Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen siitä, että puolustuksen pitkäaikainen ja ennustettava rahoitus tulee varmistaa ja tarvittava puolustusmenojen nosto tulee rahoittaa oikeudenmukaisesti.
Aloitteessa esitetään, että puoluekokous velvoittaisi puolueen ryhtymään hallituksessa ja eduskunnassa toimiin puolustusveron valmistelemiseksi. Aloitteessa puolustusverolla ei tarkoiteta mitään yksittäistä veroa eikä se edellytä uuden verolajin käyttöönottoa. Sen sijaan aloitteessa ehdotetaan, että puolustusmenojen korottamisen vuoksi kasvatettaisiin varakkaille ja korkeapalkkaisille henkilöille kohdennettuja veroja. Aloitteen mukaan puolustusvero voidaan toteuttaa esimerkiksi määräaikaisena lisäverona ylimpiin tuloluokkiin tai kyseiseen tarkoitukseen korvamerkittynä pääomaverotuksen lisäyksenä. Mallista riippumatta veron tulee olla selkeä, oikeudenmukainen ja progressiivinen.
Aloitteen tavoitteita voidaan pitää perusteltuina. Yhteiskunnan keskeinen tehtävä on taata jokaisen oikeus vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Valtio varmistaa näiden oikeuksien toteutumisen osaltaan uskottavalla maanpuolustuksella ja sen riittävällä resursoinnilla. Tehtävän toteuttamiseksi perustuslaissa on säädetty myös jokaiselle Suomen kansalaiselle velvollisuus osallistua maanpuolustukseen tai sen avustamiseen.
On olennaista varmistaa puolustuksen pitkäaikainen ja ennustettava rahoitus ilman, että peruspalveluja tai sosiaaliturvaa heikennetään. Yhteisen turvallisuuden kustannukset eivät saa kaatua pienituloisten tai keskituloisten harteille vaan puolustusmenojen nosto on rahoitettava oikeudenmukaisesti. Se vahvistaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä mahdollisissa kriisitilanteissa. On myös selvää, että puolustusmenojen kasvattamista ei voi rahoittaa pysyvästi velalla, kun tarpeita menojen kasvattamiseen on muillakin sektoreilla.
On selvää, että tässä tilanteessa puolustusmäärärahoja on kasvatettava. Suomi on jo sitoutunut kasvattamaan puolustusmenoja vuonna 2029 vuositasolla runsaalla kahdella miljardilla nykytasosta. Naton velvoitteet voivat johtaa menojen kasvattamiseen vielä jopa kolminkertaisella summalla seuraavan vuosikymmenen aikana. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna menotaso nousee noin kaksinkertaisesti verrattuna aikaan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
On todennäköistä, että menotaso jää korkeaksi pitkäksi aikaa. Siksi on perusteltua, että jatkossakin valtaosa puolustusmenoista ja niihin sisältyvistä tavanomaisista hankinnoista katetaan yleiskatteellisesti valtion budjetista. Tällöin niiden rahoitus perustuu ennen muuta valtion keräämiin verotuloihin. Ei ole aiheellista, että yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitoon liittyviä vuosittain toistuvia menoeriä kohdeltaisiin eri tavoin siten, että joidenkin menojen rahoitukseen olisi korvamerkitty erillisiä maksuja.
Sen sijaan voidaan pitää perusteltuna, että taloudellisesti merkittävien puolustushankintojen ja -menojen korotusten rahoitus järjestetään erillisellä verojen tai maksujen kokonaisuudella. Tällainen malli olisi välttämätön, jos halutaan edistää edellä mainittuja tavoitteita muun muassa siitä, etteivät nopeasti nousevat puolustushankinnat johda hyvinvointiyhteiskunnan kannalta muiden kriittisten palvelujen ja etuuksien heikkenemiseen. Tällä hetkellä näyttää, etteivät pelkästään tuottavuuden ja työllisyyden kasvu riitä lisämenojen kattamiseen eikä finanssipoliittisesti ole mahdollista kattaa kaikkia lisämenoja velanotolla.
SDP:n vuoden 2018 vero-ohjelmassa on todettu, että korvamerkittyjä verojen korotuksia voidaan käyttää esimerkiksi puolustushankintoihin, ”joiden rahoittaminen suoraan budjetista voisi uhata hyvinvointipalveluiden rahoitusta”. Tällainen lisävero otettiin käyttöön sodan alla 1938 Suomen armeijan varustamiseksi. Myös talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa oli käytössä ylimääräinen 20 prosentin tulovero ja 50 prosentin omaisuusvero. Perintövero nostettiin sotien aikana enimmillään yli 90 prosenttia. Tämän lisäksi sotien aikana myös julkinen velka nousi merkittävästi.
