Aloite 172

Aloitteessa esitetään, että kansallista työehtosopimus- ja neuvottelujärjestelmää tulee tukea ja vahvistaa pohjoismaisen työmarkkinamallin mukaisesti.

Puoluehallitus jakaa aloitteessa esitetyn näkemyksen siitä, että EU:n minimipalkkadirektiivin toimeenpanon tulee tukea kansallista sopimusjärjestelmää ja edistää työehtosopimustoiminnan kattavuutta direktiivin tavoitteiden mukaisesti. Samalla puoluehallitus korostaa kolmikantaisen valmistelun ja aitojen kuulemismenettelyjen merkitystä työelämän lainsäädännön valmistelussa. Suomen lainsäädäntö pitää tarkistaa vastaamaan minimipalkkadirektiivin vaatimuksia (EUTI ratkaisu 2025).

Puoluehallitus viittaa kahden aloitekokonaisuuden lausuntoihin:

156-171: Työehtosopimusten yleissitovuus tulee turvata
Aloitteissa esitetään, että työehtosopimusten yleissitovuus turvataan ja sitä vahvistetaan palkansaajien työehtojen, tasavertaisuuden ja työmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi. Aloitteissa tuodaan esiin yleissitovuuden merkitys reilun kilpailun edellytyksenä sekä keinona ehkäistä työehtojen polkemista erityisesti aloilla, joilla työpaikat ovat pieniä ja hajautuneita.

Puoluehallitus pitää työehtosopimusten yleissitovuutta keskeisenä osana suomalaista työmarkkinamallia. Yleissitovat työehtosopimukset turvaavat vähimmäistyöehdot, edistävät yhdenvertaisuutta ja luovat ennakoitavuutta niin työntekijöille kuin työnantajille. Ne ehkäisevät epäreilua kilpailua ja tukevat investointeja ja työelämän vakautta.

Puoluehallitus jakaa aloitteissa esitetyn näkemyksen siitä, että yleissitovuuden tulee kattaa myös ne alat ja työpaikat, joilla yritykset ovat pieniä ja yrityskohtainen sopiminen on käytännössä vaikeaa. Yleissitovuus vähentää tarpeetonta paikallista neuvottelutaakkaa ja varmistaa, että työehdot eivät riipu yksittäisen työpaikan neuvotteluvoimasta.

Puoluehallitus katsoo, että yleissitovuutta voidaan kehittää ja vahvistaa työmarkkinaosapuolia kuullen siten, että järjestelmä vastaa paremmin työelämän muutoksiin ja turvaa kattavasti palkansaajien työehtoja ja asemaa työelämässä.

186–193: Työtaisteluoikeuden liialliset rajoitukset poistettava
Aloitteissa esitetään, että työtaisteluoikeutta koskevaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että viime vuosina tehtyjä liiallisia rajoituksia puretaan ja työntekijöiden kollektiivinen neuvottelu- ja vaikuttamisoikeus turvataan. Aloitteissa korostetaan työtaisteluoikeuden asemaa perusoikeutena ja keskeisenä osana suomalaista työmarkkinajärjestelmää.

Puoluehallitus jakaa aloitteissa esitetyn huolen siitä, että Orpon hallituksen tekemät muutokset ovat kaventaneet työtaisteluoikeutta tavalla, joka heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa ja murentaa luottamusta työmarkkinajärjestelmään. Erityisesti tukityötaisteluiden rajoittaminen, suojelutyötä koskevien velvoitteiden laajentaminen sekä yksittäisille työntekijöille kohdistetut seuraamukset ovat omiaan heikentämään kollektiivista edunvalvontaa.

Puoluehallitus katsoo, että työtaisteluoikeuden tulee säilyä aidosti käytettävissä olevana keinona työntekijöille. Suojelutyön tulee rajoittua henkeen ja terveyteen liittyviin tilanteisiin, seuraamusten tulee kohdistua ensisijaisesti ammattiyhdistyksiin eikä yksittäisiin työntekijöihin, ja seuraamusjärjestelmän on oltava tasapainoinen työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä. Työtaisteluoikeuden vahvistaminen tukee myös työrauhaa ja pohjoismaista työmarkkinamallia.