Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin. Puoluekokous pitää tärkeänä pyrkiä siihen, että varallisuuserojen kasvu pysäytetään ja että verotus on progressiivista myös pääomien omistajille. Se edellyttää, että matalasti verotettujen pääomien verotusta korotetaan muun muassa niiden veropohjaa tiivistämällä. Puoluekokous ei kuitenkaan pidä progressiivisen varallisuusveron toteutusta ensisijaisena keinona tavoitteiden toteuttamiseksi.

Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin. Puoluekokous pitää tärkeänä pyrkiä siihen, että varallisuuserojen kasvu pysäytetään ja että verotus on progressiivista myös pääomien omistajille. Se edellyttää, että matalasti verotettujen pääomien verotusta korotetaan muun muassa niiden veropohjaa tiivistämällä. Puoluekokous ei kuitenkaan pidä progressiivisen varallisuusveron toteutusta ensisijaisena keinona tavoitteiden toteuttamiseksi.

– Muutosesitys 1

Viktor Kock · FSD

FSD esittää että:
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.
Varallisuuserojen jatkuva kasvu on uhka toimivalle hyvinvointivaltiolle ja sosiaaliselle liikkuvuudelle. Tämän suuntauksen muuttaminen edellyttää sekä progressiivista pääomaverotusta että progressiivista varallisuusveroa.

SDP:n vuoden 2020 puoluekokoukselle tehtiin aloite varallisuusveron käyttöönotosta. Tuolloin puoluekokous katsoi, että varallisuusveron toteuttamista tulee selvittää. Puoluekokouksen edellyttämä selvitys on toteutettu vuonna 2022. Puoluehallitus on hyödyntänyt selvitystä tässä lausunnossa.

Pääomien verotuksen nykytilanne Suomessa

Kotitalouksien omistamat pääomat keskittyvät Suomessa ja kaikkialla muualla varakkaimmille, jotka ovat yleensä samalla suurituloisimpia. Varakkaimman kymmenen prosentin osuus kotitalouksien nettovaroista on noussut Tilastokeskuksen mukaan noin 50 prosenttiin. Samoin varallisuudesta kertyvistä pääomatuloista merkittävä osa keskittyy kaikkein suurituloisimmalle prosentille ja heidänkin sisällään suurituloisimmalle promillelle. Pieni- ja keskituloisten tulot ovat pääosin ansiotuloa, joka kertyy palkasta, eläkkeestä tai yrittäjätulosta.

Samalla myös pääomista maksetut verot keskittyvät suurituloisimmille. Pääomiin kohdistui Tilastokeskuksen mukaan Suomessa vuonna 2021 yhteensä noin 15 miljardia euroa veroja (n. 14 % kokonaisverokertymästä). Pääomiin kohdistuu useita verolajeja, joista merkittävimmät olivat yhteisövero (n. 6,8 mrd. € vuonna 2021) ja pääomatulovero (4,4 mrd. €). Niiden lisäksi pääomiin kohdistuvat erityisesti perintö- ja lahjavero (0,8 mrd. €), kiinteistövero (2,0 mrd. €) sekä varainsiirtovero (1,0 mrd. €).

Suomessa pääomien kokonaisverotus on alle Euroopan Unionin (EU) keskitason, kun verrataan niistä kertyviä veroja bruttokansantuotteeseen tai kaikkiin verotuloihin.

Pääomien verotuksen rooli verojärjestelmässä

Verotuksen keskeinen tehtävä on tasata tulo- ja varallisuuseroja osana tulonsiirtojärjestelmää ja hyvinvointivaltion palvelujen rahoitusta. Pääomien verotus on siinä keskeisessä roolissa, sillä varat ja niistä kertyvät tulot keskittyvät rikkaimmille. Progressiivinen verotus ei siis ole mahdollista, jos pääomia ei veroteta varsin raskaasti.

Suomessa kokonaisverotus suhteutettuna tuloihin ei ole progressiivista, kun tarkastellaan erityisesti suurituloisinta prosenttia, jonne pääomatulot keskittyvät. Se johtuu erityisesti siitä, että pääomia verotetaan suhteellisen kevyesti verrattuna suuriin palkkatuloihin.

Verotuksen muutoksilla on ollut merkittävä rooli siinä, että varallisuuserot ovat kasvaneet 1990-luvulta alkaen ja kotitalouksien varallisuus on keskittynyt harvoille. Vuosina 1987–2019 varakkaimman kymmenyksen osuus varallisuudesta kasvoi 37 prosentista 50 prosenttiin. Varakkaimman prosentin varallisuus noin viisinkertaistui vuosina 1987–2019, kun vähävaraisimman 90 prosentin varallisuus kasvoi absoluuttisesti vain vähän, ja osuus varallisuudesta laski noin 13 prosenttiyksikköä.

