Aloitteessa esitetään ”hallituksen budjetin jakamattomasta varauksesta” luopumista. Aloitteen perusteluista ilmenee, että tällä tavoitellaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan vakiintuneesti budjettiin tekemistä lisäyksistä (ns. joululahjarahat) luopumista.

Jakamaton varaus on valtiontalouden kehysjärjestelmään liittyvä varaus, joka ei suoraan liity valtiovarainvaliokunnan budjettiin esittämiin muutoksiin (ml. ”joululahjarahat”). Jokainen hallitus asettaa vaalikauden alussa ns. vaalikauden kehyksen, joka asettaa vakiintuneesti sitovan katon vaalikauden menoille. Vuosittaisissa kehyspäätöksissä asetetaan kehykset jokaiselle hallinnonalalle. Jakamaton varaus jää hallinnonalojen yhteenlaskettujen kehystasojen ja vaalikauden kokonaiskehyksen väliin.

Jakamattoman varauksen olemassaolo kehysjärjestelmässä mahdollistaa ennakoimattomiin menotarpeisiin vastaamisen hallituksen budjettiesityksissä ja eduskunnan budjettipäätöksissä ilman, että menoja joudutaan leikkaamaan muualta. Jakamattoman varauksen puitteissa on näin ollen mahdollista lisätä kehyksen piirissä olevia menoja vaalikauden aikana kohteisiin, joihin ei hallitusohjelmassa ja kokonaiskehyksessä ole varattu rahoitusta. Suurin osa budjetin menoista on kehyksen piirissä, esimerkiksi palvelut ja koulutus, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, suurin osa etuusmenoista ja ilmasto- ja luonnonsuojelumenot.

Ehdotus jakamattoman varauksen poistamisesta johtaisi siihen, että hallituksen budjettiesityksissä ja eduskunnan budjettipäätöksissä ei olisi lainkaan liikkumatilaa kehyksen piiriin kuuluvissa menoissa sen jälkeen, kun vaalikauden kehys on päätetty kauden alussa. Silloin lisämenot esimerkiksi koulutukseen tai sosiaaliturvaan tulisi kattaa leikkaamalla aina jostain muualta, jos kehyksiä ei haluta rikkoa. Se ei ole toivottava tilanne, ja siksi jakamattomasta varauksesta luopuminen ei ole perusteltua. Kehysjärjestelmässä on syytä pitää jatkossakin varaus ennakoimattomia menotarpeita varten. Tätä liikkumatilaa tarvitaan sekä hallituksen budjettiesityksissä että eduskunnan budjettipäätöksissä.

Suomen perustuslain mukaan budjettivalta kuuluu eduskunnalle, joka tekee päätökset valtion talousarviosta. Eduskunnalla on täysi valta tehdä merkittäviäkin muutoksia hallituksen talousarvioesitykseen.

Hallitus antaa alkusyksyllä eduskunnalle esityksen seuraavan vuoden talousarviosta, jonka pohjalta valtiovarainvaliokunta laatii mietinnön. Talousarviosta päätetään eduskunnan täysistunnossa mietinnön pohjalta ennen joulua. Mietintö sisältää kaikki valtiovarainvaliokunnan ehdottamat lisäykset (ml. ”joululahjarahat”) ja muut muutokset hallituksen talousarvioesitykseen. Myös yksittäiset kansanedustajat voivat tehdä muutosesityksiä talousarvioesitykseen. Näin ollen aloitteessa esitetty muutos ”Tarpeelliset lisäykset [hallituksen budjettiesitykseen] tehdään muutoksen jälkeen suoraan budjettiesitykseen” toteutuu nykyisin eduskunnan budjettikäsittelyssä.

Talousarvioon varattuja määrärahoja saa käyttää vain talousarvoissa niihin osoitettuun tarkoitukseen.

