Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
SDP pitää tärkeänä, että liikunnan harrastamiseen on kaikilla yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet. Vammaisille henkilöille tulee taata yhtäläiset oikeudet harrastamiseen ja tämä edellyttää resurssointia sekä yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden sekä palvelu- ja tavarantoimittajien kanssa toimintamallin rakentamiseksi. Kuntoutumisen ja fyysisen aktiivisuuden edistämisen täytyy olla liikuntavälineiden saannin taustalla. Huippu-urheilun puolella ammattilaiset saavat jo tukea välineisiin. Tästä syystä tuen tulee kohdistua sinne, missä tarvetta aidosti on.
Nokian Työväenyhdistys ry:n jäsen Tanja Hakala, Enonkosken Työväenyhdistys ry:n jäsen Maria Loikkanen, Ay-väen Sosialidemokraatit ry:n jäsen Mika Taberman, Koillis-Helsingin sosialidemokraatit ry:n jäsen Arzu Caydam-Lehtonen, Valkeakosken Työväenyhdistys ry: n jäsen Joni Kumlander, Vesilahden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsen Kristiina Kantola, Tohmajärven demarit ry:n jäsen Tero Lepola, Pornaisten Kirkonseudun Työväenyhdistys ry:n jäsen Karin Rinne-Halme ja Sastamalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Merja Helander
Liikuntapoliittisessa selonteossa on korostettu erityisryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Kirjaus sinänsä on hyvä. Sitä ei kuitenkaan ole avattu riittävästi, että kunnat ja nykyiset hyvinvointialueet pystyisivät tarttumaan nimenomaan vammaisten henkilöiden liikkumattomuuteen. Eritoten liikuntavammaisten tarvitsemat apuvälineet ovat erityisen kalliita. Koska kyseessä on apuvälineet on niiden huoltoon ja korjaukseenkin tarjolla vähän ammattilaisia ja näin ollen hinnat ovat kohtuuttomat. Liikuntavammaiset tarvitsevat varsinkin talviaikaan myös keinon siirtyä paikkaan missä voivat harrastaa liikuntaa. Vammaispalvelukuljetuksia ei tahdo saada lisää, joka mahdollistaisi liikunnan harrastamisen.
Onkin erityisen tärkeää avata eritoten vammaisten henkilöiden kohdalla mitä jollain tahtotilalla tarkoitetaan ja mitä sillä halutaan saavuttaa. Vammaisvaikutusten arviointi on ulotettava päätöksenteon lisäksi selontekoihin, ohjeisiin ja suosituksiin. Yksi merkittävä apu liikuntavammaisten liikunnan lisäämiseen olisi siirtäminen vammaispalvelusta apuvälineyksiköille. Harrastuksen alussa ja lajikokeiluissa apuvälineyksiköstä voitaisiin lainata välineet. Jos harrastus muuttuu tavoitteelliseksi, tulisi apuvälineyksikön hankkia täysin yksilölliset välineet.
Miksi harrastusvälineet sitten pitäisi siirtää apuvälineyksiköille. Yksinkertaiseksi siksi, että esim. pyörätuolikoripallon pelituoli maksaa noin 6000 €/kpl. Lapsen kasvaessa noita olisi ostettava useampia. Mikäli nämä olisivat alueellisen apuvälineyksikön omaisuutta, saataisiin ne huollettuna kiertoon seuraavalle lapselle. Sama on akkukeventeisen käsipyörän osalta. Ne maksavat myös noin 6000 €/kpl. Suksi/ luistinkelkka 3500 €. Näiden ostaminen omaksi tulee perheelle kohtuuttoman hintaiseksi.
Muilla vammaryhmillä ei ole tällaista estettä liikkumisen suhteen kuin liikuntavammaisilla on. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi harrastusvälineiden saantiin tulee luoda järjestelmä.
Nokian Työväenyhdistys ry:n jäsen Tanja Hakala, Enonkosken Työväenyhdistys ry:n jäsen Maria Loikkanen, Ay-väen Sosialidemokraatit ry:n jäsen Mika Taberman, Koillis-Helsingin sosialidemokraatit ry:n jäsen Arzu Caydam-Lehtonen, Valkeakosken Työväenyhdistys ry: n jäsen Joni Kumlander, Vesilahden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsen Kristiina Kantola, Tohmajärven demarit ry:n jäsen Tero Lepola, Pornaisten Kirkonseudun Työväenyhdistys ry:n jäsen Karin Rinne-Halme ja Sastamalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Merja Helander esittävät, että
vammaisten henkilöiden liikunnan lisäämisen ja yhdenvertaisuuden toteutumista varten liikuntavälineiden saannin takaamiseksi luodaan järjestelmä. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee yhteistyössä tarttua vammaisten henkilöiden liikkumattomuuteen.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 135