Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen perusturvan parantamisesta ja edellyttää SDP:n edistämään hallituksessa ja sosiaaliturvakomiteassa Yleisturva-mallia, jonka perusosa kattaa tasoltaan kohtuullisen vähimmäiskulutuksen. Pienten eläkkeiden osalta puoluekokous viittaa päätökseen aloitteista 81-82.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen perusturvan parantamisesta ja edellyttää SDP:n edistämään hallituksessa ja sosiaaliturvakomiteassa Yleisturva-mallia, jonka perusosa kattaa tasoltaan kohtuullisen vähimmäiskulutuksen. Pienten eläkkeiden osalta puoluekokous viittaa päätökseen aloitteista 81-82.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen perusturvan parantamisesta ja edellyttää SDP:n edistämään hallituksessa ja sosiaaliturvakomiteassa Yleisturva-mallia, jonka perusosa kattaa tasoltaan kohtuullisen vähimmäiskulutuksen. Pienten eläkkeiden osalta puoluekokous viittaa päätökseen aloitteista 81-82.
Aloitteessa esitetään 100 euron korotusta perusturvaan sekä 50 euron korotusta pienimpiin eläkkeisiin. Perusturvan matala taso ja järjestelmän monimutkaisuus ovat kasvattaneet toimeentulotuen roolia, ja alkujaan viimesijaiseksi ja lyhytkestoiseksi tarkoitettu toimeentulotuki on muodostunut pitkäkestoiseksi ensisijaisen tuen täydentäjäksi. SDP:n johtaman hallituksen hallitusohjelmassa päätettiin korottaa pienimpiä eläkkeitä 50 eurolla sekä perusturvaa 20 eurolla. Nämä korotukset toteutuivat vuoden 2020 alusta.
Sosiaaliturvakomitean työn keskeiseksi lähtökohdaksi on asetettu, että uudistustyöllä pyritään pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähenemiseen, ja uudistus tulee toteuttaa perusturvan tasoa heikentämättä.
SDP:n kolmiportaisessa Yleisturva-mallissa tavoitteena on, että perustoimeentulon kattava vähimmäistasoinen perusosa kattaisi tasoltaan kohtuullisen vähimmäiskulutuksen. Tämän perusetuuden tason on oltava sellainen, että se poistaa tarpeen täydentää etuutta viimesijaisella turvalla.
Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen
Sanna Marinin hallitus on päättänyt korottaa pienimpiä eläkkeitä 50 eurolla kuukaudessa nettomääräisenä vaalikaudella 2019 – 2023. Korotus kohdistuu arvion mukaan noin 1 000 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Korotus toteutetaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.
Kun pienituloisimpien eläkeläisten taloudellista ja sosiaalista ahdinkoa on autettu, katse täytyy kohdistaa muihin pienituloisiin. Heikommassa asemassa olevien tukeminen täytyy tehdä tasa-arvoisesti.
Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö sanoi vuoden 2001 valtion lisätalousarvioesitystä valmistellessaan:
”Budjetin lisärahat pitää antaa pitkäaikaistyöttömille ja muille taloutensa kanssa kamppaileville. Jos maltetaan keskittyä tähän yhteen asiaan, siihen voidaan käyttääkin jotain”.
SDP ei voi mennä porvarillisesta valtiovarainministeristä oikealta ohi, kun puolue arvioi, ketkä ovat eniten yhteiskunnan taloudellista tukea tarvitsevia Suomessa.
Esitän, että
SDP asettaa vuoden 2023 eduskuntavaaleissa tavoitteekseen merkittävän perusturvan korottamisen. Perusturva tarkoittaa tässä muun muassa työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa, asumistukea, toimeentulotukea, vammaistukea, opintotukea ja vähimmäispäivärahaa.
Tavoitteeksi asetetaan, että perusturvaa korotetaan 100 eurolla kuukaudessa nettomääräisenä vaalikauden 2023 – 2027 aikana. Nettomääräisyys tarkoittaa, että asumistuen määrä pysyy vähintäänkin ennallaan, vaikka muuta perusturvaa korotetaan, jotta perusturvan saajan kokonaistulot eivät pienene.
Koska pienimpiä eläkkeitä korotetaan nettomääräisenä 50 eurolla jo vaalikaudella 2019 – 2023, niiden nettomääräinen korotus vaalikaudella 2023 – 2027 on muusta perusturvasta poiketen 50 euroa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 190
Kesäkuu 2023
Perusturvaetuuksiin tehtiin korotuksia vuoden 2020 alussa. Myös korona-aikana tilapäisillä muutoksilla ja korotuksilla on pidetty huolta pienituloisten toimeentulosta. Sosiaaliturvakomiteassa SDP on edistänyt sosiaaliturvan selkeyttämistä ja komitea on välimietinnössään esittänyt perusturvaetuuksien yhtenäistämistä.