Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen verotuksen uudistamisesta oikeudenmukaisemmaksi, taloudellista eriarvoisuutta kaventavammaksi ja enemmän maksukykyyn perustuvaksi. Veropohjaa on tiivistettävä, verovälttelyyn puututtava ja verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta omistamisen verotukseen ensisijaisesti veropohjaa tiivistämällä ja uudistamalla muun muassa osinkoverotusta oikeudenmukaisemmaksi. Muilta osin puoluekokous katsoo, että varallisuusveron toteuttamista sekä ansio- ja pääomatuloverotuksen yhdenmukaistamista sekä uudistamista tulee selvittää.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen verotuksen uudistamisesta oikeudenmukaisemmaksi, taloudellista eriarvoisuutta kaventavammaksi ja enemmän maksukykyyn perustuvaksi. Veropohjaa on tiivistettävä, verovälttelyyn puututtava ja verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta omistamisen verotukseen ensisijaisesti veropohjaa tiivistämällä ja uudistamalla muun muassa osinkoverotusta oikeudenmukaisemmaksi. Muilta osin puoluekokous katsoo, että varallisuusveron toteuttamista sekä ansio- ja pääomatuloverotuksen yhdenmukaistamista sekä uudistamista tulee selvittää.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteiseen oikeudenmukaisemmasta, taloudellista eriarvoisuutta kaventavasta ja maksukykyyn perustuvasta verotuksesta sekä veropohjan tiivistämisestä verovälttelyyn puuttumalla. Muilta osin puoluekokous katsoo, että varallisuusveron toteuttamista sekä ansio- ja pääomatuloverotuksen yhdenmukaistamista on tarkoituksenmukaista selvittää.
Savo-Karjalan piiri esittää, että puoluekokous yhtyy aloitteeseen
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin..
poistetaan: oikeudenmukaisemmasta, taloudellista eriarvoisuutta kaventavasta ja maksukykyyn perustuvasta verotuksesta sekä veropohjan tiivistämisestä verovälttelyyn puuttumalla. Muilta osin puoluekokous katsoo, että varallisuusveron toteuttamista sekä ansio- ja pääomatuloverotuksen yhdenmukaistamista on tarkoituksenmukaista selvittää.
Lisätään: Verotusta on uudistettava oikeudenmukaiseksi, taloudellista eriarvoisuutta kaventavaksi ja maksukykyyn perustuvaksi. Veropohjaa on tiivistettävä ja verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta omistamisen verotukseen ensisijaisesti veropohjaa tiivistämällä (tämä virke on puolueohjelmassa, jossa todetaan myös, että painopisteen siirtäminen tarkoittaa samalla, että työn ja kuluttamisen verotusta kevennetään). Verotuksen rakenteen muuttaminen eli verotuksen painopisteen siirtäminen on toteutettava niin, että kokonaistulot riittävät kattamaan julkiset menot (tätä virkettä ei ole puolueohjelmassa).
Progressiivinen verotus rajataan valtion verotuksessa ansiotuloihin. Pääomatuloja verotetaan kahdella suhteellisen korkealla veroprosentilla. Varallisuutta ei veroteta erikseen, mutta kiinteistöverotus laajennetaan koskemaan metsiä sekä maatalousmaata (tästä on puolueen sisällä erilaisia näkemyksiä, mutta on tarpeen, jos painopistettä siirretään omistamisen verotukseen). Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verotus uudistetaan siten, että huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti alennetaan lähemmäksi markkinakorkoa. Lisäksi vakuutuskuorien ja rahastojen verotus uudistetaan niin, että niihin kertyvät tulot ovat verotuksen piirissä eikä siten voida enää välttää sijoitustuotoista maksettavia veroja (nämä ovat puolueen vero-ohjelmassa).
Aloitteessa esitetään, että verotuksessa otettaisiin maksukyky ja oikeudenmukaisuus paremmin huomioon siten, että valtion tuloverotuksessa kaikkia henkilöiden saamia tuloja verotettaisiin saman progressiivisen veroasteikon mukaisesti, otettaisiin käyttöön varallisuusvero sekä puututtaisiin verovälttelyn mahdollistaviin järjestelyihin.
SDP:n vero-ohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että verotusta uudistetaan oikeudenmukaisemmaksi ja hillitään taloudellista eriarvoisuutta siten, että maksukyky huomioidaan verotuksessa nykyistä paremmin. Oikeudenmukainen verotus syntyy progressiivisen verotuksen kautta siten, että samaa tuloa ja varallisuutta verotetaan saman verran ja suurta enemmän.
Vero-ohjelman mukaan verotusta uudistettaisiin oikeudenmukaisemmaksi siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta omistamisen verotukseen ensisijaisesti veropohjaa tiivistämällä eli puuttumalla muun muassa veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun. Verotuksen painopisteen siirtäminen omistuksiin tarkoittaa samalla, että työn ja kuluttamisen verotusta kevennetään. Nämä verot kohdistuvat raskaimmin pieni- ja keskituloisiin. Tiiviit veropohjat ja tasapuolinen verotus tukevat myös talouskasvua.
