Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään, että puoluekokous velvoittaisi SDP:n edistämään kotitalousvähennyksen muutosta niin, että sitä voivat hyödyntää myös kaikkein pienituloisimmat. Vaihtoehdoksi esitetään mallia, jossa lapsi tai lapsenlapsi voi tehdä vanhemmalle tai isovanhemmalle ostetusta hoito- ja hoivapalvelusta kotitalousvähennyksen ilman, että se vähentää hänen oman vähennyksensä enimmäismäärää. Lisäksi pienituloinen voisi saada kotitalousvähennyksen tulonsiirtona, jos hän ei pienien tulojen vuoksi maksa veroa, josta vähennyksen voisi tehdä. Lisäksi ehdotetaan, että kotitalouspalvelujen vähennysjärjestelmää voitaisiin tehostaa siirtymällä malliin, jossa vähennyksen saa tehdä jo työn suorittajan laskussa.
Kuten aloitteessa tuodaan esiin kotitalousvähennystä voidaan pitää syrjivänä, sillä pienituloinen, joka ei maksa tuloveroa, ei voi hyödyntää sitä. Omavastuun poistaminen myös helpottaisi vähennyksen käyttämistä pienituloisilla, joilla ei ole varaa palveluiden ostamiseen. SDP on kannattanut muun muassa aiemmissa vaihtoehtobudjeteissaan mallia, jossa pienituloinen voisi hyödyntää kotitalousvähennyksen niin, että sen voisi saada esimerkiksi verotuksen yhteydessä maksettavana palautuksena, jos ei ole veroa, mistä vähennyksen voisi tehdä. Aloitteessa esitetyt vaihtoehdot ovat luonteeltaan lähellä tällaista mallia. Pienituloisten kannalta olisi myös suotavaa, että vähennyksen saisi suoraan laskulla, sillä vähennyksen tekeminen verokortilla on monimutkaista ja veronpalautuksen saamiseen voi mennä jopa yli vuosi.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Espoon Nuuksion Työväenyhdistys r.y.
Tuloverolain mukaan verovelvollinen saa vähentää maksamistaan veroista 35 % kotona tai vapaa-ajan asunnossa teetetyn työn kustannuksista. Vähennykseen oikeuttaa verovelvollisen tai lähisukulaisen asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö sekä asunnossa tehty kotitalous-, hoito- ja hoivatyö.
Kotitalousvähennyksen eurorajat ovat kaikille samat. Vuonna 2025 vähennys on enintään 1 600 euroa vuodessa ja omavastuu 150 euroa. Vuonna 2026 vähennykseen ei ole esitetty muutoksia.
Vähennystä ei saa, jos samaa työsuoritusta varten on saatu omaishoidon tukea, palveluseteli, lakisääteistä tukea lapsen hoitoon tai valtiolta tai kunnalta korjausavustusta.
Yksityisessä palvelutalossa kotitalousvähennyksen saa vain silloin, kuin työ tehdään henkilön yksityisesti hallitsemissa tiloissa. Kunnallisessa palvelutalossa tehdystä työstä ei saa kotitalousvähennystä.
Kotitalousvähennys on merkittävä verotuki, joka on Suomessa ollut eri muodoissa käytössä vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2024 valtio menetti vähennyksen vuoksi verotuloja yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennys on vakiintunut osaksi yksityisten palvelujen käyttäjien tukijärjestelmää ja eniten sitä käyttävät suurituloiset.
Koska vähennys tehdään veroista, kaikki palvelun ostajat eivät ole voineet hyödyntää sitä täysimääräisesti, koska heidän maksamansa verot eivät ole tähän riittäneet. Heillä ei myöskään usein ole varaa palvelujen ostamiseen täydellä hinnalla. Kaikilla ei myöskään ole lähisukulaista, joka voisivat käyttää vähennystä heidän puolestaan.
Erityisesti eläkeläisten kotitalousvähennyksen käyttöä rajoittaa myös se, että sitä ei aina osata tai voida hakea. Syynä saattaa olla tietämättömyys tai heikko terveydentila. Tällöin hyvinkin tärkeä palvelu voi jäädä hankkimatta. Henkilöistä, joilla kotitalousvähennystä jää käyttämättä, 65 prosenttia on eläkeläisiä. Vain alle kolmasosalla on puoliso, joka voi hyödyntää vähennyksessä perheen sisäisiä siirtoja.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Espoon Nuuksion Työväenyhdistys r.y. esittää, että
kotitalousvähennystä pitää muuttaa niin, että sitä voivat hyödyntää myös kaikkein pienituloisimmat.
Vähennystä voitaisiin kehittää niin, että lapsi tai lapsenlapsi voi tehdä vanhemmalle tai isovanhemmalle ostetusta hoito- ja hoivapalvelusta kotitalousvähennyksen ilman, että se vähentää hänen oman vähennyksensä enimmäismäärää.
Pienituloiselle, joka ei voi hyödyntää kotitalousvähennystä, voitaisiin antaa saamatta jäänyt vähennys tai sen osa tulonsiirtona ilman omavastuun vähentämistä.
Kotitalouspalvelujen vähennysjärjestelmää voitaisiin myös tehostaa siirtymällä Ruotsissa käytettyyn laskutusmalliin, jossa vähennyksen saa tehdä jo työn suorittajan laskussa. Ruotsissa ei myöskään ole omavastuuosuutta.