Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.
Aloitteissa esitetään, että palkkavarkaus ja alipalkkaus säädetään rangaistavaksi rikoslaissa. Aloitteissa kuvataan tilanne, jossa työnantaja jättää tahallisesti tai toistuvasti maksamatta työntekijälle kuuluvia palkkoja tai maksaa työehtosopimusten vastaisesti liian alhaista palkkaa, ilman että teolla on nykyisin rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Puoluehallitus pitää palkkavarkautta ja alipalkkausta vakavina työelämän väärinkäytöksinä, jotka heikentävät työntekijöiden toimeentuloa, rapauttavat luottamusta työelämään ja vääristävät kilpailua. Ilmiö koskettaa erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa olevia ja maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, joiden asema on usein muita heikompi.
Puoluehallitus katsoo, että nykyiset seuraamukset eivät ole riittäviä estämään tahallista palkkavarkautta. Tilanne, jossa työnantajan ainoa seuraamus on maksamatta jääneiden palkkojen maksaminen jälkikäteen, ei ole hyväksyttävä. Palkkavarkauden kriminalisointi vahvistaisi työntekijöiden oikeussuojaa, toimisi ennaltaehkäisevästi ja edistäisi reilua kilpailua yritysten välillä. Myös alihankintaketjujen vastuukysymykset on perusteltua huomioida valmistelussa.
SDP:n Keski-Suomen Piiri r.y. – Jyvässeudun palkansaajademarit ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus on lisääntynyt. Eli palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa normaali- tai yleissitovaan työehtosopimukseen.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaajan on oltava vastuussa koko toimittajaverkostostoa ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla. Esimerkiksi Norjassa palkkavarkaus on rikos, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen – törkeissä tapauksissa useiksi vuosiksi.
SDP:n Keski-Suomen Piiri r.y. – Jyvässeudun palkansaajademarit ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi. Esimerkiksi uudistetaan rikoslain 28 lukua koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry – Liperin Työväenyhdistys ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkauksen, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättämisen sekä alipalkkauksen tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetyt rangaistaviksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivitettäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin on oltava myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry – Liperin Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Pornaisten Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Pornaisten Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – SDP Kerava ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko. Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – SDP Kerava ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Satakunnan Sosialidemokraatit ry – Rauman Demarit ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi.
Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Satakunnan Sosialidemokraatit ry – Rauman Demarit ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Kuljetusalan Demarit ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä.
Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Kuljetusalan Demarit ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi esimerkiksi rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Mirja Suhonen, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – SDP Porvoo ry, Sami Ryynänen, SDP Porvoo ry, Kati Keskisarja, SDP Porvoo ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä.
Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Mirja Suhonen, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – SDP Porvoo ry, Sami Ryynänen, SDP Porvoo ry, Kati Keskisarja, SDP Porvoo ry esittävät, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
SDP:n Keski-Suomen Piiri r.y. – Jyväskylän Työväenyhdistys ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja-antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipaikkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; 8 395 palkkavarkaus ja 8 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
SDP:n Keski-Suomen Piiri r.y. – Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Järvenpään Työväenyhdistys ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Järvenpään Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Lappeenrannan Työväenyhdistys ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen.
Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia. Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Lappeenrannan Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Lempäälän Työväenyhdistys r.y.
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Lempäälän Työväenyhdistys r.y. esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Hämeen Sosialidemokraatit ry – Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y.
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Hämeen Sosialidemokraatit ry – Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Lohjan Työväenyhdistys ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko. Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Lohjan Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Länsi-Vantaan Sosialidemokraatit ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Länsi-Vantaan Sosialidemokraatit ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Ammattiyhdistysväen Sos. -dem. yhdistys ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Ammattiyhdistysväen Sos. -dem. yhdistys ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Pirkan palkansaajademarit ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi.
Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Pirkan palkansaajademarit ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Tikkurilan Työväenyhdistys ry
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.
Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.
Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.
Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.
Palkkojen maksamatta jättämisen sekä alipalkkauksen tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.
Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Tikkurilan Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Otalammen Työväenyhdistys ry
Alipalkkaus on yksi yleisimmistä työperäisen hyväksikäytön muodoista, ja palkanosien maksamatta jättäminen koskee useita aloja ja työntekijäryhmiä. Työmarkkinoilla esiintyvä alipalkkaus on merkittävä ongelma, sillä se heikentää työntekijöiden toimeentuloa ja luottamusta työmarkkinoiden toimintaan sekä ylläpitää eriarvoisuutta. Käytännössä ainoa tapa puuttua tähän tehokkaasti on lisätä työnantajien rikosoikeudellista vastuuta ja tehdä palkasta tai sen osat maksamatta jättämisestä itsessään rangaistava teko.
Nykyinen rikosoikeudellinen sääntely ei puutu alipalkkaukseen riittävän selkeästi. Petteri Orpon hallituksen ajama muutos ”kiskonnasta työelämässä” ei puutu ongelmaan riittävällä tavalla. Kyseinen rikosnimike ei erikseen kriminalisoi palkkaa maksamatta jättävää toimintaa, vaan edellyttää, että hyväksikäyttö perustuu tiettyihin olosuhteisiin, kuten taloudelliseen ahdinkoon tai riippuvaiseen asemaan. Tämä rajoittaa tehokasta puuttumista ongelmaan ja tekee järjestelmästä liian monimutkaisen.
Alipalkkauksen erillinen kriminalisointi tekisi palkan tai sen osien maksamatta jättämisestä rikoksen. Se selkeyttäisi rangaistavuuden edellytyksiä, vahvistaisi työntekijöiden oikeuksia ja turvaisi erityisesti heikompien osapuolten asemaa työelämässä. Tällainen rikosoikeudellinen toimenpide helpottaisi työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumista ja samalla se lähettäisi voimakkaan signaalin niille työnantajille, jotka harjoittavat toimintaansa työntekijöiden oikeuksia rikkomalla.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Otalammen Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP linjaa, että alipalkkaus on kriminalisoitava Suomessa esimerkiksi Norjan mallin mukaisesti.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Ay-väen Sosialidemokraatit ry
Alipalkkaus on yksi yleisimmistä työperäisen hyväksikäytön muodoista, ja palkanosien maksamatta jättäminen koskee useita aloja ja työntekijäryhmiä. Työmarkkinoilla esiintyvä alipalkkaus on merkittävä ongelma, sillä se heikentää työntekijöiden toimeentuloa ja luottamusta työmarkkinoiden toimintaan sekä ylläpitää eriarvoisuutta. Käytännössä ainoa tapa puuttua tähän tehokkaasti on lisätä työnantajien rikosoikeudellista vastuuta ja tehdä palkasta tai sen osat maksamatta jättämisestä itsessään rangaistava teko.
Nykyinen rikosoikeudellinen sääntely ei puutu alipalkkaukseen riittävän selkeästi. Petteri Orpon hallituksen ajama muutos ”kiskonnasta työelämässä” ei puutu ongelmaan riittävällä tavalla.
Kyseinen rikosnimike ei erikseen kriminalisoi palkkaa maksamatta jättävää toimintaa, vaan edellyttää, että hyväksikäyttö perustuu tiettyihin olosuhteisiin, kuten taloudelliseen ahdinkoon tai riippuvaiseen asemaan. Tämä rajoittaa tehokasta puuttumista ongelmaan ja tekee järjestelmästä liian monimutkaisen.
Alipalkkauksen erillinen kriminalisointi tekisi palkan tai sen osien maksamatta jättämisestä rikoksen. Se selkeyttäisi rangaistavuuden edellytyksiä, vahvistaisi työntekijöiden oikeuksia ja turvaisi erityisesti heikompien osapuolten asemaa työelämässä. Tällainen rikosoikeudellinen toimenpide helpottaisi työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumista ja samalla se lähettäisi voimakkaan signaalin niille työnantajille, jotka harjoittavat toimintaansa työntekijöiden oikeuksia rikkomalla.
Lisäksi tämä olisi yksi lisäkeino kamppailussa harmaata taloutta vastaan.
Palkkavarkauden kriminalisointi on pohjoismaista mallia. Norjan rikoslaissa epävirallisesti käännettynä lukee näin:
§ 395. Palkkavarkaus
Joka oikeudettomasti ja tarkoituksellisesti, itselleen tai muille perusteettoman hyödyn saamiseksi, jättää maksamatta palkkaa, lomarahaa tai muuta korvausta, johon työntekijä on sopimuksen tai lain tai määräyksen mukaan oikeutettu, on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään 2 vuodeksi.