Varallisuuden verotuksen ongelmat Suomessa

Suhteellisen matala pääomien verotus on siis johtanut varallisuuserojen kasvuun sekä siihen, että varakkaimmat maksavat keskimäärin tuloistaan vähemmän veroa kuin esimerkiksi keskituloiset palkansaajat. Tilannetta voidaan pitää epäreiluna, mikä uhkaa luottamusta demokraattiseen yhteiskuntaan.

Pääomien suhteellisen matala verotus johtuu olennaisesti siitä, että pääomien veropohjassa on monia aukkoja ja huojennuksia, joiden vuoksi pääomatuloja verotetaan kevyemmin kuin vastaavia palkkatuloja. Nämä poikkeukset ohjaavat myös taloutta ja investointeja haitallisella tavalla sekä antavat suurituloisimmille mahdollisuuden välttää veroja erilaisilla järjestelyillä. Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennus on tästä yksi esimerkki.

Varallisuusveron toteutus

Pääomien verotukseen Suomessa liittyy siis ilmeisiä ongelmia. Toisaalta niiden ratkaisuun on eri vaihtoehtoja, sillä varallisuutta voi verottaa eri tavoin.

Varallisuusverolla tarkoitetaan yleensä vuosittain perittävää veroa, joka perustuu varallisuuden arvoon tiettynä ajankohtana. Suomessa ei ole ollut yleistä varallisuusveroa vuodesta 2006 alkaen. Sen sijaan kiinteistövarallisuuteen on kohdistunut kiinteistövero, joka on luonteeltaan lähellä varallisuusveroa. Esimerkiksi yhteisövero ja pääomatulovero perustuvat pääoman kerryttämään nettotuloon. Varainsiirtovero perustuu varallisuuden arvoon, mutta se peritään vain omaisuuden myynnin yhteydessä, perintö- ja lahjavero taas perinnön tai lahjoituksen yhteydessä.

Varallisuusverolla on hyviä ja huonoja puolia verrattuna muihin pääomien veroihin. Varallisuusveron hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että se ei ohjaa käyttäytymistä kovin vahvasti: veron taso ei riipu lyhyellä aikavälillä siitä, mitä omaisuudella tehdään. Varallisuusvero voidaan myös kohdentaa kaikkein varakkaimmille, sillä sen alaraja ja progressio on mahdollista asettaa halutuksi.

Varallisuusveron huonona puolena voidaan pitää sitä, että se ei ota huomioon kovin hyvin lyhyen aikavälin maksukykyä, sillä vero kertyy, vaikkei varallisuudesta kertyisi tuloa, jolla sen voisi maksaa. Tässä mielessä nettotuloon perustuvat yhteisövero ja pääomatulovero ovat paremmin toimivia veromuotoja. Sen vuoksi varallisuusvero ei myöskään voi olla tasoltaan niin korkea. Siksi varallisuusverolla voi lähinnä täydentää pääomatulojen verotusta, muttei korvata sitä. Toisaalta on myös olemassa välimallin ratkaisuja, joilla on sekä tulo- että varallisuusveron piirteitä.

Varallisuusveron huonona puolena voi pitää myös sitä, että kaiken varallisuuden arvostaminen vuosittain veron pohjaksi ei ole aivan yksinkertaista. Monien varallisuuserien arvoa ei määritetä jatkuvasti markkinoilla. Esimerkiksi varainsiirtoveron kohdalla tilanne on helpompi, sillä veropohja perustuu toteutuneeseen kauppahintaan.

Riippuen valittavasta varallisuusveron tasosta, veropohjan laajuudesta ja alarajasta varallisuusverosta voisi kertyä realistisesti verotuloja sadoista miljoonista euroista jopa muutamaan miljardiin euroon vuositasolla. Se ei olisi siis aivan merkityksetön.

Varallisuusveroa voi pitää perusteltuna veromuotona, jos halutaan esimerkiksi kohdentaa vero kaikkein rikkaimpiin ja näin kaventaa varallisuuseroja. Se myös veisi verotusta progressiivisempaan suuntaan. Varallisuusverolla olisi vaikutusta myös tilastointiin, koska sen myötä verorekistereihin kertyisi kattavasti tietoa myös varallisuudesta. Tämä mahdollistaisi nykyistä selvästi tarkemmat varallisuustilastot.

Toisaalta esimerkiksi perintö- ja lahjaveropohjan tiivistäminen sekä korottaminen kaikkein varakkaimpien kohdalla voisi vaikuttaa samansuuntaisesti ilman, että tarvittaisiin uutta veromuotoa.