SDP:n vero-ohjelmassa on esitetty useita keinoja omistamisen veropohjan tiivistämiseksi. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verotusta uudistettaisiin siten, että suurituloiset eivät voisi muuntaa niiden avulla tulojaan kevyesti verotetuiksi pääomatuloiksi. Vakuutuskuorien sekä rahastojen verotusta uudistettaisiin niin, että niihin kertyvät tulot olisivat verotuksen piirissä eikä niitä siten voisi enää välttää sijoitustuotoista maksettavia veroja kokonaan. Perintö- ja lahjaveron veropohjaa tiivistettäisiin niin muun muassa arvonnousuveron avulla niin, että suuria sijoitusvarallisuuksia saavat yksityishenkilöt maksaisivat saannoistaan veroa siinä missä esimerkiksi asuntovarallisuutta perivät.
SDP:n esittämillä toimilla uudistettaisiin siis verotusta progressiivisemmaksi erityisesti omistamisen veropohjaa tiivistämällä. SDP:n vero-ohjelmassa tuetaan myös nykyistä progressiivista pääomatuloverorakennetta, jossa alin verokanta on suhteellisen korkea (tällä hetkellä 30 % veronalaisesta pääomatulosta). Näillä muutoksilla ansio- ja pääomatulojen verotus muuttuisi nykyistä yhdenmukaisemmaksi. Vero-ohjelmassa ei kuitenkaan ole esitetty ansio- ja pääomatuloverotuksen täyttä yhdenmukaistamista. Keskeisin syy tähän on se, että tällainen malli olisi vaikea sovittaa nykyiseen kansainväliseen verosääntelyyn, johon on sitouduttu muun muassa EU:ssa ja OECD:n puitteissa.
Jos pienten pääomatulojen verotus laskettaisiin nollaan ansiotuloveroasteikon mukaisesti, Suomi joutuisi kansainvälisten sitoumustensa vuoksi soveltamaan samaa verokantaa myös ulkomaisille yksityishenkilöille maksettaviin osinkoihin. Se tarkoittaisi, että monissa tilanteissa ei voitaisi lainkaan verottaa ulkomaisille henkilöille maksettavia osinkoja, kun Suomella ei ole tietoa ulkomaisten yksityishenkilöiden kokonaistuloista. Se kaventaisi Suomen veropohjaa ja vähentäisi verotuloja. Vähintään verotuksen toimittaminen olisi hyvin hankalaa, sillä näiden tietojen automaattiseen keräämiseen ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia.
Lisäksi matalien pääomatulojen verovapautta voidaan pitää tarpeettomana tai jopa ongelmallisena progressiivisen verotuksen toteutumisen kannalta. Se johtuu siitä, että pääomatulot ovat yleensä vain täydentävä tulolähde ansiotulon päälle. Lähes kaikkien pääomatuloja nauttivien suomalaisten päätulonlähde on palkka, eläke tai muu ansiotulo. Myös miltei kaikki pieni- ja keskituloiset yrittäjät saavat ansiotuloa. Siksi progressiivinen tuloverotus on tehokkainta toteuttaa siten, että ansiotuloja verotetaan progressiivisesti ja sen päälle kertyviä pääomatuloja verotetaan suhteellisen korkealla veroprosentilla. Pääomatulojen kertyminen on myös epätasaista ja verovelvolliset voivat usein valita minä vuonna esimerkiksi myyntivoitot realisoidaan. Siksi progressiivinen pääomatuloverotus antaisi mahdollisuuden verosuunnitteluun, jossa pääomatuloja realisoitaisiin sellaisina vuosina, joina tulot ja veroprosentti jäävät mahdollisimman matalaksi. Toisaalta myös inflaatio leikkaa reaalista pääomien tuottoa toisin kuin ansiotulojen tuottoa, minkä vuoksi on perusteltua, että näiden tulolajien verotus ei ole täysin yhtenäistä.
SDP:n vero-ohjelmassa suuriin omaisuuksiin ja niiden tuottoihin kohdistuisi nykyistä suurempi osuus veroista, kun kaikki varallisuus ja siitä kertyvä tuotto olisi suhteellisen korkean verotuksen piirissä. SDP ei kuitenkaan ole esittänyt kaikkeen varallisuuteen kohdistuvaa varallisuusveroa, sillä nykyisen veropohjan tiivistäminen johtaisi ensi vaiheessa tehokkaammin varallisuuserojen kaventumiseen. Veropohjan tiivistämiseksi SDP on muun muassa esittänyt vaihtoehtona sijoitussidonnaisten vakuutusten (nk. vakuutuskuoret) arvoon nojaavaa veroa. Veropohjan tiivistämisellä kaikki omaisuuden tuotot olisivat verotuksen piirissä ja perintö- ja lahjavero kohdistuisi kaikkeen varallisuuteen. Näiden verojen taso voidaan asettaa myös suhteellisesti korkeammalle kuin varallisuusveron, sillä monien varallisuuserien arvostaminen on hyvin hankalaa ja niiden arvo voi vaihdella suuresti. Siksi varallisuusvero on asetettava väistämättä suhteellisen matalalle tasolle, jottei se ylittäisi varallisuuden tuottoa. Esimerkiksi realisoituvaan nettotuloon perustuvassa tuloverotuksessa tai vain harvoin toimitettavassa perintö- ja lahjaverotuksessa ei ole vastaavaa arvostamisongelmaa. Toisaalta tutkimusten mukaan korkeisiin varallisuuksiin kohdistuvalla varallisuusverolla voidaan tasata varallisuuseroja siten, ettei se vaikuta merkittävästi verovelvollisten taloudelliseen käyttäytymiseen.
