Puoluekokous yhtyy aloitteeseen muilta osin, mutta ei kannata maakuntaveron käyttöönottoa. Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän kehittämistä on muutoin perusteltua tarkastella tulevalla hallituskaudella.
Aloitteessa esitetään, että puoluekokous velvoittaisi SDP:n edistämään seuraavaa kuutta muutosta.
Ehdotusta asiakasmaksukaton seurantavastuun siirtämisestä viranomaisille voidaan pitää perusteltuna tavoitteena. Hyvin toteutettuna se on edullisempi tapa hoitaa seuranta ja mahdollistaa samalla paremmin siihen liittyvän valvonnan.
Myös maksuttomien palvelujen laajentamista voidaan pitää perusteltuna palveluiden ominaispiirteet ja taloudellinen tilanne huomioiden. Esimerkiksi SDP:n vuoden 2023 poliittisessa ohjelmassa todettiin, että ”asiakasmaksut eivät saa olla este asianmukaisen hoidon ja palvelun saamiselle” ja esitettiin niiden pitämistä kohtuullisena.
Myös maksuttomia terveyspalveluja voidaan pitää hyvänä pitkän aikavälin tavoitteena. SDP:n vuoden 2023 poliittisessa ohjelmassa todettiin, että ”perusterveydenhuollon käyntimaksuista on luovuttava”. Maksujen huojentamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja laajentaminen koskemaan tasamaksuja lisäisi kansalaisten yhdenvertaisuutta, sillä pienituloisten tarpeet ovat samankaltaisia kaikkialla. Myös neuvonnan lisääminen auttaisi varmistamaan, että kaikilla on mahdollisuus heille kuuluviin huojennuksiin ja palveluihin.
Kuten aloitteessa tuodaan esiin, myös maakuntaveron eli hyvinvointialueiden verotusoikeuden käyttöönotolle on olemassa perusteita. Se pienentäisi painetta asiakasmaksujen korotuksiin, jotka voivat vaikeuttaa hoitoonpääsyä, mikä voi tulla myös yhteiskunnalle kalliiksi. Lisäksi verotusoikeus vahvistaisi alueiden itsemääräämisoikeutta ja voi tehostaa niiden toimintaa sekä investointeja.
Toisaalta alueiden toiminta on käynnistynyt vasta kolme vuotta sitten ja ne ovat suunnitelleet toimintansa nykyisen rahoitusmallin pohjalta useiksi vuosiksi eteenpäin. Lisäksi verotusoikeuden valmistelu ja toteutus kestäisi joitain vuosia. Verotusoikeuden valmistelu olisi suuri muutos, joka voisi johtaa isoihin muutoksiin toiminnan käynnistysvaiheessa. Mahdollinen muutos olisi luontevampaa toteuttaa, kun hyvinvointialueiden toiminta on vakiintunut ja rahoitusmallista on saatu enemmän kokemusta. SDP:n vuoden 2025 kunta- ja aluevaaliohjelmassa linjattiin, että ”hyvinvointialueiden verotusoikeuden valmistelu ei ole nyt ajankohtaista”. Sen sijaan lyhyen aikavälin ratkaisuksi ehdotettiin alijäämien kattamisvelvollisuuden pidentämistä.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Espoon Nuuksion Työväenyhdistys r.y.
Asiakasmaksulain mukaan osa sosiaali- ja terveyspalveluista on maksullisia. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärillä tai poliklinikalla käynnistä peritään kaikilta samansuuruinen maksu eli tasamaksu. Osa maksuista määräytyy asiakkaan tulojen mukaan, esimerkiksi kotihoidosta perittävä maksu.
Sosiaali- ja terveyspalveluista perittävät asiakasmaksut ovat etenkin pienituloisille korkeita, järjestelmä on sekava eikä huojennusta voi saada lainkaan tasamaksuista. Maksujen perintä johtaa liian usein ulosottoon eikä niitä saada siitä huolimatta perittyä. Yhdenvertaisuus vaarantuu, kun vähävaraisilla ei ole varaa palveluiden käyttöön.
