Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta toteaa, että pienyrittäjien asemaa on parannettava.
Puoluehallitus ei voi yhtyä esitykseen porrastetusta arvonlisäverosta. Arvonlisäverotuksessa verokanta määräytyy myydyn tuotteen tai palvelun mukaan, eikä yrityksen liikevaihdon mukaan. Suomessa oli käytössä arvonlisäveron alarajahuojennus, joka oli asteittainen verohelpotus ja jonka voidaan ajatella käytännössä ”portaittaisena alarajana”. Alarajahuojennus jouduttiin poistamaan, koska nk. pienyritysdirektiivin (Neuvoston direktiivi (EU) 2020/285) jäsenvaltioille pakollinen sääntely sisältää säännökset asteittaisten verohelpotusten poistamisesta. 1.1.2025 alkaen jäsenvaltiot eivät saa soveltaa asteittaisia verohelpotuksia. Puoluehallitus kuitenkin toteaa, että SDP:n ”10 keinoa pienten yritysten tilanteen helpottamiseksi”-ohjelman mukaisesti SDP kannattaa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista 30 000 euroon. Alarajan nosto parantaa yksinyrittäjien ja pienempien työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta sekä lisää kannusteita päätoimiseen yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen.
Puoluehallitus yhtyy aloitteen toisen esityksen tavoitteeseen, että yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmää tulee uudistaa ja että yrittäjien sosiaaliturvan tulisi perustua selkeämmin todellisten ansioiden vakuuttamiseen niin, että YEL-maksuja voisi sopeuttaa todellisen tulokehityksen mukaan myös kesken vuoden. Vakuutusvelvollisuuden tulisi myös alkaa nykyistä pienemmillä tuloilla.
Marinin hallitus toteutti vuosina 2022–2023 kokeilun, jossa yrittäjille myönnettiin määräaikainen rekrytointituki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen pitkälti samoin ehdoin kuin aloitteessa (enintään 10 000 euroa, 50 % palkkakustannuksista, ensimmäisen 12 kuukauden ajan). Rekrytointikokeilun loppuraportin mukaan tuki lisäsi uusien työnantajayritysten määrää koeryhmässä 0,6 prosenttiyksikköä ja kokeilun lopuksi syntyi 138 pysyvää työnantajayritystä. Uudet työsuhteet olivat hieman pidempiä ja useammin kokoaikaisia, mutta rekrytointituki enimmäkseen siirsi työvoimaa yrityksestä toiseen eikä merkittävästi kasvattanut kokonaistyöllisyyttä. Puoluehallitus ei kannata kokeilun uusimista, mutta korostaa, että tulevalla hallituskaudella on löydettävä keinoja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamiseksi.
Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry – Nurmeksen Sosialidemokraatit ry
Suomen BKT:n arvonlisäyksestä kotimainen kulutus muodostaa 75 %, viennin osuus on 25 %. Noin 22 % on julkishallintoa. Lopun muodostaa pk-yrityssektori.
Suomen yrityksistä on 95,7% alle 10 työntekijää työllistäviä mikroyrityksiä. Yksinyrittäjiä oli vuonna 2023 185 000. Nykyisen oikeistohallituksen toimet, esimerkiksi alv:n alarajahuojennuksen poisto, arvonlisäverokannan nosto ja kotitalousvähennyksen supistaminen ovat heikentäneet erityisesti pienten palveluyritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta.
Yritysten perustamiseen ja laajentumiseen tulee lisätä kannustimia sekä kotimaisen kulutuksen että työllisyyden lisäämiseksi.
Tässä aloitteessa esitetään kolmeosainen työllisyyttä ja pienyrittäjän asemaa parantava ohjelma. Tällä esityksellä tavoitellaan pitkällä tähtäimellä talouskasvua ja hyvinvointia.
1. Porrastettu arvonlisävero
Alv:n ns. vähäisen liiketoiminnan alaraja on nyt 20 000 €/vuosi. Tämänhetkinen tilanne helpottaa sivutoimisen yrittäjän asemaa, mutta se ei paranna yrityksen kasvumahdollisuuksia. Mikäli yrittäjän arvonlisäveron tilitys olisi porrastettu, se parantaisi pienempien yritysten kasvumahdollisuuksia ja pienentäisi osaltaan työllistämisen kynnystä.
Alv:n porrastuksessa tulee ottaa huomioon toisaalta yritysten kasvu ja sen tuotto valtion verotuloihin parempana työllisyytenä ja yritysverojen tuottona sekä toisaalta alemmista verokannoista seuraava alv:n tuoton aleneminen. Useiden lähteiden mukaan optimaalinen, mahdollisimman tasapainoinen porrastus olisi: arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 30 t€ , 30–80 t€ liikevaihto 10 prosentin alv, 80–300 t€ liikevaihto 18 prosentin alv ja yli 300 t€ liikevaihto 24 %.
Tämä toisi pienille yrityksille kilpailukykyä ja lisäisi yrittäjyyttä ja työllisyyttä.
Porrastus vähentäisi alv:n tuottoa, mutta lisäisi vastaavasti ansio- ja yhteisöverotuloja, joten se olisi valtion budjetin kannalta neutraali.
2. YEL-uudistus
Mikro- ja yksinyrittäjäyhdistyksen mukaan YEL-järjestelmää ei ole riittävästi päivitetty tähän päivään. Se ei vastaa enää niihin haasteisiin, joita yksinyrittäjille on tullut digitalisaation ja globalisaation myötä. Pienituloiset yrittäjät kokevat YEL-järjestelmän olevan ennemmin kasvun esteenä eikä tukena, kuten sosiaalivakuutuksen kuuluisi olla.
YEL-järjestelmään on tehtävä muutos, jolla YEL-maksut vastaisivat todellisia yrittäjän ansaintatasoja. Yrittäjällä voi olla esimerkiksi projektiluontoisessa toiminnassa kausia, jolloin tuloja ei ole. Todellisten tulojen mukaisesti määräytyvä YEL-maksu edellyttää yrittäjätulojen tuontia tulorekisteriin.
3. Palkkatuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen
Yksinyrittäjillä on yleisesti iso kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, vaikka tarvetta työntekijälle olisikin. Koska yksinyrittäjiä oli vuonna 2023 185 000 yritystä, on näillä yrityksillä merkittävä potentiaali työllistämiseen. Keino tähän on ensimmäisen työntekijän määräaikainen palkkatuki.
Määräaikaisen palkkatuen on oltava 50 % palkkauksen kustannuksista.
Jakson tulee olla 12 kk.
Palkattavan työtekijän ei tarvitse olla työtön työnhakija.
Palkkatuen ehtona on oltava työehtosopimusten mukainen palkka.
Työsopimuksen tulee olla toistaiseksi voimassa oleva.
Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry – Nurmeksen Sosialidemokraatit ry esittää, että
1) SDP laatii lakialoitteen porrastetusta arvonlisäverosta kohdassa 1. esitetyn mukaisesti.
ja / tai
2) SDP laatii lakialoitteen yrittäjäin eläkelain muuttamisesta kohdassa 2. esitetyn mukaisesti.
ja / tai
3) SDP laatii lakialoitteen ensimmäisen työntekijän palkkatuesta kohdassa 3. esitetyn mukaisesti.
Kaikki kolme toimenpidettä yhdessä johtavat parhaaseen tulokseen työllisyyden ja talouskasvun kannalta. Yksittäisetkin toimenpiteet niitä edistävät.