Eduskunnan talousarvioesitykseen tekemien muutosten (ml. ”joululahjarahat”) rajoittaminen edellyttäisi eduskunnan budjettivallan rajoittamista. Eduskunnan budjettivalta on tärkeä osa suomalaista kansanvaltaa. Viime vuosikymmeninä eduskunnan budjettivalta on mm. tarkastusvaliokunnan tekemän selvityksen mukaan kaventunut. Kehityksen taustalla ovat esimerkiksi rahastojen perustaminen, yhtiöittämiset, EU-jäsenyyden tuomat muutokset ja toimeenpanovallan vahvistuminen. Samaan aikaan eduskunnan valvontavaltaa on vahvistettu. Eduskunnan budjettivallan tietoinen kaventaminen yksittäisissä, selkeästi sen budjettivaltaan kuuluvissa kysymyksissä ei ole kansanvallan toteutumisen kannalta perusteltua.

7 Eduskunnan tulee lopettaa joululahjarahojen jako

Tölö Unga Socialister ry

 

Jakamaton varaus eli niin sanottu eduskunnan joululahjaraha mahdollistaa määrärahojen jakamisen pieninä palasina erilaisiin tarpeisiin.

Joululahjarahat ovat väärä tapa käyttää eduskunnan budjettivaltaa, ja lisäksi hallituspuolueet käyttävät niitä vaalivuosina äänien ostoon tukemalla hankkeita, joiden rahoitus tukee edustajien uudelleenvalintaa. Tällainen julkisten verovarojen käyttö tulee lopettaa.

Vuonna 2018 jaettiin 60 miljoonaa erilaisiin hankkeisiin, joista hyvin suuri osa suoraan hallituspuolueiden kansanedustajien omille alueille. Etenkin vaalivuosina varaus tukee yksittäisten kansanedustajien vaalityötä valtion rahoilla.

Merkittävä osa joululahjarahoista menee mm. tieosuuksien parantamiseen ja suoraan yhdistyksille ja erilaisille hankkeille. Erityisen rahojen jaosta tekee myös se, että varat jaetaan saajilleen varauksessa, eikä heidän tarvitse todistaa käyttäneensä varoja siihen tarkoitukseen kuin ne haetaan ja myönnetään. Eduskunta saattaa myöntää yksittäisen edustajan myötävaikutuksella rahoitusta myös tahoille, jotka eivät ole tietoisia rahoituksesta, mikä johtaa siihen, että rahoituksen saatuaan sen saajan täytyy suunnitella, käynnistää ja toteuttaa hanke vuoden kuluessa (jolloin hanke toteutetaan usein todella vajavaisena ja ylibudjetoituna). Myöskään jääviyssäännöksiä ei tarkastella, mikä on johtanut siihen, että varoja on jaettu myös mm. yhdistyksille, jonka luottamustoimissa kansanedustajat istuvat tai ovat olleet perustamassa.

Vuoden 2018 joululahjarahoja käytettiin mm. seuraaviin kohteisiin:

350000€ liittymän parantamiseen Nurmeksessa

150000€ alikulkutunnelin rakentamiseen Nousiaisissa

500000€ tien parantaminen Kangasniemellä

300000€ juutalaisen seurakunnan turvallisuuspalveluihin

100000€ suomalaisuuden liiton toimintamenoihin

150000€ Sorin sirkuksen toiminnan turvaaminen

100000€ Räyskälän alueen ilmailukeskuksen rakennusten perusparannukseen

200000€ Kivijärvelle rakennettavan metsäkylpylän ja hyvinvointitilojen rakentaminen

Tölö Unga Socialister ry esittää, että

SDP sitoutuu pääministeripuolueena luopumaan hallituksen budjetin jakamattomasta varauksesta. Tarpeelliset lisäykset tehdään muutoksen jälkeen suoraan budjettiesitykseen. Näin yksittäiset edustajat eivät saa päätösvaltaa, vaan mahdollinen ylijäämä ohjataan suoraan tarpeelliseen kohteeseen (esimerkiksi lääkärien tai sosiaalityöntekijöiden palkkaamiseen tai muuhun yleishyödylliseen tarpeeseen) tai jätetään aidosti varsinaisen budjettikehyksen ulkopuolisiin menoihin liikkumavaraksi. Puoluehallitus velvoitetaan julkaisemaan asiasta kannanotto.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 36


Kommentoi

Tietosuoja