Puolustusmenojen kasvattamiseen tarkoitetut verot olisi jatkossakin helpointa toteuttaa määräaikaisina tai pysyvinä korotuksina voimassaoleviin veroihin. Korotus voisi olla määräaikainen, jos on nähtävissä, että menotasoa voidaan alentaa kohtuullisen ajan kuluttua. Olennaista olisi, että korotus kohdistuu oikeudenmukaisesti maksukykyisimpiin eli suurituloisimpiin ja varakkaimpiin. SDP on vastustanut esimerkiksi Orpon hallituksen keväällä 2025 päättämää yhteisöveronalennusta sekä suurituloisimpien veronalennusta, jotka kohdistuvat juuri näihin ryhmiin.
SDP:n puoluehallitus otti vuonna 2022 kantaa jatkuvan aloiteoikeudenmukaiseen aloitteeseen, jossa saman tyyppistä malli kutsuttiin puolustustarvikemaksuksi. Puoluehallitus katsoi tuolloin, että verotuksen tulee olla keskeisessä roolissa puolustushankintojen rahoituksessa. Sen mukaan tilapäisiä veroja voidaan käyttää esimerkiksi suurten puolustushankintojen rahoittamiseen, kun niiden rahoittaminen muusta budjetista voisi uhata hyvinvointivaltion muiden tärkeiden palvelujen ja etuuksien rahoitusta. Tällaiset verot tulisi toteuttaa oikeudenmukaisesti siten, että ne painottuvat maksukykyisimpiin eli varakkaimpiin ja suurituloisimpiin.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Tikkurilan Työväenyhdistys ry
Kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristyminen, Venäjän laajamittainen aggressio sekä Suomen Nato-jäsenyyden mukanaan tuomat velvoitteet ovat johtaneet siihen, että Suomen puolustusmenot ovat kasvaneet huomattavasti. Turvallisuuden vahvistaminen edellyttää pitkäjänteistä ja vakaata rahoituspohjaa, jotta puolustuksemme suorituskyky voidaan taata myös tulevina vuosikymmeninä.
Nykyisellään puolustuksen lisärahoitus on osittain katettu velalla ja osittain leikkauksilla muilta julkisen talouden sektoreilta. Tämä ei ole sosiaalisesti eikä taloudellisesti kestävä tie. Suomi tarvitsee oikeudenmukaisen tavan rahoittaa yhteistä turvallisuuttaan siten, että maksurasitus kohdentuu niille, joilla on siihen parhaiten varaa.
Esitämme, että SDP edistää puolustusveron käyttöönottoa varakkaille ja korkeapalkkaisille henkilöille. Puolustusveron tarkoituksena olisi:
1. Varmistaa puolustuksen pitkäaikainen ja ennustettava rahoitus ilman, että peruspalveluja tai sosiaaliturvaa heikennetään.
2. Lisätä verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta, jotta yhteisen turvallisuuden kustannukset eivät kaadu pienituloisten tai keskituloisten harteille.
3. Vahvistaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä kriisitilanteessa, jossa turvallisuuden ylläpitäminen on koko kansakunnan etu.
4. Vähentää valtion velkaantumistarvetta tilanteessa, jossa menotarpeet kasvavat useilla sektoreilla.
Puolustusvero voidaan toteuttaa esimerkiksi määräaikaisena lisäverona ylimpiin tuloluokkiin tai kyseiseen tarkoitukseen korvamerkittynä pääomaverotuksen lisäyksenä. Mallista riippumatta veron tulee olla selkeä, oikeudenmukainen ja progressiivinen.
Suomen turvallisuus on yhteinen asia, mutta sen rahoituksen tulee olla solidaarisesti ja tasapuolisesti jaettu. Varakkailla on paras maksukyky osallistua poikkeuksellisiin lisäpanostuksiin, joita nykyinen geopoliittinen tilanne edellyttää.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Tikkurilan Työväenyhdistys ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa puolueen ryhtymään toimiin puolustusveron valmistelemiseksi ja edistämiseksi hallitus- ja eduskuntatyössä.