Jotta maksut eivät olisi kohtuuttoman korkeita, tasamaksuille on säädetty enimmäismäärät. Vuoden 2025 alussa maksuja nostettiin 22,5 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa 45 prosenttia. Vuonna 2024 maksuja oli korotettu jo 20 prosenttia.
Hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS perivät pääosin enimmäismaksuja. Koska alueilla ei ole verotusoikeutta, maksujen korottamisella paikataan alueiden heikkoa taloustilannetta. Maksajina ovat tällöin vain usein pienituloiset palvelujen käyttäjät.
Maksuja ei peritä sen jälkeen, kun laissa säädetty 762 euron maksukatto ylittyy. Vastuu seurannasta on jätetty yksinomaan asiakkaalle. Kaikki asiakkaat ja potilaat eivät osaa seurata maksukaton täyttymistä, mikä johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen.
Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus jättää perimättä tai alentaa maksua siltä osin kuin se vaarantaa toimentulon edellytyksiä. Alueiden on myös ohjattava ja tiedotettava riittävällä, ymmärrettävällä ja saavutettavalla tavalla. Hyvinvointialueet eivät kuitenkaan pääsääntöisesti myönnä lainkaan huojennusta tasamaksuista.
Asiakasmaksujärjestelmä ei selvästi toimi, koska vuonna 2024 Suomessa päätyi ulosottoon yli 500 000 asiakasmaksua, lähes 19 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Ulosottomenettely on hallinnollisesti kallis, eikä kaikkia maksuja saada perittyä. Julkisia palveluja käyttävät etenkin pienituloiset, joille prosessi on tuntematon ja nöyryyttävä. Ulosotto johtaa maksuhäiriömerkintään ja vaikeuttaa lainan, vuokra-asunnon ja osamaksusopimuksen saamista.
Hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi alueille on annettava verotusoikeus, joka kannustaa alueita parantamaan tuottavuutta ja ottamaan itse vastuuta palvelujen kustannustehokkuudesta ja laadusta. Taloustieteilijöiden mukaan hyvinvointialueiden verotusoikeus vahvistaisi alueiden itsehallintoa, kannustaisi palvelutuotannon tehostamiseen, kustannusten hillintään ja resurssien kohdentamiseen asukkaiden toivomalla tavalla. Vero myös mahdollistaisi palvelujen parantamisen ja vähentäisi alueiden riippuvuutta valtionhallinnosta.
Tutkimuskirjallisuuden mukaan maakuntaveron käyttöönotto ei kiristä ansiotulojen verotusta eikä nosta kokonaisveroastetta. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että vero ei myöskään kasvata alueiden välisiä eroja eikä heikennä eri alueilla asuvien kansalaisten yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa eroja voidaan vähentää tasausjärjestelmällä.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Espoon Nuuksion Työväenyhdistys r.y. esittää, että
asiakasmaksukaton seuranta tulee siirtää viranomaisten vastuulle.
Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla, että terveyskeskusten palvelut ovat maksuttomia. Ensimmäisessä vaiheessa tulee laajentaa laissa säädettyä maksuttomien palvelujen listaa. Hyvinvointialueilla täytyy yhdenmukaistaa maksujen huojentamiskäytännöt ja laajentaa ne koskemaan myös tasamaksuja.
Hyvinvointialueiden pitää ottaa käyttöön talousneuvoloita ja laatia selvemmät ohjeet maksuhuojennuksen saamiseksi.
Maakuntavero on otettava käyttöön, koska asiakasmaksuja peritään vain palvelujen käyttäjiltä. Maakuntaveroa maksaisivat kaikki hyvinvointialueen asukkaat, mikä olisi oikeudenmukaista ja tasapuolista.