§ 396. Törkeä palkkavarkaus
Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään 6 vuodeksi. Varkauden vakavuutta päätettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, liittyykö rikokseen merkittävä arvo, onko rikos tehty systemaattisella tai organisoituneella tavalla tai onko se muista syistä erityisen loukkaava tai vahingollinen yhteiskunnalle.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Ay-väen Sosialidemokraatit ry esittää, että
SDP linjaa, että alipalkkaus on kriminalisoitava Suomessa esimerkiksi Norjan mallin mukaisesti.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Koivukylän Sosialidemokraatit ry
Koivukylän Sosialidemokraatit esittävät, että SDP ryhtyy edistämään alipalkkauksen säätämistä rikoslaissa omaksi, selkeästi määritellyksi rikosnimikkeekseen.
Alipalkkaus on Suomessa kiellettyä, mutta sitä ei ole säädetty rangaistavaksi rikokseksi. Työntekijälle voidaan määrätä maksettavaksi puuttuvat palkat, mutta työnantaja välttyy rikosoikeudelliselta vastuulta, ellei teko täytä petoksen tai kiskonnan tunnusmerkistöä. Alipalkkaus murentaa työmarkkinoiden reiluutta, heikentää rehellisten työnantajien kilpailuasemaa, aiheuttaa verotulojen menetyksiä ja altistaa erityisesti ulkomaalaiset työntekijät hyväksikäytölle.
Perustelut toimenpiteisiin:
Alipalkkaus on räikeää työvoiman hyväksikäyttöä ja uhkaa työmarkkinoiden oikeudenmukaisuutta. Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittäviä keinoja puuttua ilmiöön. Erillinen rikosnimike selkeyttää viranomaisten valvontaa, tehostaa ennaltaehkäisyä ja varmistaa, että työnantajat kantavat vastuunsa lain vastaisesta toiminnasta.
Alipalkkauksen kriminalisointi vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, tukee rehellisiä työnantajia ja tekee Suomesta entistä oikeudenmukaisemman ja turvallisemman työelämän maan.
Kai Lepomäki, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Koivukylän Sosialidemokraatit ry esittää, että
SDP:n tulee edistää seuraavia toimenpiteitä:
1. Säätää alipalkkaus rikoslaissa rangaistavaksi teoksi.
o Rikos koskee tilanteita, joissa työnantaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta maksaa työehtosopimuksen tai lain mukaista vähimmäistasoa alhaisempaa palkkaa.
2. Mahdollistaa tuntuvat seuraamukset.
o Seuraamuksina voidaan määrätä sakko tai vankeusrangaistus.
o Yritys voidaan tuomita määräaikaiseen tai pysyvään liiketoimintakieltoon.
3. Vahvistaa viranomaisten valvontaresursseja.
o Poliisi, syyttäjälaitos ja työsuojelu tarvitsevat selkeän rikosnimikkeen sekä riittävät voimavarat alipalkkauksesta epäiltyjen tapausten tutkimiseen.
4. Turvata työntekijän oikeudet ja ilmoittamisen mahdollisuus.
o Työntekijän tulee voida ilmoittaa alipalkkauksesta ilman pelkoa työsuhteen tai oleskeluluvan menettämisestä.
Jyrki Suihkonen, Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry, Taru Reinikainen, Helsinginniemen Sosialidemokraatit ry, Anita Hellman, Ay-väen Sosialidemokraatit ry, Antti Malste, Eurooppademarit-Tähti ry, Janne Ronkainen, Pohjois-Helsingin Sosialidemokraatit ry, Antti Aarnio, Keski-Espoon Sosialidemokraatit ry, Maria Mäkynen, Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry, Joni Vainikainen, Suur-Leppävaaran Demarit ry, Petteri Oksa, Tölö Unga Socialister ry, Karri Lybeck, Pohjois-Helsingin Sosialidemokraatit ry, Henrik Haapajärvi, Suur-Leppävaaran Demarit ry
Harmaan talouden torjumiseksi, lakien ja sopimusten kunnioittamisen lisäämiseksi työmarkkinoilla sekä työmarkkinajärjestelmän tasapuolisuuden palauttamiseksi esitämme seuraavia toimenpiteitä:
• Seuraamusta palkkasaatavien tahallisesta tai törkeän huolimattomasta pimittämisestä, eli palkka varkaudesta, tulee koventaa ja tietoista rikkomiskynnystä nostaa.
