Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin, mutta velvoittaa puoluetta toimimaan niin, että elävien turkiseläinten vienti EU:n ulkopuolelle kielletään ja että vapaaehtoisesti turkisalasta luopuville yrittäjille tarjotaan tukea uudelleenkoulutukseen ja alanvaihtoon valtion kustantaman ohjelman avulla.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 139-142

Aloitteissa esitetään turkistarhauksen kieltämistä seuraavasti:

– lainsäädännöllä ja niin, että turkistarhaus lopetetaan sosiaalisesti kestävällä ohjelmalla ja muiden jo turkistarhauksen jo lopettaneiden tai lopettavien malleja seuraten ja että SDP vaikuttaa vastaavan lainsäädäntö omaksutaan EU:n tasolla (139)

– kohtuullisen määräajan/siirtymän kuluessa elinkeinonharjoittajat huomioiden (140 ja 142)

– turkistarhauksen kiellon lisäksi se on kriminalisoitava (141).

Suomessa on noin 1 000 turkistarha ja tarhoista valtaosa sijaitsee Pohjanmaalla. Turkisala tuotti vuonna 2018 veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja Suomeen 139 miljoonaa euroa. Ala on tuonut 2010-luvulla nettovientituloina Suomeen 300-810 miljoonaa euroa vuodessa, keskimäärin noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2018 turkisviennin arvo oli 317 miljoonaa euroa. Merkitys paikallistalouteen etenkin Pohjanmaalla on merkittävä. Turkiselinkeinon suora työllisyysvaikutus on 5 035 henkilöä, kerrannaisvaikutusten ollessa tätä suuremmat.

Elinkeinonharjoittajien määrä on laskenut huippuvuosista 80-luvulta ja tarhaajien keski-ikä on yli 50 vuotta. Toisaalta kasvatettavien eläinten määrä on kasvanut tai pysynyt samana, mikä kertoo tilakoon kasvusta ja alan ammattimaistumisesta. Samaan aikaan turkistenkäyttöä vaateteollisuudessa on kritisoitu yhä voimakkaammin erityisesti Euroopassa, mm. eettisten syiden kuten eläinten pito-olosuhteiden vuoksi. Moni muotiliike ja brändi on lopettanut turkisten käytön. Toisaalta, ala kasvaa Kiinassa, josta on tullut maailman merkittävimpiä turkistuottajamaita. Suomalaiset tarhaajat ovat edistäneet alan leviämistä Kiinaan kuljettamalla maahan esimerkiksi siitoseläimiä ja kouluttamalla tarhaajia. Kiina on tärkein turkisnahkojen vientimaa.

Maailman mittakaavassa 2010-2018 on kasvatettu ja ollut myynnissä kautta historian eniten turkisnahkoja, mikä johtuu etenkin Kiinan lisääntyneestä minkinkasvatuksesta. Vuoden 2019 ennakkoarvioiden pohjalta näyttää, että Tanskassa on kuitenkin tuotettu enemmän minkkiä kuin Kiinassa.

Turkiseläinten pito-olosuhteet ovat herättäneet säännöllisin väliajoin keskustelua. Erityisesti verkkopohjainen häkkikasvatus on herättänyt kysymyksen, kuinka eläimet voivat harjoittaa lajityypillistä käyttäytymistä näissä olosuhteissa. Häkkikasvatusta on perusteltu eläinten terveydellä, sillä lois- ja sienitartunnat verkkopohjasta ovat vähäisempiä kuin maa-alustasta.

Pääosa turkiseläimistä kasvatetaan varjotaloissa. Ne ovat sivuilta avoinna olevia katoksia, joihin eläinten häkit on sijoitettu keskikäytävän molemmin puolin. Hallikasvatus on yleistynyt erityisesti minkkituotannossa. Halleissa ammoniakkipitoisuus heikentää ilmanlaatua, eikä samanlaisia ulkoilman virikkeitä ole tarjolla kuin varjotaloissa. Tarhatulla ketulla on häkissä oltava tilaa 0,8 m2 ja minkillä 0,25 m2 . Vertailun vuoksi eläintarhoissa ketuilla, supikoirilla ja naaleilla on oltava ulkotarha, jonka pinta-ala on vähintään 600 m².

Keskustelua turkiseläinten olosuhteista ovat ylläpitäneet laiminlyönnit tarhoilla. Ruokaviraston tilaston mukaan Turkiseläintiloja tarkastettiin vuonna 2018  89 ja niistä 37 %:lla havaittiin puutteita. Tämä on selkeästi enemmän kuin vuonna 2017 (23 %). Tilaa kohti laskettuna laiminlyöntejä oli keskimäärin 2,3, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna (3,2). Yleisimmin puutteita havaittiin suoraan eläinten hyvinvointiin liittyvissä vaatimuksissa. Turkiseläinten asianmukaisessa lopettamisessa havaittiin laiminlyöntejä 11 tilalla. Häkin pohjaverkon muovipäällysteessä oli puutteita 12 tilalla. Sopiva pureskelu- ja virikemateriaali puuttui kymmenellä tilalla. Kahdeksalla tilalla minkin ja hillerin pitopaikoissa ei ollut kuivitettua ja riittävän suurta pesäkoppia. Sairastuneista ja vahingoittuneista turkiseläimistä ei huolehdittu asianmukaisesti neljällä tilalla. Kahdeksalla tilalla havaittiin laiminlyöntejä liittyen tarhan aitaamiseen tai eläinten karkaamisen estämiseen muulla tavoin.

