Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomeen turkistuotannon ja turkisten myynnin kieltävä lainsäädäntö sekä sosiaalisesti ja oikeudenmukaisesti kestävä ohjelma asteittaiseksi turkistuotannosta luopumiseksi seuraten niiden maiden malleja, joissa turkistarhaus on jo loppunut tai loppumassa siirtymäajan jälkeen. SDP pyrkii siihen, että vastaava lainsäädäntö omaksutaan EU:n tasolla ja turkisten tuottaminen ja kauppa kielletään koko unionin alueella.
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin sillä muutoksella, että turkistuotteiden myynnistä sallittaisiin edelleen laillisesta metsästyksestä ja lihantuotannon sivutuotteena syntyvät turkistuotteet.
Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin, mutta velvoittaa puoluetta toimimaan niin, että elävien turkiseläinten vienti EU:n ulkopuolelle kielletään ja että vapaaehtoisesti turkisalasta luopuville yrittäjille tarjotaan tukea uudelleenkoulutukseen ja alanvaihtoon valtion kustantaman ohjelman avulla. Lisäksi puoluekokous edellyttää, että puolue kiinnittää erityistä huomiota turkiseläinten hyvinvointiin ja pyrkii turvaamaan mahdollisimman lajityypilliset elinolosuhteet turkiseläimille. Puolueen tulee myös edistää tarhoilla tapahtuvaa valvontaa, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin, mutta velvoittaa puoluetta toimimaan niin, että elävien turkiseläinten vienti EU:n ulkopuolelle kielletään ja että vapaaehtoisesti turkisalasta luopuville yrittäjille tarjotaan tukea uudelleenkoulutukseen ja alanvaihtoon valtion kustantaman ohjelman avulla.
… valtion kustantaman ohjelman avulla. Lisäksi puoluekokous edellyttää, että puolue kiinnittää erityistä huomiota turkiseläinten hyvinvointiin ja pyrkii turvaamaan mahdollisimman lajityypilliset elinolosuhteet turkiseläimille. Puolueen tulee myös edistää tarhoilla tapahtuvaa valvontaa, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Puoluehallituksen esitystekstin lisäksi seuraava lisäys…
Lisäksi puoluetta velvoitetaan edistämään turkistilojen eläinten hyvinvoinnin valvontaa, turkistarhojen hyvinvointisertifioinnin velvoittavuutta sekä sen edelleen kehittämistä niin Suomen kuin EU:n sisällä.
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja velvoittaa puolueen ryhtymään toimiin tavoitteenaan turkistarhauksen kieltävä lainsäädäntö ja täten turkistarhauksen lopettaminen Suomesta tulevalla puoluekokouskaudella. Lainsäädännössä huomioidaan se, että siirtymä on sosiaalisesti kestävä. Elinkeinosta luopumiseen ennen määräaikaa kannustetaan tarjoamalla yrittäjille tukea uudelleenkoulutukseen ja alanvaihtoon valtion kustantaman ohjelman avulla. Samalla elävien turkiseläinten vienti EU:n ulkopuolelle kielletään.
Puoluekokous velvoittaa puolueen pyrkimään siirtymäajalla siihen, että turkiseläinten oloja parannetaan, tarhojen valvontaa lisätään ja tarhojen laiminlyönneistä määrätään merkittävät sanktiot.
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin siltä osin, että turkistarhaus ja valtion tuki turkisalalle ajetaan alas hallitusti maassamme ja että turkiseläinten vienti EU:n ulkopuolelle kielletään ja että turkisalasta luopuville yrittäjille tarjotaan tukea uudelleen koulutukseen, työntekijöidensä työllistämiseen ja alanvaihtoon sekä uuden elinkeinon kehittämiseen valtion kustantaman ohjelman avulla.