Varallisuusvero kohdistuisi lähtökohtaisesti kaikkiin varakkaisiin riippumatta siitä, kuinka paljon he maksavat tuloistaan veroa. Siksi se ei varallisuusvero ratkaisisi kattavasti ongelmia, jotka liittyvät nykyisin pääomatulojen sekä perintö- ja lahjaveron veropohjan vuotoon: samasta tulosta tai lahjasta maksetaan eri verran veroa. Nämä ongelmat olisi mahdollista ratkaista tehokkaammin tiivistämällä pääomatulojen sekä perintö- ja lahjaveron veropohjaa.

Siksi pääomien verotuksen ongelmien korjaamisessa voidaan pitää ensisijaisena verotuksen painopisteen siirtämistä omistuksiin veropohjaa tiivistämällä sekä verovälttelyä estämällä. Tämän kannan otti myös puoluekokous vuonna 2020 poliittisessa ohjelmassa ja samaa on ehdotettu vuoden 2023 puoluekokoukselle.

Varallisuusvero voi kuitenkin olla joissain olosuhteissa tarpeellinen veromuoto täydentämään muita veromuotoja erityisesti kaikkein varakkaimpien kohdalla. Sen tyyppistä veroa voisi olla mahdollista soveltaa esimerkiksi rajoitetusti sellaisiin omaisuuslajeihin, joista kertyvät tulot jäävät tällä hetkellä kokonaan tai osittain pääomatuloverotuksen ulkopuolelle (mm. vakuutuskuoret).

15 Varallisuusveron käyttöönotto

Sastamalan Sos.Dem. Kunnallisjärjestö ry

Maailmassa muutamat ihmiset omistavat yhtä paljon kuin vähemmin omistava puolikas maailman väestöstä. Varallisuus kasaantuu niille, joilla jo on merkittävää varallisuutta. Tärkeimmät varallisuuden lajit ovat lisääntyvässä määrin pienen valtaeliitin käsissä. Näitä ovat tuotannollinen, kiinteistö- ja finanssivarallisuus. Nämä tuottavat tuloa ja ovat yhteiskunnallisen vallan välineitä. Pääomien vapaa liikkuvuus lisää näiden varallisuuksien vallankäytön tapoja ja vaikutuksia. Kasvava osa varallisuudesta kätketään veroparatiiseihin. Varallisuusveron lopettamisen jälkeen 2006 Suomessa ei enää ole yhtenäistä omaisuustiedostoa ja rekisteriä. Marja Riihelän ja Matti Tuomalan mukaan Suomessa varakkaimman prosentin osuus olisi vuonna 2019 ollut 17,1 % kaikesta varallisuudesta.

Ylimmät varallisuusosuudet jatkoivat kasvuaan vielä finanssikriisin puhkeamisen jälkeenkin. Keskimääräinen varallisuus ylimmän yhden prosentin ryhmässä viisinkertaistui vuosina 1987–2019. Kokonaisuutena edellä mainitun tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:

  1. Suurituloisimpien ja eniten varallisuutta omistavien osuus väestöstä saa suhteettoman suuren osuuden näistä resursseista.
  2. Mitä suuremmat tulot tai varallisuus, sitä nopeammin niiden osuus kasvaa kaikista resursseista.
  3. Varallisuuserot ovat kärjekkäämmät kuin tuloerot ja ne kasvavat nopeammin.
  4. Erityisesti finanssivarallisuus on kertynyt rikkaiden haltuun.
  5. Verotus ei ole tasannut eroja.
  6. Erojen kasvu ei katkea talouskriiseissäkään.

Suuret varallisuudet peritään, rikastuminen tapahtuu omistamisella, ei työnteolla. Nykyinen perintövero ei tasaa ihmisten elämän lähtökohtia. Paljon puhutaan meillä vallitsevasta mahdollisuuksien tasa-arvosta. Se on yhä vähemmän totta. Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty on osoittanut, että sijoitettu pääoma osakkeisiin, kiinteistöihin, maahan jne. kasvaa nopeammin kuin kansantulo lisäten eroja. Sitä paitsi varallisuus voi kasvaa ansiottoman arvonnousun kautta ja tuotantopääoma voi samaan aikaan vähentyä vähentäen tuottavuutta. Varallisuuden progressiivinen verotus on tarpeen eriarvoisuuden vähentämiseksi, julkisen talouden tasapainottamiseksi, pääoman yhteiskunnallisen kontrollin luomiseksi sekä etuoikeutetun verorälssin palauttamiseksi kansalaisvelvollisuuksien piiriin. Pääoman ja sen arvon lisäyksen verotus on entistä oikeutetumpaa, koska se perustuu lisääntyvästi yhteiskunnan yleiseen kehitysasteeseen ja yhteiskunnan erityisiin panostuksiin tuotannon ja yhteiskunnan toimivuuteen.

