Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja velvoittaa puoluehallitusta toimimaan aloitteellisesti globalisaatiota ja globaalitalouden hallintaa koskevan keskustelun ja sosiaalidemokraattisia arvoja tukevan poliittisen valmistelutyön edistämiseksi molemmissa kansainvälisissä sosialidemokraattisissa järjestöissä sekä Euroopan sosialistipuolueessa.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja velvoittaa puoluehallitusta toimimaan aloitteellisesti globalisaatiota ja globaalitalouden hallintaa koskevan keskustelun ja sosiaalidemokraattisia arvoja tukevan poliittisen valmistelutyön edistämiseksi molemmissa kansainvälisissä sosialidemokraattisissa järjestöissä sekä Euroopan sosialistipuolueessa.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja velvoittaa puoluehallitusta toimimaan aloitteellisesti globalisaatiota ja globaalitalouden hallintaa koskevan keskustelun ja sosiaalidemokraattisia arvoja tukevan poliittisen valmistelutyön edistämiseksi molemmissa kansainvälisissä sosialidemokraattisissa järjestöissä sekä Euroopan sosialistipuolueessa.
Puoluehallitus jakaa aloitteen ajatuksen globaalitalouden hallinnan merkityksestä sekä sosialidemokraattisen kansainvälisen toiminnan tärkeydestä. SDP on toiminut aktiivisesti globaalien sosialidemokraattisten järjestöjen yhteistyön lisäämisessä ja suhteiden parantamisessa. Tätä työtä on syytä jatkaa.
Puoluehallitus katsoo, että seuraavalla puoluekokouskaudella olisi syytä teettää selvitys siitä, miten puolueessa ja laajemmin kansalaisyhteiskuntaa edustavassa järjestökentässä voidaan elvyttää samalla kehittäen kansainvälisyyttä koskevaa valistus- ja koulutustoimintaa.
Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n jäsen Folke Sundman, Vanhankaupungin Sosialidemokraatit ry:n jäsen Tarja Kantola, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Tuula Lampinen ja Helsinginniemen Sosialidemokraatit ry:n jäsen Janne Ronkainen
Maailmantalouden globalisaation kiihtyminen kylmän sodan jälkeisen syvän murroksen jälkeen on näihin päiviin asti ollut keskeinen globaalipolitiikkaa ohjannut kehityssuunta. Globalisaatio on ollut ristiriitainen ja poliittisia mielipiteitä jakava ilmiö. Laajasti on kuitenkin tunnustettu talouden globalisaation myönteisiä, mm. talouskasvun edistämistä ja köyhyyden maailmanlaajuista vähentymistä aikaansaaneita vaikutuksia.
Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin globalisaatio oli monenlaisen poliittisen toiminnan ja tutkimustyön kohteena. Sen merkityksen arviointi oli keskeinen teema sekä Maailman talousfoorumin että sen vastapainoksi syntyneen Maailman sosiaalifoorumin keskusteluissa. Suomen hallitus käynnisti yhdessä Tansanian hallituksen kanssa monitoimijapohjaisen globalisaatiota ja demokratiaa käsitelleen uuden Helsinki-prosessin. Aihe oli keskeisesti esillä myös kansainvälisen sosialidemokratian piirissä, esimerkiksi Sosialistisella internationaalilla oli oma komissionsa työryhmineen, joka tuotti merkittäviä globalisaatiota ja sen hallintaa käsitelleitä selvityksiä ja linjauksia.
Nyt, noin parikymmentä vuotta myöhemmin, on käynnistynyt uusi globalisaation tilaa koskeva keskustelujen ja tutkimusten aalto. Taustalla on maailmanpolitiikassa syntynyt uusi murrostila, jossa suurvaltasuhteet ovat kärjistyneet erityisesti, muttei ainoastaan Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan seurauksena. Tähänastinen sääntöpohjainen monenkeskinen yhteistyö on kriisiytynyt useimmilla aloilla, ja maailmantaloudessa väliaikaisesti protektionistiset toimet ovat nostaneet päätään mm. vastavuoroisten pakotteiden seurauksena. Suurvaltojen voimistunut geopoliittinen vastakkainasettelu ja kilpailu on ulottunut myös globaaliin etelään, joka laajasti ottaen on kärsinyt eniten viimeaikaisesta globaaleista kriisi-ilmiöistä.