Esitän, että puoluekokous yhtyy aloitteisiin sillä muutoksella, että turkistuotteiden myynnistä sallittaisiin edelleen laillisesta metsästyksestä ja lihantuotannon sivutuotteena syntyvät turkistuotteet.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja ottaa tavoitteekseen saada Suomeen turkistuotannon ja turkisten myynnin kieltävä lainsäädäntö sekä sosiaalisesti kestävä ohjelma asteittaiseksi turkistuotannosta luopumiseksi seuraten niiden maiden malleja, joissa turkistarhaus on jo loppunut tai loppumassa siirtymäajan jälkeen. SDP pyrkii siihen, että vastaava lainsäädäntö omaksutaan EU:n tasolla ja turkisten tuottaminen ja kauppa kielletään koko unionin alueella.
Aloitteissa esitetään turkistarhauksen kieltämistä seuraavasti:
– lainsäädännöllä ja niin, että turkistarhaus lopetetaan sosiaalisesti kestävällä ohjelmalla ja muiden jo turkistarhauksen jo lopettaneiden tai lopettavien malleja seuraten ja että SDP vaikuttaa vastaavan lainsäädäntö omaksutaan EU:n tasolla (139)
– kohtuullisen määräajan/siirtymän kuluessa elinkeinonharjoittajat huomioiden (140 ja 142)
– turkistarhauksen kiellon lisäksi se on kriminalisoitava (141).
Suomessa on noin 1 000 turkistarha ja tarhoista valtaosa sijaitsee Pohjanmaalla. Turkisala tuotti vuonna 2018 veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja Suomeen 139 miljoonaa euroa. Ala on tuonut 2010-luvulla nettovientituloina Suomeen 300-810 miljoonaa euroa vuodessa, keskimäärin noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2018 turkisviennin arvo oli 317 miljoonaa euroa. Merkitys paikallistalouteen etenkin Pohjanmaalla on merkittävä. Turkiselinkeinon suora työllisyysvaikutus on 5 035 henkilöä, kerrannaisvaikutusten ollessa tätä suuremmat.
Elinkeinonharjoittajien määrä on laskenut huippuvuosista 80-luvulta ja tarhaajien keski-ikä on yli 50 vuotta. Toisaalta kasvatettavien eläinten määrä on kasvanut tai pysynyt samana, mikä kertoo tilakoon kasvusta ja alan ammattimaistumisesta. Samaan aikaan turkistenkäyttöä vaateteollisuudessa on kritisoitu yhä voimakkaammin erityisesti Euroopassa, mm. eettisten syiden kuten eläinten pito-olosuhteiden vuoksi. Moni muotiliike ja brändi on lopettanut turkisten käytön. Toisaalta, ala kasvaa Kiinassa, josta on tullut maailman merkittävimpiä turkistuottajamaita. Suomalaiset tarhaajat ovat edistäneet alan leviämistä Kiinaan kuljettamalla maahan esimerkiksi siitoseläimiä ja kouluttamalla tarhaajia. Kiina on tärkein turkisnahkojen vientimaa.
Maailman mittakaavassa 2010-2018 on kasvatettu ja ollut myynnissä kautta historian eniten turkisnahkoja, mikä johtuu etenkin Kiinan lisääntyneestä minkinkasvatuksesta. Vuoden 2019 ennakkoarvioiden pohjalta näyttää, että Tanskassa on kuitenkin tuotettu enemmän minkkiä kuin Kiinassa.
Turkiseläinten pito-olosuhteet ovat herättäneet säännöllisin väliajoin keskustelua. Erityisesti verkkopohjainen häkkikasvatus on herättänyt kysymyksen, kuinka eläimet voivat harjoittaa lajityypillistä käyttäytymistä näissä olosuhteissa. Häkkikasvatusta on perusteltu eläinten terveydellä, sillä lois- ja sienitartunnat verkkopohjasta ovat vähäisempiä kuin maa-alustasta.
Pääosa turkiseläimistä kasvatetaan varjotaloissa. Ne ovat sivuilta avoinna olevia katoksia, joihin eläinten häkit on sijoitettu keskikäytävän molemmin puolin. Hallikasvatus on yleistynyt erityisesti minkkituotannossa. Halleissa ammoniakkipitoisuus heikentää ilmanlaatua, eikä samanlaisia ulkoilman virikkeitä ole tarjolla kuin varjotaloissa. Tarhatulla ketulla on häkissä oltava tilaa 0,8 m2 ja minkillä 0,25 m2 . Vertailun vuoksi eläintarhoissa ketuilla, supikoirilla ja naaleilla on oltava ulkotarha, jonka pinta-ala on vähintään 600 m².