Nurmeksen Sosialidemokraatit ry
Pääomatulojen verotus on Suomessa yleisesti ottaen kevyttä verrattuna vaikkapa EU-maihin. Suomessa verotuksessa on suuria eroja omistuksen laadun ja määrän mukaan.
Pörssiyhtiöiden suuromistajat, joilla on vähintään 10 % osakkeista, eivät maksa osingoistaan veroa ollenkaan. Listaamattomien yhtiöiden osingon ollessa alle 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta ja alle 150 000 euroa, on siitä 75 % verovapaata tuloa. Jos osinko ylittää tuon 8 %, on veroprosentti 7,5 150 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 28. Käytännössä täyttä pääomaveroa, 30 tai 34 %, maksavat vain pörssiyhtiöiden piensijoittajat. Osinkojen ohella on tietenkin myös muita merkittäviä pääomatuloja, kuten myyntivoitot.
Pääomaverotuloja jää saamatta tuntuvia summia holding- ja muiden yhtiöjärjestelyiden sekä esimerkiksi vakuutuskuorien myötä. Näiden sinällään laillisten järjestelyjen lisäksi pääomaverotuloja jää saamatta varsinaisen veronkierron vuoksi mm. veroparatiisijärjestelyin.
Ansio- ja pääomatulojen verotus eriytettiin vuonna 1993. Seurauksena oli OECD-maiden voimakkain tuloerojen kasvu aina vuosituhannen vaihteeseen saakka. Tuloerot ovat kasvaneet sen jälkeenkin, mutta lievemmin. Pääomatulojen kevyt verotus johti niiden sijoittamiseen varallisuuteen, josta suurin osa on reaalitaloudesta irrallista finanssivarallisuutta. Varallisuuserot ovatkin selvästi tuloeroja suuremmat, rikkain kymmenys omistaa lähes puolet maan varallisuudesta. Samaan aikaan BKT on kasvanut kaksinkertaiseksi, mutta esimerkiksi tehtyjen työtuntien määrä on pysynyt ennallaan. Kansantuote on valunut pääomapiireille.
Samalla aikajaksolla ansiotulojen verotusta on säädetty suosimaan hyvätuloisia. Tästä ja pääomaverojen alentumisesta johtuen valtion alentuneita verotuloja on kasvatettu arvonlisäveron korotuksilla. ALV on valtion verotuloista suurin yksittäinen lähde. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mm. energiaverot ovat kasvaneet voimakkaasti. Nämä tasaverot kurittavat pienituloisia ja tulottomia pahiten.
Ansio- ja eläketulojen pääomatuloja rankempi verotus ja verotuksen painottuminen tasaveroihin ovat johtaneet yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Tämän korjaamiseksi Nurmeksen Sosialidemokraatit ry esittää puoluekokoukselle 2020, että
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 38
Kesäkuu 2023
Marinin hallitus teki useita toimia, joilla verotusta uudistettiin oikeudenmukaisemmaksi. Myös veropohjaa tiivistäviä ja verovälttelyä torjuvia toimia toteutettiin ja on valmisteilla. Esimerkiksi monikansallisten pääomasijoittajien hallitsemien yhtiöiden korkojärjestelyihin on puututtu useilla lakimuutoksilla. Tämä myös lisää verotuksen progressiivisuutta, koska suurituloisimmille esimerkiksi yhteisöjen ja vakuutuskuorien kautta kertyvät pääomatulot ovat entistä laajemmin normaalin verotuksen piirissä.
SDP:n tavoitteisiin sisältyy myös lukuisia muita oikeudenmukaista verotusta edistäviä toimia, jotka eivät sisälly hallitusohjelmaan. Nämä ovat SDP:lle keskeinen prioriteetti, sillä niillä edistetään puolueen tavoitetta oikeudenmukaisemmasta verotuksesta, jonka painopiste siirtyy omistamisen verotukseen. Näitä tavoitteita edistetään myös tulevalla hallituskaudella. Puoluehallituksen vuonna 2022 asettama veroryhmä toteutti puoluekokouksen edellyttämän varallisuusverotusta sekä ansio- ja pääomatuloverotusta koskevan selvityksen vuonna 2022. Aloitteen tavoitteet ja selvitys on huomioitu myös puolueen vaaliohjelmassa.
Ehdotan että aloitteen ehdotukset hyväksytään. — Ingmar Forne