Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta toteaa, että järjestö- ja vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen arvo tunnustetaan ja niiden toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa.
Aloitteessa esitetään, että vapaaehtoistyö, järjestötoiminta ja ammattiliittojen aktiivisuus hyväksyttäisiin osaksi työnhakuaktiivisuutta työttömyysturvassa. Aloitteessa tuodaan esiin huoli siitä, että työttömät eivät nykyisin uskalla osallistua järjestötoimintaan ilman pelkoa etuuksien vaarantumisesta.
Puoluehallitus tunnistaa järjestö- ja vapaaehtoistyön merkittävän yhteiskunnallisen arvon osallisuuden, yhteisöllisyyden ja kansalaistaitojen vahvistajana. Järjestötoiminnalla on myös tärkeä rooli osaamisen ja verkostojen rakentumisessa työelämäkatkojen aikana.
Puoluehallitus katsoo kuitenkin, että vapaaehtoistyön ja järjestötoiminnan sisällyttäminen osaksi työnhakuaktiivisuutta ei ole tarkoituksenmukaista. Vapaaehtoistyön määrittely on vaikeaa ja rajapinta muuhun toimintaan epäselvä, mikä voisi johtaa tulkintaeroihin ja epäyhdenvertaiseen kohteluun.
Järjestötoimintaa on perustellumpaa tukea turvaamalla järjestöjen toimintaedellytykset ja vapaaehtoistyön selkeä asema ilman, että sitä kytketä suoraan työttömyysturvan ehtoihin.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Nuorsosialidemokraatit NUS ry
Suomalaisten yhteisölliset kansalaistaidot ovat heikentyneet. Yksi osasyy siihen ovat järjestöjen heikentyneet rahoitukset sekä lasten ja nuorten vanhempien heikentynyt osallistuminen järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan. Suomessa on korkein työttömyys vuosikymmeniin (2025) ja silti yhä harvempi työtön uskaltaa osallistua järjestötoimintaan, sillä sen voidaan joko edellyttävän todistusta vapaaehtoistyön luonteesta järjestöstä tai muulta toimijalta tai järjestötyön voidaan katsoa olevan palkatonta työtä, joka voi estää työttömyysetuuden maksatuksen tai hidastaa sitä selvityspyyntöjen muodossa.
Järjestöissä on Suomessa perinteisesti kehitetty ketterästi toimintoja, joilla on lisätty kustannustehokkaasti tai jopa kustannusneutraalisti hyvinvointia yhteiskunnassa. Talouskurin vuoksi esimerkiksi STEA ei ole myöntänyt uusia kehitys- eli c-hankkeita vuosina 2023 ja 2024, jolloin jo nyt uusien toimintamallien kehittäminen on heikentynyt ja hidastunut. Lisäksi myös rauhantyön rahoitusta on pienennetty aikana, jolloin puhumme sodasta ja sodan uhasta enemmän kuin vuosikymmeniin. Vuonna 2025 ajettiin läpi verovähennysoikeuden poisto ammattiliittojen jäsenyydeltä, jonka voidaan ennakoida erityisesti heikentävän maahanmuuttajataustaisten ja nuorten osallistumista ammattiliittotoimintaan.
Ammattilittoihin järjestäytyminen on heikentynyt osin juuri työelämäkatkojen vuoksi: Samassa ammatissa ei enää toimita valmistumisesta kultaisiin vuosiin. Tällä aloitteella tuettaisiin ammattiliittojen toimintaan sekä muuhun järjestötyöhön osallistumista tunnustamalla ja antamalla sille arvoa osaamisen sekä työelämäverkostojen rakentumisen näkökulmasta.
Ammattiliittoihin järjestäytymisen lisäksi rauhantyön asema Suomessa on heikentynyt. Rauhantyö on osa demokratiakasvatusta, mutta yhä harvempi aikuinen osallistuu aktiivisesti rauhantyöhön. Demokratia on tällä hetkellä Suomessa uhattuna monella eri tavalla, joista yksi suurimmista uhista on nuorten altistuminen sosiaalisen median kautta disinformaatiolle sekä vaikuttamiselle.
Osana rauhantyötä myös kansalaistaitoja voidaan vahvistaa, ja esimerkiksi työelämäkatkojen aikana merkityksellisyys, rutiinit sekä taitojen kerryttäminen lisäävät ja nopeuttavat työelämään palaamista. Rauhantyö osaamisen ja verkostojen luomisen vaihtoehtona mahdollistaa myös yhteiskuntaan osallistumisen heille, joille esimerkiksi armeijan käyminen ei ole terveydellisistä syistä vaihtoehto.
Koska rauhantyön keskiössä ovat myös ihmisoikeudet, on rauhantyön palauttaminen ja vahvistaminen erityisen sosiaalidemokraattinen teko. Vahvistamalla järjestötyötä ammattiliittojen ja rauhantyön avulla, lisäämme yhteisöllisyyttä, suomalaisuuden kokemusta sekä vähennämme ahdistusoireilua. Järjestötoiminta ja sen synnyttämä yhteisöllisyys lisää sisäistä yhteiskuntarauhaa Suomessa pitkällä aikavälillä ja vakauttaa myös maahanmuuttajien ja eri etnisistä taustoista tulevien asemaa Suomessa.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että
seuraavalla puoluekokouskaudella puoluehallitus tai hallitusohjelmassa esitetään säädöstä, joka hyväksyy myös vapaaehtoistyön, järjestötyön sekä ammattiliitto-osasto aktiivisuuden osaksi työnhakuaktiivisuutta yhdessä muun työnhaun kanssa.