Keskustelua turkiseläinten olosuhteista ovat ylläpitäneet laiminlyönnit tarhoilla. Ruokaviraston tilaston mukaan Turkiseläintiloja tarkastettiin vuonna 2018 89 ja niistä 37 %:lla havaittiin puutteita. Tämä on selkeästi enemmän kuin vuonna 2017 (23 %). Tilaa kohti laskettuna laiminlyöntejä oli keskimäärin 2,3, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna (3,2). Yleisimmin puutteita havaittiin suoraan eläinten hyvinvointiin liittyvissä vaatimuksissa. Turkiseläinten asianmukaisessa lopettamisessa havaittiin laiminlyöntejä 11 tilalla. Häkin pohjaverkon muovipäällysteessä oli puutteita 12 tilalla. Sopiva pureskelu- ja virikemateriaali puuttui kymmenellä tilalla. Kahdeksalla tilalla minkin ja hillerin pitopaikoissa ei ollut kuivitettua ja riittävän suurta pesäkoppia. Sairastuneista ja vahingoittuneista turkiseläimistä ei huolehdittu asianmukaisesti neljällä tilalla. Kahdeksalla tilalla havaittiin laiminlyöntejä liittyen tarhan aitaamiseen tai eläinten karkaamisen estämiseen muulla tavoin.
Turkiselinkeino on kehittänyt sertifiointijärjestelmän, jossa hyvinvointiasiat ovat osana tilan toiminnan kehittämistä. Fureva on elokuussa 2015 käyttöön otettu ProFur Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n turkiseläinten terveydenhuoltojärjestelmä. Järjestelmän painopisteinä ovat tuotannon mahdollisten ongelmakohtien selvitys ja suunnitelmallinen terveydenhuoltotyö sekä turkistilan tuotannon ja tuottavuuden kehittäminen ja tautitilanteiden ennaltaehkäisy. FIFURin tilasertifiointi (vuodesta 2005) on turkisalan kattavin sertifiointiohjelma maailmassa ja se sisältää Euroopan komission 2019 tunnustaman WelFur-turkiseläinten hyvinvointiohjelman, joka tuli käyttöön 2017 sekä tietenkin ajantasaisen lainsäädännön. Lähes kaikki liiton jäsenet kuuluvat järjestelmään.
Turkistarhaus on luvanvaraista toimintaa. Lupaviranomainen on aluehallintovirasto. Turkistarhalla on oltava voimassa oleva ympäristölupa. Alaa säännellään tarkasti ja turkiseläinten olosuhteista säädetään valtioneuvoston asetuksella turkiseläinten suojelusta. Asetus on uudistettava eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Puoluehallitus pitää ongelmallisena sitä, ettei lainsäädäntöä ja etenkin turkisasetusta ole kyetty uudistamaan niin, että ne edistäisivät turkiseläinten hyvinvointia. Vaikka ala on kehittänyt jatkuvasti vapaaehtoista hyvinvointisertifiointia, ovat valvonnassa havaitut puutteet edelleen korkealla tasolla. Usealla tarhalla siis laiminlyödään eläinten hyvinvointimääräyksiä. Lisäksi puoluehallitus haluaa kiinnittää edelleen huomiota puolueen kantaan, jossa elävien eläinten vienti maihin, joissa lainsäädäntö on kehittymätöntä, kiellettäisiin. Tämä asia ei ole edennyt ja viimeksi alkuvuodesta eläviä eläimiä kuljetettiin Kiinaan siitostarkoituksessa. Puoluehallitus pitää huonona kehitystä, jossa kasvatus siirtyy sellaisiin maihin, joissa eläinten olosuhteet ja valvonta ovat Suomen tasoa heikommat.