Turkiselinkeino on kehittänyt sertifiointijärjestelmän, jossa hyvinvointiasiat ovat osana tilan toiminnan kehittämistä.  Fureva on elokuussa 2015 käyttöön otettu ProFur Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n turkiseläinten terveydenhuoltojärjestelmä. Järjestelmän painopisteinä ovat tuotannon mahdollisten ongelmakohtien selvitys ja suunnitelmallinen terveydenhuoltotyö sekä turkistilan tuotannon ja tuottavuuden kehittäminen ja tautitilanteiden ennaltaehkäisy. FIFURin tilasertifiointi (vuodesta 2005) on turkisalan kattavin sertifiointiohjelma maailmassa ja se sisältää Euroopan komission 2019 tunnustaman WelFur-turkiseläinten hyvinvointiohjelman, joka tuli käyttöön 2017 sekä tietenkin ajantasaisen lainsäädännön. Lähes kaikki liiton jäsenet kuuluvat järjestelmään.

Turkistarhaus on luvanvaraista toimintaa. Lupaviranomainen on aluehallintovirasto. Turkistarhalla on oltava voimassa oleva ympäristölupa. Alaa säännellään tarkasti ja turkiseläinten olosuhteista säädetään valtioneuvoston asetuksella turkiseläinten suojelusta. Asetus on uudistettava eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Puoluehallitus pitää ongelmallisena sitä, ettei lainsäädäntöä ja etenkin turkisasetusta ole kyetty uudistamaan niin, että ne edistäisivät turkiseläinten hyvinvointia. Vaikka ala on kehittänyt jatkuvasti vapaaehtoista hyvinvointisertifiointia, ovat valvonnassa havaitut puutteet edelleen korkealla tasolla. Usealla tarhalla siis laiminlyödään eläinten hyvinvointimääräyksiä. Lisäksi puoluehallitus haluaa kiinnittää edelleen huomiota puolueen kantaan, jossa elävien eläinten vienti maihin, joissa lainsäädäntö on kehittymätöntä, kiellettäisiin. Tämä asia ei ole edennyt ja viimeksi alkuvuodesta eläviä eläimiä kuljetettiin Kiinaan siitostarkoituksessa. Puoluehallitus pitää huonona kehitystä, jossa kasvatus siirtyy sellaisiin maihin, joissa eläinten olosuhteet ja valvonta ovat Suomen tasoa heikommat.

Puoluehallitus tunnistaa kehitykseen, jossa yleinen mielipide ja eläinoikeusajattelun korostuminen näyttää pikkuhiljaa vähentävän turkisten kysyntää Euroopassa. Jatkuva eläinten olosuhteiden parantaminen tarhoilla, tutkimus eläinten hyvinvoinnista ja käyttäytymisestä sekä valvonnan lisääminen tarhoilla puoltavat kuitenkin sitä, ettei puoluehallitus kannata alan kieltämistä kokonaan. Puoluehallitus perää turkisalalta entistä vaikuttavampia toimia eläinten hyvinvoinnin ja eettisen hyväksyttävyyden lisäämiseksi.

Lisäksi lainsäädäntö tulee uudistaa ripeästi niin, että turkiseläinten pito-olosuhteet kohenevat selvästi nykytilaan verrattuna.

139 Turkistarhaus ja turkistuotteiden myynti EU:ssa tulee kieltää

Sosialidemokraattiset Nuoret ry

 

Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää SDP:n 46. Puoluekokoukselle, että puolue ottaisi tavoitteekseen turkistuotannon ja turkisten myynnin kieltämisen EU:n alueella. Kielto on saatettava voimaan vaiheittain huomioiden tuottajien eläinten hyvinvointiin ja ympäristöystävällisyyteen tekemät panostukset sekä aluepoliittiset vaikutukset. Turkistarhaus on muuttumassa menneisyyden elinkeinoksi Euroopan laajuisesti.

Yhä useampi maa on jo tehnyt tai on tekemässä eettisen päätöksen tarhauksen lopettamiseksi. Suomessakin alan työllisyysvaikutukset ovat jatkuvasti väheneviä ja tarve. Pohjoismaiden toinen merkittävä turkistuottaja Norja on jo saattanut voimaan turkistuotannon kieltävän lainsäädännön ja myös Kalifornia on kieltänyt turkisten tuotannon ja myymisen.

Eläinten epäeettisen kohtelun lisäksi turkistuotannolla on huomattavia kielteisiä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Turkistuotanto kuormittaa vesistöjä ja aiheuttaa välillisesti ilmastopäästöjä. Turkiseläinten rehuksi käytetään huomattavia määriä Itämeren kalaa, jonka käyttöä ihmisravinnoksi tulisi edistää korvaamaan muita eläinperäisiä ravintoaineita sekä ilmastollisista että Itämeren ekologisen tasapainon edistämiseen liittyvistä syistä.

Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomeen turkistuotannon ja turkisten myynnin kieltävä lainsäädäntö sekä sosiaalisesti kestävä ohjelma asteittaiseksi turkistuotannosta luopumiseksi seuraten niiden maiden malleja, joissa turkistarhaus on jo loppunut tai loppumassa siirtymäajan jälkeen. SDP pyrkii siihen, että vastaava lainsäädäntö omaksutaan EU:n tasolla ja turkisten tuottaminen ja kauppa kielletään koko unionin alueella.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 268

140 Turkistarhaus kiellettävä siirtymäajan kuluessa

Tölö Unga Socialister ry ja Eurooppademarit-Tähti ry

 

Turkistarhauksen hyväksyttävyys vähenee jatkuvasti niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Yhä useampi maa Euroopassa on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai rajoittanut sitä niin, että tarhaus elinkeinona loppuu. Suomi on jäämässä kyseenalaiseen joukkoon salliessaan turkistarhauksen. Myös isot kansainväliset vaateketjun ovat yksi toisensa jälkeen ilmoittaneet luopuvansa turkisten käytöstä.

Turkiseläinten hyvinvointiongelmat ovat kiistattomia. Pakkosyöttö, liian pieni ja virikkeetön elintila sekä erilaiset sairaudet piinaavat eläimiä. Turkistarhaus ei kestä eettistä tarkastelua.

Turkistarhaus elinkeinona pienenee koko ajan. Riittävän siirtymäajan kuluessa tarhaajien on mahdollista siirtyä muihin elinkeinoihin.

Tölö Unga Socialister ry ja Eurooppademarit-Tähti ry esittävät, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toiminaan sen eteen, että turkistarhaus kielletään Suomessa kohtuullisen määräajan kuluessa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 269

141 Turkistarhaus tulee kieltää lailla

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry

 

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

Sosialidemokraattisen Puolueen tulee kieltää turkistarhaus ja kriminalisoitava se lainsäädännöllä. Turkistarhaus on epäeettistä, eikä yhtäkään eläinkunnan edustajaa tule vangita ja kasvattaa vain käyttääkseen sen nahan.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 269

142 Turkistarhauksen lopettaminen

Kuljetusalan Demarit ry:n jäsen Anita Hellman

 

Suomessa tapetaan joka syksy noin 35 miljoonaa turkiseläintä.

Turkistuotanto on ollut Suomessa merkittävä elinkeino. Tällä hetkellä turkistarhaajien määrä on pienentynyt samalla kun turkisten suosio on vähentynyt.

Vuonna 2018 teetetyn mielipidetutkimuksen mukaan 69% suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Nykymuotoisen turkistarhauksen kannalla on vain 17% suomalaisista.

Suomi elää turkistarhauksen suhteen menneisyydessä. Useat maat (mm. Japani, Iso-Britannia, Kroatia, Belgia, Tanska, Saksa) ovat kieltäneet turkistarhauksen tai määrittäneet lainsäädännössään

turkiseläimille lajinmukaiseen käytöksen ja elinympäristön mahdollistavan kasvatusympäristön, että tämä on johtanut käytännössä turkistarhauksen loppumiseen (esim. Ruotsi ja Saksa). Sveitsissä eläinsuojelulainsäädäntö käytännössä estää turkiseläinten tarhaamisen.

Turkisten vastustaminen on osa yhteiskunnassa tapahtuvaa muutosta. Monet kuuluisat muotitalot ovat jo irtisanoutuneet turkisten käytöstä alan epäeettisyyden vuoksi. Kaliforniassa on kielletty turkisten myynti kokonaan. Yhteiskunnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota eläinten oikeuksiin.

Suomi on tässä suhteessa takapajula. Turkistarhojemme karmaisevista oloista on kerrottu myös brittimedioissa. Tarhaaminen on epäeettistä, eläimet pakotetaan elämään pienissä häkeissä, niillä ei ole mahdollisuutta mihinkään lajinmukaiseen käyttäytymiseen tai toimintaan ja monilla tarhoilla lainsäädäntöön suhtaudutaan piittaamattomasti. Eläin ei nykymaailmassa voi olla loputtoman riiston kohde, eläinten hyvinvointia ei voi enää ohittaa.

Esitän, että

SDP ottaa kannan, että turkistarhaus tulee kieltää. SDP ei voi enää tässä asiassa olla tulevaisuuspuolue, mutta voimme ainakin siirtyä nykypäivään.

Siirtymä voidaan tehdä niin, että siinä huomioidaan elinkeinon harjoittajat, on asiantuntijoiden, lainsäätäjien, hallituksen ja eduskunnan tehtävä miettiä siihen sopivat tavat. Murros niin työssä kuin elinkeinoissa on jatkuvaa, joten uusi tilanne tämäkään ei ole.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 269


Kommentoi

Tietosuoja