Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Aloitteessa nostetaan esiin nuorisotyöttömyyden kasvu, pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen ja erityisesti niiden nuorten tilanne, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Puoluehallitus jakaa huolen siitä, että nuorena koettu pitkittynyt työttömyys ja syrjäytyminen heikentävät pysyvästi työmarkkinoille kiinnittymistä, hyvinvointia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Puoluehallitus katsoo, että nuorisotakuun perusajatus on edelleen ajankohtainen: yhteiskunnan on kannettava vastuuta siitä, ettei yksikään nuori jää ilman koulutusta, työtä tai tarvittavaa tukea. Erityistä huomiota on kiinnitettävä NEET-nuorten tilanteeseen, sillä juuri tässä ryhmässä riskit pitkäaikaiseen syrjäytymiseen ja työkyvyn menetykseen ovat suurimmat.
Puoluehallitus korostaa, että nuorisotakuun onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja sekä palvelujärjestelmän parempaa yhteensovittamista. Työllisyys-, koulutus-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden on toimittava aidosti yhdessä, jotta nuoret saavat oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea. Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja sujuvat siirtymät koulutuksesta työelämään ovat keskeisiä keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.
Muu yhteisö – Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Socialdemokratisk Ungdom rf
Talouden taantumassa 2020-luvulla alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut eniten kaikista ikäryhmistä. 1990-luvun lama osoitti hintalapun sille, kun kokonainen ikäluokka jää odottamaan parempia aikoja. Tutkimukset kertovat, että tuolloin työelämään myöhässä kiinnittyneiden palkkakehitykseen ja uramahdollisuuksiin jäi pysyvä lovi. Erityinen huoli kohdistuu kuitenkin siihen, miten pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on kymmenkertaistunut vuoden 2007 tasosta. Nuorten yli kaksi vuotta kestäneet työttömyysjaksot ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti, mikä kielii niin terveys- kuin osaamiserojen kasvamisesta.
Sosialidemokraattisten Nuorten aloitteesta jo 1970-luvulla hahmoteltiin nuorten työtakuuta. Sittemmin nuorisotakuuksi muodostunut toimintamalli otettiin käyttöön Suomessa vuodesta 2013 taustanaan EU-tasoinen sitoumus nuorten työelämän parantamiseksi. Nuorisotakuun todellisista määrärahoista on kuitenkin luovuttu aina ratkaisevimmalla hetkellä nuorisotyöttömyyden lähdettyä kasvuun. Nuorisotakuun raportoinnin mukaan haasteena on usein myös palvelujärjestelmän pirstaleisuus: TE-palvelut, nuorisotyö, koulutus, mielenterveyspalvelut sekä sosiaaliturva toimivat erillään.
Taantumassa, jolloin nuoret erityisesti nuorisotakuuta tarvitsevat ja hintalappu kasvaa, on nuorisotakuulta pudonnut pohja pois ja yhteiskunnallinen lupaus jäänyt saavuttamatta. Nuorisotakuun henki tuleekin palauttaa pöydälle, mutta sen avulla tulee antaa yhteiskuntalupaus kaikista heikoimmassa asemassa olevien nuorten hyväksi.
Neet-nuoria (Not in Employment, Education or Training) on Suomessa muita Pohjoismaita enemmän – jopa 9,5% ikäluokasta. Yhden ikäluokan osalta arvioidaan, että kustannukset yhteiskunnalle koulutuksen tai työn ulkopuolelle jäämisestä ovat yli 600 miljoonaa euroa. Lisäksi tutkimustiedon mukaan nuorena pitkäkestoiset työttömyysjaksot ja tutkinnottomuus pudottavat työllistymisen todennäköisyyden olemattomiin. Nuorisotakuun uudistaminen tuleekin rajata ja painottaa NEET-nuoriin.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Socialdemokratisk Ungdom rf esittää, että
SDP edistää seuraavalla vaalikaudella nuorisotakuun uudistamista keskittyen erityisesti NEET-nuorten tilanteen parantamiseen. Samalla SDP:n tulee edistää nuorten palveluiden integraatiota nuorisotutkimuksen mukaisesti niin työllisyys- ja työelämäpalveluiden kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden saralla.