Puoluehallitus tunnistaa kehitykseen, jossa yleinen mielipide ja eläinoikeusajattelun korostuminen näyttää pikkuhiljaa vähentävän turkisten kysyntää Euroopassa. Jatkuva eläinten olosuhteiden parantaminen tarhoilla, tutkimus eläinten hyvinvoinnista ja käyttäytymisestä sekä valvonnan lisääminen tarhoilla puoltavat kuitenkin sitä, ettei puoluehallitus kannata alan kieltämistä kokonaan. Puoluehallitus perää turkisalalta entistä vaikuttavampia toimia eläinten hyvinvoinnin ja eettisen hyväksyttävyyden lisäämiseksi.
Lisäksi lainsäädäntö tulee uudistaa ripeästi niin, että turkiseläinten pito-olosuhteet kohenevat selvästi nykytilaan verrattuna.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry
Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää SDP:n 46. Puoluekokoukselle, että puolue ottaisi tavoitteekseen turkistuotannon ja turkisten myynnin kieltämisen EU:n alueella. Kielto on saatettava voimaan vaiheittain huomioiden tuottajien eläinten hyvinvointiin ja ympäristöystävällisyyteen tekemät panostukset sekä aluepoliittiset vaikutukset. Turkistarhaus on muuttumassa menneisyyden elinkeinoksi Euroopan laajuisesti.
Yhä useampi maa on jo tehnyt tai on tekemässä eettisen päätöksen tarhauksen lopettamiseksi. Suomessakin alan työllisyysvaikutukset ovat jatkuvasti väheneviä ja tarve. Pohjoismaiden toinen merkittävä turkistuottaja Norja on jo saattanut voimaan turkistuotannon kieltävän lainsäädännön ja myös Kalifornia on kieltänyt turkisten tuotannon ja myymisen.
Eläinten epäeettisen kohtelun lisäksi turkistuotannolla on huomattavia kielteisiä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Turkistuotanto kuormittaa vesistöjä ja aiheuttaa välillisesti ilmastopäästöjä. Turkiseläinten rehuksi käytetään huomattavia määriä Itämeren kalaa, jonka käyttöä ihmisravinnoksi tulisi edistää korvaamaan muita eläinperäisiä ravintoaineita sekä ilmastollisista että Itämeren ekologisen tasapainon edistämiseen liittyvistä syistä.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomeen turkistuotannon ja turkisten myynnin kieltävä lainsäädäntö sekä sosiaalisesti kestävä ohjelma asteittaiseksi turkistuotannosta luopumiseksi seuraten niiden maiden malleja, joissa turkistarhaus on jo loppunut tai loppumassa siirtymäajan jälkeen. SDP pyrkii siihen, että vastaava lainsäädäntö omaksutaan EU:n tasolla ja turkisten tuottaminen ja kauppa kielletään koko unionin alueella.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 268
Tölö Unga Socialister ry ja Eurooppademarit-Tähti ry
Turkistarhauksen hyväksyttävyys vähenee jatkuvasti niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Yhä useampi maa Euroopassa on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai rajoittanut sitä niin, että tarhaus elinkeinona loppuu. Suomi on jäämässä kyseenalaiseen joukkoon salliessaan turkistarhauksen. Myös isot kansainväliset vaateketjun ovat yksi toisensa jälkeen ilmoittaneet luopuvansa turkisten käytöstä.
Turkiseläinten hyvinvointiongelmat ovat kiistattomia. Pakkosyöttö, liian pieni ja virikkeetön elintila sekä erilaiset sairaudet piinaavat eläimiä. Turkistarhaus ei kestä eettistä tarkastelua.
Turkistarhaus elinkeinona pienenee koko ajan. Riittävän siirtymäajan kuluessa tarhaajien on mahdollista siirtyä muihin elinkeinoihin.
Tölö Unga Socialister ry ja Eurooppademarit-Tähti ry esittävät, että
puoluekokous velvoittaa puolueen toiminaan sen eteen, että turkistarhaus kielletään Suomessa kohtuullisen määräajan kuluessa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 269
Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry
Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että
Sosialidemokraattisen Puolueen tulee kieltää turkistarhaus ja kriminalisoitava se lainsäädännöllä. Turkistarhaus on epäeettistä, eikä yhtäkään eläinkunnan edustajaa tule vangita ja kasvattaa vain käyttääkseen sen nahan.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 269
Kuljetusalan Demarit ry:n jäsen Anita Hellman
Suomessa tapetaan joka syksy noin 35 miljoonaa turkiseläintä.
