Puoluehallitus yhtyy aloitteeseen ja edistää määrätietoisia ja kestäviä työperäisen maahanmuuton toimenpiteitä, jotka huomioivat myös lähtömaiden kehityksen.
Suomen työvoiman tarpeen ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa, kun väestö vanhenee eikä nuoremmista ikäluokista tuleva työvoima tai syntyvyyden saaminen nousuun riitä täyttämään eläköityvän väestön jättämää aukkoa. Suomen lisäksi monien muiden teollistuneiden maiden väestön määrän ennakoidaan kääntyvän laskuun. Osassa maailman maita kehitys on toisenlainen, ja siellä väestön määrä tulee kasvamaan tulevina vuosikymmeninä.
Yksi keinoista vastata työikäisen väestön vähenemisestä johtuvaan työvoimapulaan on työperäinen maahanmuutto. Työperäisen maahanmuuton onnistuminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, johon kuuluu keskeisesti tavoitteiden asetanta.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää myös, että toiminta on sekä lähtö- että tulomaiden kannalta kestävää ja vastuullista. Vain näin voidaan saavuttaa vahvalla eettisellä pohjalla toimiva järjestelmä, joka kannustaa yhteistyöhön ja tuottaa hyötyjä kummallekin osapuolelle.
Jo tällä hetkellä Suomessa työperäisen maahanmuuton toimet kohdennetaan tiettyihin maihin ja näissä erityisiin osaajaryhmiin. Myös Euroopan unionissa on viety eteenpäin osaamiskumppanuuksia eri maiden kanssa, joiden tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja edistää työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta.
Yhteistyötä kannattaa jatkossakin rakentaa sekä kansallisesti että EU-tasolla. Resurssien tarkoituksenmukainen kohdistaminen edellyttää myös kumppanimaiden säännöllistä arviointia ja kumppanuuksien vahvistamista.
Antton Rönnholm, Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Naantalin Työväenyhdistys ry, Mikko Koskinen, Tölö Unga Socialister ry, Jenny Suominen, Myllypuron Sosialidemokraatit ry, Iida Vallin, Nuorsosialidemokraatit NUS , Kaisa Vatanen, Tampereen Työväenyhdistys r.y.
Maailmanhistoriallinen kehityskulku on, että väestönkasvu muuttuu talouskasvuksi ja talouskasvu muiksi kyvykkyyksiksi aina terveydestä puolustukseen. Peruskysymys suomalaisella yhteiskunnalle on, onko meitä riittävästi takaamaan yhteiskunnan palvelut myös tulevaisuudessa?
YK:n väestöennusteiden mukaan maailman väkiluku saavuttaa reilun 10 miljardin huipun noin vuonna 2086, ja pysyy suunnilleen vakiona vuosisadan loppuun asti. Samalla väestö ikääntyy merkittävästi.
Suomi on siirtynyt uuteen aikakauteen. Vuonna 2023 muuttovoitto – eli maahan tulleiden ja maasta lähteneiden erotus – ylitti ensimmäistä kertaa syntyneiden määrän. Toisin sanoen väestö ei enää kasva luonnollisen väestönlisäyksen varassa, vaan vain siksi, että Suomeen muuttaa enemmän kuin täältä lähtee. Tilastokeskus otti vuonna 2024 käyttöön oletuksen 40 000 hengen vuotuisesta muuttovoitosta. Tällä oletuksella väestö nousisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä.
Peruspilarit ovat, että elinajanodote nousee, mutta vaikutus väestön määrään jää maltilliseksi. Syntyvyys pysyy matalana ja väestön uusiutumistason 2,1 saavuttaminen pysyvästi on epätodennäköistä. Toisin sanoen syntyvyyden varaan ei voi laskea väestönkasvua ja sen vaikutus realisoituu joka tapauksessa vasta 25 vuoden viiveellä. Nettomaahanmuutto on suuri, ja ainoa, mahdollisuus.
Näiden lukujen valossa riittävään yhteiskunnan uusiutumiseen ja työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessa ei ole muuta tietä kuin tavoitteellinen muuttovoittopolitiikka, jossa on asetettu vuotuinen muuttovoittotavoite, joka on lähellä Tilastokeskuksen ennustetta. Sen mukaan tulee sitten virittää kotoutumisen resurssit ja alueelliset asuntotarpeet ja sopeuttaa luvitus sujuvaksi. Ihmisillä, myös muilla kuin suomalaisilla, on perhe ja mitä sujuvampaa tuleminen, oleminen ja eläminen on, sitä todennäköisempää on jääminen ja työllistyminen. Tähän liittyvät kielitaidot ja tutkintojen tunnustaminen.
On selvää, että väestöltään voimakkaimmin kasvava manner on Afrikka ja siellä erityisesti tietyt valtiot, joiden merkitys globaalisti niin taloudellisina kuin poliittisina toimijoina kasvaa vauhdilla. Arvion mukaan vuonna 2050 joka 13 syntyvä lapsi on nigerialainen. Samalla Aasiasta on otettu hyvällä menestyksellä vastaan työperäistä maahanmuuttoa.
Vuonna 2024 EU myönsi ennätykselliset 3,5 milj. ensimmäistä oleskelulupaa (kaikista syistä), joista merkittävä osa työhön. ”Lähtijäpotentiaali” on suurin Etelä-Aasiassa (Intia, Pakistan, Bangladesh), kun taas Itä-Aasiassa (Japani, Korea, Kiina, Thaimaa) väestö ikääntyy nopeasti ja pitkällä aikavälillä nettolähtö pienenee.
Suomen tulisi viipymättä selvittää työperäisen maahanmuuton potentiaali niin Saharan eteläpuolisen Afrikan kuin Kaakkois-Aasian osalta. Useat maat jatkavat työvoiman vientiä, etenkin hoiva- ja palvelualoille. Väestönkasvu toki hidastuu hedelmällisyyden laskiessa elintason nousun myötä, mutta migration hump-ilmiö kertoo, että kun maat vaurastuvat alemmalle ja keskitasolle, lähtöpaine usein ensin kasvaa ja alkaa laskea vasta ylemmän keskitulon jälkeen.
Antton Rönnholm, Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Naantalin Työväenyhdistys ry, Mikko Koskinen, Tölö Unga Socialister ry, Jenny Suominen, Myllypuron Sosialidemokraatit ry, Iida Vallin, Nuorsosialidemokraatit NUS , Kaisa Vatanen, Tampereen Työväenyhdistys r.y. esittävät, että
puoluekokous päättää, että SDP pitää huolta, että Suomi identifioi henkilöpotentiaalin ja määrän, jota se työmarkkinoilleen tavoittelee. Tämä perusteella arvioidaan soveltuvat lähtömaat joiden oma taloudellinen ja sosiaalinen kehitys ei kärsi maastamuutosta, ja vastaanottavassa päässä pidetään huolta Suomen työmarkkinoilla työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta ja suojelusta. SDP:n johdolla Suomi ryhtyy määrätietoisiin toimenpiteisiin riittävän työntekijäpotentiaalin varmistamiseksi ja poliittiseen yhteistyöhön tulijoiden löytämisessä ja kotouttamisessa.