Sastamalan Sos.Dem. Kunnallisjärjestö ry esittää, että

puoluekokous päättää toimia progressiivisen varallisuusveron toteuttamiseksi maassamme.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 29

16 Varallisuusveron käyttöönotto

Hervannan Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y., Rantaperkiön Työväenyhdistys ry, Messukylän Työväenyhdistys ry ja Hakametsän Sosialidemokraatit ry

Maailmassa muutamat ihmiset omistavat yhtä paljon kuin vähemmin omistava puolikas maailman väestöstä. Varallisuus kasaantuu niille, joilla jo on merkittävää varallisuutta. Tärkeimmät varallisuuden lajit ovat lisääntyvässä määrin pienen valtaeliitin käsissä. Näitä ovat tuotannollinen, kiinteistö- ja finanssivarallisuus. Nämä tuottavat tuloa ja ovat yhteiskunnallisen vallan välineitä.

Hervannan Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y., Rantaperkiön Työväenyhdistys ry, Messukylän Työväenyhdistys ry ja Hakametsän Sosialidemokraatit ry esittävät, että

puoluekokous päättää toimia progressiivisen varallisuusveron toteuttamiseksi maassamme.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 30

17 Varallisuusveron käyttöönotto

Hakametsän Sosialidemokraatit ry ja Messukylän Työväenyhdistys ry

Maailmassa muutamat ihmiset omistavat yhtä paljon kuin vähemmin omistava puolikas maailman väestöstä. Varallisuus kasaantuu niille, joilla jo on merkittävää varallisuutta. Tärkeimmät varallisuuden lajit ovat lisääntyvässä määrin pienen valtaeliitin käsissä. Näitä ovat tuotannollinen, kiinteistö- ja finanssivarallisuus. Nämä tuottavat tuloa ja ovat yhteiskunnallisen vallan välineitä.

Pääomien vapaa liikkuvuus lisää näiden varallisuuksien vallankäytön tapoja ja vaikutuksia. Kasvava osa varallisuudesta kätketään veroparatiiseihin. Varallisuusveron lopettamisen jälkeen 2006 Suomessa ei enää ole yhtenäistä omaisuustiedostoa ja rekisteriä. Marja Riihelän ja Matti Tuomalan mukaan Suomessa varakkaimman prosentin osuus olisi vuonna 2019 ollut 17,1 % kaikesta varallisuudesta. Ylimmät varallisuusosuudet jatkoivat kasvuaan vielä finanssikriisin puhkeamisen jälkeenkin. Keskimääräinen varallisuus ylimmän yhden prosentin ryhmässä viisinkertaistui vuosina 1987–2019. Kokonaisuutena edellä mainitun tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:

  1. Suurituloisimpien ja eniten varallisuutta omistavien osuus väestöstä saa suhteettoman suuren osuuden näistä resursseista
  2. Mitä suuremmat tulot tai varallisuus, sitä nopeammin niiden osuus kasvaa kaikista resursseista.
  3. Varallisuuserot ovat kärjekkäämmät kuin tuloerot ja ne kasvavat nopeammin.
  4. Erityisesti finanssivarallisuus on kertynyt rikkaiden haltuun.
  5. Verotus ei ole tasannut eroja.
  6. Erojen kasvu ei katkea talouskriiseissäkään

Suuret varallisuudet peritään, rikastuminen tapahtuu omistamisella, ei työnteolla. Nykyinen perintövero ei tasaa ihmisten elämän lähtökohtia. Paljon puhutaan meillä vallitsevasta mahdollisuuksien tasa-arvosta. Se on yhä vähemmän totta. Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty on osoittanut, että sijoitettu pääoma osakkeisiin, kiinteistöihin, maahan jne. kasvaa nopeammin kuin kansantulo lisäten eroja. Sitä paitsi varallisuus voi kasvaa ansiottoman arvonnousun kautta ja tuotantopääoma voi samaan aikaan vähentyä vähentäen tuottavuutta. Varallisuuden progressiivinen verotus on tarpeen eriarvoisuuden vähentämiseksi, julkisen talouden tasapainottamiseksi, pääoman yhteiskunnallisen kontrollin luomiseksi sekä etuoikeutetun verorälssin palauttamiseksi kansalaisvelvollisuuksien piiriin. Pääoman ja sen arvon lisäyksen verotus on entistä oikeutetumpaa, koska se perustuu lisääntyvästi yhteiskunnan yleiseen kehitysasteeseen ja yhteiskunnan erityisiin panostuksiin tuotannon ja yhteiskunnan toimivuuteen.

Hakametsän Sosialidemokraatit ry ja Messukylän Työväenyhdistys ry esittävät, että

puoluekokous päättää toimia progressiivisen varallisuusveron toteuttamiseksi maassamme. Suunniteltaessa progressiivista verotusta on huomioitava sen taloudelliset vaikutukset.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 31


Kommentoi

Tietosuoja