• Seuraamusjärjestelmä lakiin, työehtosopimuksiin ja työsopimuksiin liittyvien työehtojen rikkomisesta on heikko ja vajavainen. Työntekijän saatavien maksulyönti ei käytännössä aiheuta lisäseuraamuksia pienen viivästyskoron lisäksi, jos saavat maksetaan ennen oikeudenkäyntiä, mutta esimerkiksi vuosia myöhässä. Kaikki työntekijät eivät koskaan uskalla lähteä ajamaan asiaansa oikeudessa. Tämän lisäksi järjestäytynyt työnantaja voi saada työehtosopimuksen rikkomisesta hyvin pienet hyvityssakot, jos teko voidaan osoittaa tietoiseksi. Hyvityssakkojärjestelmää tulisi tasapainottaa ja osin ankaroittaa. Orpon hallitus korotti hyvityssakon työrauhan rikkomisesta vähintään 10 000 € ja enintään 150 000 €. Tyypillisesti nämä kohdistuvat työntekijöiden yhdistyksiin. Muutoin, yleensä työnantajiin kohdistuvien, hyvityssakkojen enimmäismäärä on 37400 € ilman alarajaa. Tyypillinen hyvityssakon määrä on 2000–5000 €. Sen pelotusvaikutus on olematon.
• Jotta seuraamukset eivät kohdistuisi yksinomaan järjestäytyneisiin työnantajiin, tulisi myös villille kentälle määrätä seuraamuksia, esimerkiksi työsuojeluviranomaisten määräämän laiminlyöntimaksun käyttöä laajentamalla. Lyöntimaksun tulisi näissä tapauksissa olla suuruudeltaan yhtä ankara kuin hyvityssakon.
• Kaikkein törkeämpiä tapauksia varten tulisi rikoslainsäädäntöön ottaa oma pykälänsä palkkavarkaudesta. Sitä tulisi voida käyttää niissä tapaukissa, joissa palkan varastaminen on tahallista tai törkeän huolimatonta. Ankarimmat tekomuodot tulisi kohdistaa tapauksiin, jossa palkkavarkauden kohteena on haavoittuvassa oleva taho, esim. nuori, riippuvuussuhteessa oleva tai lainsäädäntöä tuntematon ulkomaalainen henkilö tai toiminta on selkeän suunnitelmallista. Useimmat palkkavarkaustapaukset voidaan käsitellä nykylainsäädännön pohjalta, mutta oma pykälä rikoslaissa toisi asialle sen ansaitsemaan näkyvyyttä ja selkeyttäisi teon tuomittavuudesta. Pykälä täydentäisi Rikoslain 47 luvun 3a pykälän kiskonnantapaisen työsyrjinnän rangaistavuuden alaa.
Jyrki Suihkonen, Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry, Taru Reinikainen, Helsinginniemen Sosialidemokraatit ry, Anita Hellman, Ay-väen Sosialidemokraatit ry, Antti Malste, Eurooppademarit-Tähti ry, Janne Ronkainen, Pohjois-Helsingin Sosialidemokraatit ry, Antti Aarnio, Keski-Espoon Sosialidemokraatit ry, Maria Mäkynen, Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry, Joni Vainikainen, Suur-Leppävaaran Demarit ry, Petteri Oksa, Tölö Unga Socialister ry, Karri Lybeck, Pohjois-Helsingin Sosialidemokraatit ry, Henrik Haapajärvi, Suur-Leppävaaran Demarit ry esittävät, että
puoluekokous päättää SDP:n edistävän sellaisen sääntelyn tekemistä, joka ankaroittaa seuraamuksia tahallisista tai ilmeisen huolimattomista lakien tai sopimusten rikkomisista, joiden seuraamuksena työntekijältä jää palkkoja samatta. Samalla edistetään lainsäädäntöä, joka parantaa palkansaajien mahdollisuuksia periä saataviaan ja tasapainottaa työmarkkina kentän voima tasapainoa.