Turkistuotanto on ollut Suomessa merkittävä elinkeino. Tällä hetkellä turkistarhaajien määrä on pienentynyt samalla kun turkisten suosio on vähentynyt.
Vuonna 2018 teetetyn mielipidetutkimuksen mukaan 69% suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Nykymuotoisen turkistarhauksen kannalla on vain 17% suomalaisista.
Suomi elää turkistarhauksen suhteen menneisyydessä. Useat maat (mm. Japani, Iso-Britannia, Kroatia, Belgia, Tanska, Saksa) ovat kieltäneet turkistarhauksen tai määrittäneet lainsäädännössään
turkiseläimille lajinmukaiseen käytöksen ja elinympäristön mahdollistavan kasvatusympäristön, että tämä on johtanut käytännössä turkistarhauksen loppumiseen (esim. Ruotsi ja Saksa). Sveitsissä eläinsuojelulainsäädäntö käytännössä estää turkiseläinten tarhaamisen.
Turkisten vastustaminen on osa yhteiskunnassa tapahtuvaa muutosta. Monet kuuluisat muotitalot ovat jo irtisanoutuneet turkisten käytöstä alan epäeettisyyden vuoksi. Kaliforniassa on kielletty turkisten myynti kokonaan. Yhteiskunnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota eläinten oikeuksiin.
Suomi on tässä suhteessa takapajula. Turkistarhojemme karmaisevista oloista on kerrottu myös brittimedioissa. Tarhaaminen on epäeettistä, eläimet pakotetaan elämään pienissä häkeissä, niillä ei ole mahdollisuutta mihinkään lajinmukaiseen käyttäytymiseen tai toimintaan ja monilla tarhoilla lainsäädäntöön suhtaudutaan piittaamattomasti. Eläin ei nykymaailmassa voi olla loputtoman riiston kohde, eläinten hyvinvointia ei voi enää ohittaa.
Esitän, että
SDP ottaa kannan, että turkistarhaus tulee kieltää. SDP ei voi enää tässä asiassa olla tulevaisuuspuolue, mutta voimme ainakin siirtyä nykypäivään.
Siirtymä voidaan tehdä niin, että siinä huomioidaan elinkeinon harjoittajat, on asiantuntijoiden, lainsäätäjien, hallituksen ja eduskunnan tehtävä miettiä siihen sopivat tavat. Murros niin työssä kuin elinkeinoissa on jatkuvaa, joten uusi tilanne tämäkään ei ole.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 269
Kesäkuu 2023
SDP toimii sen puolesta, että pitkällä tähtäimellä turkistarhauksesta voidaan Suomessa luopua ja se kieltää lailla. Asia ei sisältynyt Marinin hallituksen ohjelmaan eikä siitä ollut mahdollisuuksia tuossa hallituksessa neuvotella.
MUUTOSESITYS:
Emilia Kangaskolkka, Tytti Luoma ja Veli-Matti Hurskainen
Esitämme, että puoluehallituksen päätösesityksestä poiketen puoluekokous yhtyy aloitteisiin kieltää lainsäädännöllä turkistarhaus sekä turkistuotteiden myynti Suomessa asteittain.
Suomalaista turkisteollisuutta on pitkään puolusteltu sillä, että jos tuotantoa ajetaan alas Suomessa, se siirtyy esimerkiksi Kiinaan. Todellisuudessa Suomi on jo pitkään nimenomaan edistänyt kiinalaista turkisteollisuutta. Suomen turkistarhaus ei myöskään ikävä kyllä ole ulkoisilta olosuhteiltaan eettisempää kuin Kiinassa. Ei ole siis olemassa minkäänlaista tutkimusnäyttöä siitä, että Kiinassa eläinten olot poikkeaisivat pääsääntöisesti merkittävästi Suomen turkistarhoista. Kiinassa tarhauksen määrä on kymmenkertainen Suomeen verrattuna ja tarhauksessa on hyvin erilaisia ja erikokoisia toimijoita. Kiinassa pyritään kuitenkin samoihin standardeihin kuin Euroopassa, joten Kiinan teolliset turkistarhat ovat Euroopan tarhoja vastaavia. Suomi on itse asiassa ollut itsekin negatiivisessa valossa mediassa maailmalla mm. tarhaeläinten liikaruokinnan, kannibalismin ja eläinten huonojen elinympäristöjen vuoksi.
