Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen listaamattomien yhtiöiden osakeyhtiöiden osinkoverotuksen uudistamisesta. Puoluekokous toteaa, että yhteisöveroa ei tule nykyisessä julkisen talouden tilanteessa alentaa.
Aloitteessa esitetään, että puoluekokous velvoittaa puolueen perumaan hallitusvastuussa Orpon hallituksen suunnitteleman yhteisöveron alentamisen 18 prosenttiin ja suurituloisten tuloveron alennukset, sekä pyrkii edistämään osinkoverotuksen kokonaisuudistusta.
SDP on oppositiossa vastustanut aktiivisesti sekä vuodeksi 2027 suunniteltua yhteisöveronalennusta, että vuoden 2026 alussa voimaan tulleita suurituloisten veronalennuksia. Orpon hallitus päätti näistä muutoksista vuoden 2025 kehysriihessään. SDP on myös kannattanut osinkoverotuksen uudistamista. Esimerkiksi vuoden 2026 vaihtoehtobudjetissa ehdotettiin listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen uudistamista asiantuntijoiden suositusten mukaisesti sekä lähdeveroa verosta vapautettujen yhteisöjen saamille osingoilla.
Valtiovarainministeriö arvioi keväällä 2025, että yhteisöveronalennus 20 prosentista 18 prosenttiin heikentää julkista taloutta staattisesti arvioiden 830 miljoonaa euroa vuodessa. Asiantuntijat ovat kritisoineet päätöstä laajasti, sillä tutkimusten mukaan yhteisöveronalennus ei ole tehokas keino vauhdittaa kasvua. Lisäksi veronalennus hyödyttää lähes yksinomaan varakkainta kymmenystä suomalaisista sekä yritysten ulkomaalaisia omistajia. Kalevi Sorsa -säätiön raportissa arvioitiin vuonna 2023, että jopa 45 prosenttia yhteisöveron hyödystä kohdistuu suurituloisimmalle prosentille.
Hallituksen vuonna 2026 voimaantullut niin kutsutun ylimmän marginaaliveron alentaminen keskimäärin 52 prosenttiin heikentää vuositasolla julkista taloutta noin 400 miljoonalla eurolla. Se hyödyttää yksinomaan yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevia eli noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaista. Heidänkin kesken se hyödyttää eniten huipputuloisia. Yli miljoonan euron tuloilla veronalennus nousee keskimäärin yli 100 000 euroon vuodessa. Sen sijaan pieni- ja keskituloisilla verotus ei juuri laskenut tänä vuonna ja monilla se jopa nousi, kun otetaan huomioon kohonneet sosiaalivakuutusmaksut sekä ammattiyhdistysten jäsenmaksujen poista.
Suurituloisten veronalennukset lisäävät taloudellista eriarvoisuutta. Sen sijaan ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä siitä, että suurituloisten tuloveronalennukset olennaisesti lisäisi kasvua. Joissain tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että veronalennukset voisivat osin rahoittaa itsensä, mutta näihin tutkimuksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Niissä ei ole myöskään pystytty yksilöimään, mistä mahdollinen vaikutus voi johtua.
Suomen osinkoverotukseen liittyy useita ongelmia, joita asiantuntijat ovat pitäneet esillä kauan. Erityinen ongelma on listaamattomien osakeyhtiöiden verohuojennus, jonka soveltuessa osinkoveroprosentti on yleensä 7,5 prosenttia. Tällöin yhteisöveron huomioiva tosiasiallinen niin kutsuttu integroitu veroprosentti on 25,5 prosentti, kun ansiotuloverotuksessa korkeimmat marginaaliveroprosentit nousevat yli 50 prosenttiin. Osinkoverohuojennus hyödyttää lähinnä varakkaimpia, sillä sen suuruus perustuu osakevarallisuuteen. Täysien 150 000 euron verohuojennettujen osinkojen nostaminen edellyttää 1,9 miljoonan euron osakevarallisuutta.
Osinkoverohuojennus suosii varakkaita ja suurituloisia yritysten omistajia. Epätasa-arvoinen verotus haittaa markkinoiden toimintaa ja investointeja. Verohuojennuksen kytkeminen yhtiön varallisuutteen myös haittaa työllistymistä, kun uusien työntekijöiden palkkaaminen voi johtaa omistajan korkeampaan verotukseen. Verohuojennus hapertaa veromoraalia, kun se kannustaa verosuunnitteluun järjestelyillä, joilla suurituloiset muuntavat ansiotuloaan pääomatuloksi. Huojennus myös vaikeuttaa pääomien hankkimista pörssilistautumisella, sillä ne huojennus ei koske pörssiyrityksiä. Ongelmat on nostettu esiin lukuisissa tutkimuksissa.
Listaamattomien osakeyhtiöiden verotuksen uudistamisen yhteydessä voitaisiin tarkastella myös pörssiyhtiöiden osinkojen verotusta, jotta eri yhtiömuotoja kohdeltaisiin tasapuolisemmin. Myös yhteisöjen saamien osinkojen verotusta voitaisiin tarkastella Suomen veropohjan turvaamiseksi. Tällä hetkellä ulkomaille maksetaan vuosittain yli kymmenen miljardia euroa osinkoja lähes verovapaasti, sillä ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat on yleensä vapautettu osinkoverosta.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Tikkurilan Työväenyhdistys ry
Orpon hallitus on päättänyt laskea yhteisöveroa 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa ja keventänyt yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta. Emme usko, että yhteisöveron alentaminen tosiasiassa kasvattaa Suomeen tehtäviä investointeja, vaan on tulonsiirto osakkeenomistajille. Investointien houkutteluun kestävämpi keino olisi esimerkiksi osinkoverotuksen uudistaminen investointeihin kannustavammaksi. Hyvätuloisten veronalennukset eivät tule maksamaan itseään takaisin, ja niiden vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen. Suomen verojärjestelmässä ei synny tilanteita, joissa lisätulon joutuu maksamaan kokonaan verona, ja myös hyvätuloisille jää jokaisesta ylimääräisestä eurosta rahaa käteen. Varakkaiden tuloveroasteen laskeminen ei ole Suomen talouden uuteen kukoistukseen nostava rahasampo, vaan tosiasiassa heikentää jo valmiiksi alijäämäistä julkista taloutta.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Tikkurilan Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP hallitukseen päästessään peruu Orpon hallituksen suunnitteleman yhteisöveron alentamisen 18 prosenttiin ja suurituloisten tuloveron alennukset, sekä pyrkii edistämään osinkoverotuksen kokonaisuudistusta.