Meneillään on kansainvälinen keskustelu siitä, onko tähän asti koettu talouden globalisaatio tullut tiensä päähän vai onko kyse tilapäisestä häiriöstä. Ja keskustelun toinen ulottuvuus koskee sitä, millaisin välinein globaalitalous voitaisiin saada paremmin oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä edistävään hallintaan.
Tässä keskustelussa osa niistä teemoista, jotka olivat keskiössä vuosituhannen vaihteessa silloisessa globalisaatiokeskustelussa, on taas noussut pintaan. Näihin kuuluvat mm. kansainvälisten investointivirtojen sääntelyn tarve, kehitysmaiden velkakriisin uudelleen kärjistyminen, kansainvälisen veropolitiikan vahvistaminen kärjistyvien tulo- ja köyhyyskuilujen umpeen kuromiseksi. Uutena teemana esille on noussut globaalitalouden sääntelyn yhdistäminen vihreän siirtymän edistämiseen. Tässä keskustelussa on sosialidemokraattien näkökulmasta äärimmäisen tärkeää murtautua ulos siitä kuplasta, jossa maailmanpolitiikka näyttäytyy vain suurvaltojen välisenä vastakkainasetteluna ja globaali etelä lähinnä vain erilaisten etupiiripyrkimysten kohteena. Suomen ja koko Euroopan näkökulmasta on ratkaisevan tärkeää asennoitua uskottavasti mm. Afrikkaan ja sen valtioihin toimijoina, joilla on oikeutettuja omia tarpeita ja etuja vaalittavanaan osana monenkeskistä yhteistyötä.
On ennenaikaista vetää johtopäätöksiä siitä, kuinka perustavanlaatuisesta ja pysyvästä muutoksesta talouden globalisaation kehityksessä on kyse. Sen sijaan on akuutti tarve saada aikaan uutta kansainvälistä ja kansallista selvitystyötä ja keskustelua siitä, mitä ja miten globaalitalouden hallintakeinoja voitaisiin edistää globaalitalouden uudessa kehitysvaiheessa.
Kansainvälisen sosialidemokratian kehityksessä ollaan vaiheessa, jossa kahden erillisen järjestön eli Sosialistisen Internationaalin ja Progressiivisen Allianssin välillä on entistä parempia edellytyksiä tiivistää yhteistyötä ja sen kautta nostaa kansainvälisen sosialidemokratian profiilia. Nimenomaan kansainvälisen sosialidemokratian ääntä tarvitaan nyt globaalitalouden oikeudenmukaista ja kestävää kehitystä edistävää hallintaa koskevassa keskustelussa. Molempien järjestöjen jäsenenä ja tällä hetkellä työväenliikkeen pohjoismaisen yhteistyöjärjestön SAMAKin puheenjohtajana SDP:llä olisi hyvät edellytykset toimia aloitteentekijänä
Uusien poliittisten aloitteiden kehittämisen ohella vallitseva maailmantilanne asettaa haasteita sosialidemokraateille oman kansainvälisen osaamisen ja solidaarisuusajattelun jatkuvuuden varmistamiseksi. Kansalaisliikkeenä meidän on koulutus- ja valistustyön kautta huolehdittava siitä, että kansainvälisyys ja solidaarisuus säilyy elävänä poliittisessa identiteetissämme ja ajattelussamme.
Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n jäsen Folke Sundman, Vanhankaupungin Sosialidemokraatit ry:n jäsen Tarja Kantola, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Tuula Lampinen ja Helsinginniemen Sosialidemokraatit ry:n jäsen Janne Ronkainen esittävät, että
– puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan aloitteellisesti, mieluiten yhdessä pohjoismaiden muiden puolueiden kanssa, uuden globalisaatiota ja globaalitalouden hallintaa koskevan poliittisen valmistelutyön käynnistämiseksi siten, että siihen saadaan mukaan kansainvälisen sosialidemokratian molemmat järjestöt sekä Euroopan sosialistipuolue;
– puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta selvittämään, mahdollisesti yhteistyössä Työväen Sivistysliiton kanssa, miten puolueessa ja laajemmin kansalaisyhteiskuntaa edustavassa järjestökentässä voidaan elvyttää ja kehittää nykyajan vaatimuksia vastaavalla tasolla kansainvälisyyttä koskevaa valistus- ja koulutustoimintaa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 159
… toimimaan yhdessä muiden pohjoismaisten puolueiden kanssa aloitteellisesti…