osakkeita irtisanomisajankohdan osakkeen hinnalla viiden vuoden aikana irtisanomisesta laskien. Optioilla irtisanottava voisi hankkia osakkeita määrän, jonka arvo vastaisi hänen kahden vuoden palkkaansa.