Lisäksi täytyy muistaa, että Suomen lait säädetään sen mukaan, mitä me pidämme oikeudenmukaisena Suomessa. Emme säädä lakejamme sen mukaan, onko jokin laillista tai eettistä muualla maailmassa. Emme sallisi muutakaan epäeettistä käytäntöä Suomessa vain sillä perusteella, että se on jossakin muussa maassa laillista. Suomen turkistarjonnalle ei ole tälläkään hetkellä riittävää kysyntää, vaan tarhauksen volyymi supistuu jatkuvasti ja hintoja poljetaan. Myös turkistarhauksen työllisyysvaikutukset ovat olleet julkisuudessa liioiteltuja. Turkisala ei ole kovin avoin työllistämislaskelmiensa kanssa: tarkemman erittelyn alan suorasta työllistävyysvaikutuksesta se on julkaissut vuonna 2015. Sen mukaan alan työllistävyys oli 3174 henkilötyövuotta, kun kuitenkin sittemmin esimerkiksi tilastokeskuksen mukaan ala on työllistänyt vuonna 2018 yhteensä 1245 henkilötyövuotta. Vuodesta 2015 turkisyritysten määrä on laskenut peräti 255 yrityksellä. Esitämme, että puoluekokous velvoittaa puoluetta valmistelemaan toimenpideohjelman, joka takaa nykyisten turkistarhaajien oikeudenmukaisen siirtymän uudelle alalle esimerkiksi uudelleen kouluttautumisen avulla.
Viime vuosina turkistarhauskieltoja on säädetty maailmalla yhä nopeammalla tahdilla ja Suomi on jäämässä asiassa jälkeen. Eurooppalaiset siis vastustavat turkistarhausta ja yhä useampi maa on jo kieltänyt tai kieltää turkistarhauksen epäeettisenä. Suomi on yksi harvoja Euroopan maita, jossa turkistarhausta harjoitetaan nykyisessä laajuudessaan, vaikka esimerkiksi vuonna 2019 Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn mukaan suurin osa (74 %) suomalaisista suomalaista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta.
Esitämme, että turkistarhauksen Suomessa kieltämisen lisäksi SDP ottaa tavoitteekseen muuttaa lainsäädäntöä EU tasolla (tehtävä turkistarhauskieltoa koskeva direktiivi). Turkistarhaus on jo muutoinkin selkeästi siirtymässä Euroopassa menneisyyden elinkeinoksi. Suomen on siis otettava muista EU-maista mallia ja kiellettävä turkistarhaus lailla siirtymäajalla eikä olla enää jälkijunassa asian suhteen. Muun Euroopan tapaan Suomi voi kieltämällä turkistarhauksen olla omalla esimerkillään vaikuttamassa myös siihen, että turkisten globaali kysyntä mm. muotialalla laskee. Suomen tulee siis toimia muun Euroopan tavoin edelläkävijänä ja esimerkkinä: kun turkikset häviävät eurooppalaisesta katukuvasta, niitä ei haluta enää muuallakaan. Esimerkiksi muotiteollisuudessa useat yritykset ovat jo luopuneet turkisten käytöstä (esim. Gucci, Prada, Chanel, Michael Kors, Versace, Furla, Coach).
Yhteenveto: esitämme, että puoluehallituksen päätösesityksestä poiketen puoluekokous yhtyy aloitteisiin kieltää lainsäädännöllä turkistarhaus sekä turkistuotteiden myynti Suomessa asteittain, edistää lainsäädäntömuutosta EU tasolla (tehtävä turkistarhauskieltoa koskeva direktiivi) ja, että puoluekokous velvoittaa SDP:tä valmistelemaan toimenpideohjelman, joka takaa nykyisten turkistarhaajien oikeudenmukaisen siirtymän alalta esimerkiksi uudelleen kouluttautumisen avulla.
Kannattajat