Aloite 145

Aloitteentekijä esittää, että vaaliehdokkaan suostumuslomakkeisiin lisättäisiin erillinen kohta, jossa ehdokas lupaa pidättäytyä luottamustehtäviensä hoidosta, mikäli joutuu rikossyytteeseen luottamustoimensa aikana.

Aloitteen vaatimus poliittisen toiminnan rajaamisesta rikossyytteen perusteella on ristiriidassa syyttömyysolettaman kanssa. Syyttömyysolettama vahvistetaan mm. YK:n ihmisoikeusjulistuksen 11 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa, ja se on keskeinen osa länsimaista ja suomalaista oikeusvaltiokäsitystä (mm. ETL 4:2). Syyttömyysolettama on myös osa Julkisen sanan neuvoston Journalistin ohjeita (ohje nro. 35). Periaatetta noudatetaan myös muussa julkisessa ja poliittisessa toiminnassa.

Vaalien suostumuslomake pohjautuu oikeusministeriön laatimaan suostumuslomakkeeseen. Puolueella on mahdollisuus edellyttää ehdolle asettumisen yhteydessä sitoumuksia mm. ihmisoikeuksia kunnioittavasta ja rasismia vastustavasta työstä mahdollisessa luottamustoimessa. Tällaiset sitoumukset ovat kuitenkin luonteeltaan poliittisia, eivätkä sopimusoikeudellisia. Aloitteessa esitetty siviilioikeudellinen velvoite itse pidättäytyä luottamustoimen hoitamisesta on juridisesti ongelmallinen. Oikeus hoitaa luottamustoimea nauttii vahvaa lainsuojaa ja tällainen velvoite saattaisi olla sopimuksellisesti pätemätön hyvän tavan vastaisena.

Lainsäädännön ja oikeuskäytännön pääperiaatteena on suojata luottamushenkilön oikeutta toimia tehtävässään koko sen ajan, joksi hänet on valittu. Vaaleilla valittu luottamushenkilö on mahdollista erottaa reunaehdoin, jotka on kirjattu ko. luottamustehtävää koskevissa laeissa. Kunnanvaltuusto voi pidättää luottamushenkilön hoitamasta tehtäväänsä, mikäli henkilö on asetettu syytteeseen ”luottamustoimen ulkopuolella tapahtuneesta rikoksesta, jonka laatu tai tekotapa osoittaa, ettei hän voi toimia luottamustehtävässään sen edellyttämällä tavalla” (Luottamushenkilön virheellinen ja rikollinen menettely ja sen seuraukset, Kuntaliitto, 2018). Mikäli luottamushenkilö tuomitaan lainvoimaisella tuomiolla vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen, voi kunnanvaltuusto erottaa hänet luottamustoimestaan (KL 86§). Lisäksi tuomioistuin voi päättää luottamushenkilön viraltapanosta.

Luottamushenkilön nauttiman poliittisen luottamuksen arvioiminen on kokonaisvaltaista. Luottamuksen arvioinnin pohjana ei ole perusteltua pitää vain henkilön toiminnan lainmukaisuutta luottamustoimessa ja sen ulkopuolella, vaan myös ottaa huomioon muita perusteita. Tällaisen poliittisen luottamuksen arviointi on tapauskohtaista, ja se saattaa poliittisessa prosessissa johtaa luottamustehtävästä erottamiseen.