Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Vanhusasiavaltuutetun toimintaa ollaan käynnistämässä, samoin potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa kehitetään hallitusohjelman päätöksen mukaisesti. Itsehallintoaluille tulevien, ns. maakunnallisten ja kunnallisten vanhusneuvostojen aseman, toiminnan ja mm. keskinäinen tiedonkulun vahvistaminen nousee keskiöön kehitettäessä ikääntyneen hyvää ja toimivaa arkea.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Vanhusasiavaltuutetun toimintaa ollaan käynnistämässä, samoin potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa kehitetään hallitusohjelman päätöksen mukaisesti. Itsehallintoaluille tulevien, ns. maakunnallisten ja kunnallisten vanhusneuvostojen aseman, toiminnan ja mm. keskinäinen tiedonkulun vahvistaminen nousee keskiöön kehitettäessä ikääntyneen hyvää ja toimivaa arkea.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Vanhusasiavaltuutetun toimintaa ollaan käynnistämässä, samoin potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa kehitetään hallitusohjelman päätöksen mukaisesti. Itsehallintoaluille tulevien, ns. maakunnallisten ja kunnallisten vanhusneuvostojen aseman, toiminnan ja mm. keskinäinen tiedonkulun vahvistaminen nousee keskiöön kehitettäessä ikääntyneen hyvää ja toimivaa arkea.
Aloitteessa esitetään valtakunnallista vanhusasiamiesjärjestelmää liitettäväksi vanhuspalvelulakiin. Vuoden 2017 puoluekokous asetti tavoitteeksi perustaa Suomeen vanhusasiainvaltuutetun virka. Lisäksi puoluekokous edellytti. että kunnissa (maakunnissa) olevien vanhuspalvelulain mukaisten vanhusneuvostojen asemaa ja niiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan.
SDP:n tavoitteiden ja hallitusohjelman mukaisesti maahamme perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja toimisto. Iäkkäiden alueellinen etujen ja oikeuksien toteutuminen ja niiden valvonta tulee huomioida vahvasti vanhusasiavaltuutetun tehtävän ja toimiston työn valmistelussa. Yksi vanhusasiavaltuutetun tehtävistä tulee olla alueellisen yhdenvertaisuuden turvaaminen palveluissa ja niiden saatavuudessa. Vanhusasiavaltuutettu valtakunnallisena toimijana varmistaa osaltaan alueellisen yhdenvertaisuuden ikääntyneiden palveluissa ja niiden saatavuudessa.
Vanhusasiavaltuutetun tehtävän ja vanhusasiainvaltuutetun toimiston perustamisen ohella alueellista kehittämistyötä neuvonnan ja ohjauksen ohella tuleekin vahventaa. Vanhusasiavaltuutetun toiminnan lisäksi mm. sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan kehittämisessä kasvavan ikääntyvän väestön erilaiset tarpeet tulee huomioida, mm. ikääntyneiden tiedon saatavuus sekä neuvonnan ja ohjauksen turvaaminen monimuotoisesti.
Vanhusneuvostojen asiantuntijuutta ja kokemusasiantuntijoita hyödyntäminen on olennaisen tärkeää. Ikääntyneiden osallistaminen, heidän osallisuutensa ja kuulemisensa ovat merkityksellistä suunniteltaessa ja kehitettäessä palveluita, niiden tarjontaa ja toteutumista arjessa.
Riittävät digi- ja tekniikkavalmiudet ovat mahdollisuus myös ikääntyneiden hyvän elämän toteutumiseen. Pahimmillaan digitalisaatio syrjäyttää ikääntyneen ja parhaimmillaan mahdollistaa ja vahvistaa iäkkäiden osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan tuottaa heidän tarvitsemiaan palveluita oikea aikaisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan osaltaan mahdollistaa, että kaikki ikääntyneet pääsevät palveluiden piiriin. Teknologian kehittämisessä on huolehdittava tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
Digitalisoitujen palveluiden ohella ikääntyvien tarvitsemien fyysisten palveluiden kohtuullinen saavutettavuus tulee varmistaa.
Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n jäsenet Tarja Eklund ja Riitta Salasto, Borgå Svenska Socialdemokrater rf:n jäsen Anette Karlsson, Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n jäsen Marita Lassila, Järvenpään Työväenyhdistys ry:n jäsen Minna Schavikin, Etelä-Espoon Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Anneli Rönnberg, Jokelan Työväenyhdistys ry:n jäsen Maila Tikkanen, Sipoon Demarit ry:n jäsen Teija Virtanen, Suur-Leppävaaran Demarit ry:n jäsen Eeva Männistö, Klaukkalan Demarit ry:n jäsen Maire Suomi, Pornaisten Kirkonseudun Työväenyhdistys ry:n jäsen Tamara Talvituuli ja Keravan Demarit ry:n jäsen Leena Harjula-Jalonen
Ikääntyvän väestön ongelmat avunsaannissa tiedon- ja asioidenhoidon kannalta ovat lisääntymässä. Digitalisaatio ei omassa kodissaan epätietoisena ja peloissaan olevaa vanhusta auta. Kotona kiireellä käyvä kotihoito ei ehdi näihin ongelmiin paneutua.
Tarvitaan lisää neuvontaa ja opastusta sekä yksittäisen henkilön avuntarpeeseen konkreettista vastaamista. Eli edustamista palvelutarpeen saannissa ja arvioinnissa.
Sosiaali- ja potilasasiamiehelle tehdään kunnissa usein kysymyksiä terveydenhuollon hoidollisista asioista ja on myös herännyt kysymys siitä mitkä ovat sosiaali- ja potilasasiamiehen todelliset vaikutusmahdollisuudet suhteessa kuntalaisten oikeuteen palvelujen saannissa. Asiamiehellä ei ole minkäänlaista hallinnollista päätösvaltaa, ei oikeutta tehdä hallinnollisia päätöksiä tai toimia valituselimenä. Tehtävät ovat lähinnä neuvonnallisia ja hyvien ohjeiden antamista.
Jos potilaalla ei ole omaisia tai omainen on jo itsekin kykenemätön avustamaan, niin harva pystyy itse ottamaan yhteyttä tai tekemään minkäänlaista valitusta hoitovirheistä ilman jonkun asioista perillä olevan tahon avustusta.
Kuntiin tarvitaan vanhusasiamies ja valtakunnallinen vanhusasiamiesjärjestelmä liitettynä vanhuspalvelulakiin.
Vanhusasiamiehen tehtävä kunnissa on parantaa vanhusväestön avunsaantia ja koordinoida jatkuvasti palvelutarvetta. Seuraa vanhuspalvelujen kehittämistä ja niiden toteutumista sekä harjoittaa valistustyötä tehokkaasti siellä missä ikäihmiset ovat. Vierailee palvelutaloissa, eläkeläiskerhoissa, yhdistyksissä, vammaisjärjestöissä sekä erilaisissa ikäihmisten tilaisuuksissa. Tekee läheistä yhteistyötä kunnallisen vanhusneuvoston kanssa.
Kuntien vanhusasiamiesjärjestelmä on tulevaisuuden investointi, joka tukee osaltaan valtakunnallista vanhusasiavaltuutetun työtä ja maksaa itsensä takaisin, kun ajoissa saadaan tarvittava tieto palvelujärjestelmän kehitystarpeista ja oikeanlaiset palvelut ikäihmisille ja arvokas vanhuus.
Esitämme, että
Puolue ryhtyy valmistelemaan kuntiin valtakunnallista vanhusasiamiesjärjestelmää liitettäväksi vanhuspalvelulakiin.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 160
Kesäkuu 2023
Vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustaminen hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2021. Valtioneuvosto nimitti vanhusasiavaltuutetun virkaan valtiotieteen tohtori, johtaja Päivi Topon 15.1.2022-14.1.2027 väliseksi ajaksi.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Kannattajat