Aloite 106

Aloitteessa esitetään työmarkkinoiden tasapainon palauttamista tilanteessa, jossa Orpon hallituksen työmarkkinauudistukset ovat heikentäneet työntekijöiden asemaa ja kaventaneet sopimusyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Puoluehallitus jakaa aloitteessa esitetyn arvion siitä, että työmarkkinoiden tasapaino on horjunut ja työntekijöiden turvaa on purettu yksipuolisesti.

SDP on linjannut julkisuudessa ja ohjelmatyössään, että kuntien ja hyvinvointialueiden houkuttelevuutta työnantajina voidaan vahvistaa palkitsemalla henkilöstöä hyvistä työsuorituksista ja tuottavuuden parantamisesta esimerkiksi tulospalkkauksella ja henkilöstörahastojen avulla. Henkilöstörahastot tarjoavat tasapuolisen ja läpinäkyvän tavan palkita henkilöstöä yhdessä sovituista tavoitteista.

Puoluehallitus katsoo, että tällaiset palkitsemismallit tukevat työhyvinvointia, sitoutumista ja julkisen sektorin veto- ja pitovoimaa, kun ne perustuvat yhdessä sovittuihin, avoimiin ja oikeudenmukaisiin kriteereihin eivätkä korvaa työehtosopimusjärjestelmää tai yleiskorotuksia.

Puoluehallitus viittaa kolmen aloitekokonaisuuden lausuntoihin:

67–84: Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus on palautettava
Aloitteissa esitetään, että työntekijöiden oikeus vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut verotuksessa palautetaan sen jälkeen, kun Orpon hallitus on päättänyt poistaa verovähennysoikeuden vuoden 2026 alusta alkaen. Aloitteissa tuodaan esiin huoli siitä, että muutos heikentää työntekijöiden taloudellista asemaa, vähentää järjestäytymistä ja rapauttaa sopimuspohjaisen työmarkkinajärjestelmän edellytyksiä.

SDP:n poliittisessa ohjelmassa on linjattu, että vahva ja kattava työehtosopimusjärjestelmä sekä korkea järjestäytymisaste ovat keskeisiä reilun työelämän ja palkansaajien turvan kannalta. Ohjelmassa korostetaan myös ay-liikkeen roolia työmarkkinoiden vakauden, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisen palkkakehityksen turvaajana.

Verovähennysoikeuden poistaminen kohdistuu erityisesti pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin ja heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia järjestäytyä. Muutos asettaa työntekijät ja työnantajat eriarvoiseen asemaan, sillä työnantajilla ja yrittäjillä on jatkossakin mahdollisuus vähentää vastaavat maksut liiketoiminnan kuluina. Lisäksi järjestäytymisasteen heikkeneminen vaarantaa työehtosopimusten kattavuuden, jota myös Euroopan unionin vähimmäispalkkadirektiivi edellyttää jäsenvaltioilta edistettävän.

Puoluehallitus katsoo, että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen heikentää palkansaajien asemaa ja työmarkkinajärjestelmän toimivuutta eikä tue työllisyyttä tai talouden kestävää kehitystä.

85–105: Kanneoikeus mahdollistettava ammattiliitoille
Aloitteissa esitetään, että ammattiliitoille säädetään ryhmäkanneoikeus, jonka nojalla ne voivat nostaa kanteen työntekijöiden puolesta ilman erillistä valtakirjaa. Aloitteissa tuodaan esiin työelämässä esiintyvät väärinkäytökset sekä se, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät eivät aina uskalla tai kykene puolustamaan oikeuksiaan yksin.

SDP:n poliittisessa ohjelmassa on linjattu, että työelämän pelisääntöjä on valvottava tehokkaasti ja että alipalkkaukseen, palkkasyrjintään ja muihin työelämän väärinkäytöksiin on puututtava määrätietoisesti. Ohjelmassa korostetaan myös ammattiliittojen keskeistä roolia työntekijöiden oikeuksien puolustajana sekä sitä, että oikeussuojan on oltava tosiasiallisesti saavutettavaa kaikille.

Puoluehallitus katsoo, että ammattiliitoille annettava ryhmäkanneoikeus vahvistaisi työntekijöiden oikeussuojaa ja madaltaisi kynnystä puuttua työelämän epäkohtiin, erityisesti tilanteissa, joissa yksittäinen työntekijä pelkää seuraamuksia tai leimautumista. Ryhmäkanneoikeus tukisi ennaltaehkäisevästi työelämän sääntöjen noudattamista ja edistäisi reilua kilpailua työnantajien välillä varmistamalla, että lakia noudattavat yritykset eivät joudu epäedulliseen asemaan.

Puoluehallitus toteaa, että ryhmäkanneoikeuden säätäminen edellyttää huolellista valmistelua osana työelämän ja oikeusturvan kokonaisuutta, mutta pitää tavoitetta perusteltuna ja SDP:n arvojen mukaisena.

185: Työehtosopimuksen tulkintaetuoikeus käännettävä työnantajalta työntekijälle Ruotsin mallin mukaisesti
Aloitteessa esitetään, että työehtosopimusten paikallistason tulkinnassa tulkintaetuoikeus käännetään työnantajalta työntekijöiden edustajalle Ruotsin mallin mukaisesti. Aloitteessa tuodaan esiin, että työntekijöiden tulkintaetuoikeus vahvistaisi heidän oikeussuojaansa ja vähentäisi perusteettomia riitatilanteita työpaikoilla.

Puoluehallitus pitää perusteltuna tavoitetta vahvistaa työntekijöiden asemaa työehtosopimusten tulkintatilanteissa. Nykyinen järjestelmä, jossa työnantajan tulkinta usein ratkaisee käytännön tilanteen riidan aikana, voi asettaa työntekijät epäedulliseen asemaan ja pitkittää ristiriitoja. Ruotsin mallin mukainen tulkintaetuoikeus voisi olla toimiva malli myös Suomeen.

Puoluehallitus katsoo, että sopimisen tasapainoa on edistettävä, jotta aito molempia osapuolia hyödyttävä paikallinen sopiminen on mahdollista. Tämä tasapainottaisi osapuolten neuvotteluasemaa ja lisäisi oikeudenmukaisuutta työpaikkatasolla. SDP:n tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden edunvalvontaa ja reiluja työelämän pelisääntöjä.