Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin automaation tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä hallintomenettelyssä ja päätöksenteossa sekä julkisten palveluiden saavuttavuuden parantamiseen. Puoluekokous myös korostaa automaation hyödyntämisen osalta oikeusturvan ja -suojan toteutumista sekä toteaa tarpeen selvitykselle automatisoidun hallintomenettelyn ja päätöksenteon sääntelytarpeen kehityksestä. Puoluekokous toteaa myös, että on turvattava julkisten palveluiden saavutettavuus myös ilman digitaitoja. 

Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin automaation tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä hallintomenettelyssä ja päätöksenteossa sekä julkisten palveluiden saavuttavuuden parantamiseen. Puoluekokous myös korostaa automaation hyödyntämisen osalta oikeusturvan ja -suojan toteutumista sekä toteaa tarpeen selvitykselle automatisoidun hallintomenettelyn ja päätöksenteon sääntelytarpeen kehityksestä. Puoluekokous toteaa myös, että on turvattava julkisten palveluiden saavutettavuus myös ilman digitaitoja. 

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 182-183

 Aloitteissa käsitellään automaation hyödyntämistä viranomaisten päätöksenteossa ja toisaalta eri palveluiden saavutettavuutta. Yhteistä molemmille aihealueille on digitalisaation nopea eteneminen, mikä puolestaan mahdollistaa monia uudentyyppisiä toimintatapoja.

Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia on järkevä hyödyntää myös julkisen hallinnon päätöksenteossa, kuitenkin kansalaisten oikeusturvan varmistaen. Suomi tunnetaan yleisesti maailmalla edelläkävijänä, jossa digitalisaation ja teknologisen kehityksen luomia mahdollisuuksia kehitetään ja otetaan käyttöön yli hallinto- ja toimialarajojen. SDP:n johtaman hallituksen tarkoituksena on rakentaa digitalisaation edistämisen ohjelma, jonka myötä eri julkiset palvelut on oltava kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä.

Haasteen automaation käytölle päätöksenteossa tuottaa se, että Suomen oikeusjärjestyksessä ei ole lailla säädetty automatisoidusta hallinto- ja päätöksentekomenettelystä. Hallintolaki nojautuu pitkälti lähtökohtaan, jonka mukaan virkamies valmistelee ja tekee hallintopäätöksen. Näin päätöksen tehnyt myös tuntee yksityiskohtaisemmin päätöksenteon taustat. Tämä ei automatisoidussa päätöksenteossa toteudu. Asian haasteellisuuteen on huomiota kiinnittänyt myös Eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka on todennut, että sääntelytarpeesta tulee tehdä selvitys, jossa tulee tarkastella, millä tavoin automatisoidun hallintomenettelyn ja päätöksenteon sääntely täyttää lainalaisuuden, julkisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden asettamia vaatimuksia sekä turvaa oikeusturvan ja virkamiesten virkavastuun asianmukaisen toteutumisen.

Digitaalisten julkisten palveluiden lisääntyessä tulee huolehtia erityisen tarkkaan siitä, että ihmisten erilaisuus ja tarpeiden moninaisuus huomioidaan julkisten hallinnon palvelujen kehittämisessä, jotta digitalisaatio ei lisäisi syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Digitaalisten palveluiden kehittämisen ohella palveluiden saatavuutta voidaan parantaa turvaamalla perinteisiä asiointitapoja, panostamalla selkokieliseen palveluun ja ottamalla palvelunkäyttäjät mukaan palveluiden suunnitteluun.

182 Automaation hyödyntäminen päätöksenteossa

Tölö Unga Socialister ry

 

Verottaja on hyödyntänyt onnistuneesti automaatiota yksinkertaisten ja rutiininomaisten päätösten teossa. Näin on pystytty parantamaan, nopeuttamaan ja tehostamaan palvelua. Apulaisoikeusasiamiehen marraskuussa 2019 antaman päätöksen mukaan automaation käyttö verotuspäätöksissä on laiton, eikä hyvää hallintoa. Syynä tähän oli se, että automaattisesti tehdyissä ei ollut päätöksen tehneen viranhaltijan nimeä, joten päätöksestä ei voi valittaa.

Automaation ja tekoälyn hyödyntäminen julkisen hallinnon päätösten teossa ja muutenkin julkisessa hallinnossa on kuitenkin parantaisi, nopeuttaisi ja tehostaisi päätösten tekoa. Se todennäköisesti myös parantaisi päätösten laatua. Toimivan ja taloudellisesti kestävän hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kannalta on välttämätöntä, että teknologia tuomia uusia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää.

Tölö Unga Socialister ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toiminaan sen eteen, että automaatiota hyödyntävää päätösten tekoa voidaan jatkossa hyödyntää julkisen sektorin päätöksenteossa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 339

183 Julkiset palvelut kaikkien saataville

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry

 

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

Sosialidemokraattisen puolueen tulee työskennellä jokaisella tasolla sen eteen, että kaikkiin kuntiin saadaan viralliset yleiset palvelut, kuten KELA, poliisi ja lupapalvelut kaikkien kansalaisten saataville. Monissa kunnissa on jo nyt yhteispalvelupisteitä, joissa koulutettu työntekijä ohjaa ja auttaa kansalaisia käyttämään palveluita ja mahdollistaa niiden käytön, esimerkiksi ihmiselle, jolla ei ole tietokonetta.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 339

  • Julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskeva lakipaketti hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa 2023. Lait tulivat voimaan 1.5.2023. Eduskunnan päätöksellä muutettiin hallintolakia, julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia ja digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annettua lakia automaattisen päätöksenteon mahdollistamiseksi. Digiesteettömyyttä on parannettu eduskunnan tammikuussa 2023 hyväksymällä hallituksen esityksellä tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi. Uudessa laissa säädetään esteettömyysvaatimuksista, joita tulee noudattaa, kun talouden toimija saattaa markkinoille lain soveltamisalaan kuuluvan tuotteen.  Uusien digipalvelulain soveltamisalaan tulevien palvelujen pitää olla saavutettavuusvaatimusten ja palvelukohtaisten lisävaatimusten mukaisia siirtymäajan jälkeen eli 28.6.2025 lähtien.


Kommentoi

Tietosuoja