Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja viittaa poliittisen ohjelman demokratian tulevaisuutta ja yhteiskunnan vakautta koskeviin linjauksiin kansalaisyhteiskunnan ja maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamisesta.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja viittaa poliittisen ohjelman demokratian tulevaisuutta ja yhteiskunnan vakautta koskeviin linjauksiin kansalaisyhteiskunnan ja maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamisesta.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja viittaa poliittisen ohjelman demokratian tulevaisuutta ja yhteiskunnan vakautta koskeviin linjauksiin kansalaisyhteiskunnan ja maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamisesta.
Aloitteessa tuodaan esille huoli luottamuksen rapautumisesta ja yhteiskunnallisen ilmapiirin koventumisesta, sekä tarve vahvistaa osallisuutta ja yhteistyötä yhteisten ongelmien ratkomisessa.
Kansainvälisissä mittauksissa Suomi on maailman kärkimaita kansalaisten keskinäisessä luottamuksessa ja myös luottamuksessa yhteiskunnallisiin instituutioihin. Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemuksella on vahva merkitys luottamuksen rakentumiselle yhteiskunnassa. Suomi on myös edelleen vahvasti osallistuva demokratia ja sen kansalaisyhteiskunta elinvoimainen.
Nähtävissä on kuitenkin kansainvälisiä ja kansallisia muutossuuntia, jotka herättävät huolta osallistuvan demokratian tulevaisuudesta ja luottamuksen rapautumisesta yhteiskunnassa. Osallistuminen ja vaikutusvalta kasautuvat ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin polarisoituu. Turvattomuuden ja osattomuuden tunne on kasvussa, populistiset liikkeet ja vastakkainasettelu kärjistymässä. Samaan aikaan luottamusta ja yhteistyötä tarvitaan kansallisten ja globaalien ongelmien ratkaisemiseksi.
Demokraattinen yhteiskunta vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja osallisuuden vahvistamista. Kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuutta on tärkeää vaalia luomalla edellytyksiä ja kanavia eri väestöryhmien osallistumiselle ja vaikuttamiselle, kehittämällä edustuksellisen demokratian rakenteita ja toimintatapoja sekä huolehtimalla kansalaisjärjestöjen ja –verkostojen toimintaedellytyksistä.
SDP:n johtaman hallituksen toimesta on myös aloitettu Oikeusministeriössä poikkihallinnollisen demokratiaohjelman valmistelu. Kansallinen demokratiaohjelma 2025 kattaa muun muassa hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Se toimii myös sateenvarjona ministeriöiden demokratiaan edistäville hankkeille.
SDP:n tavoitteiden mukaisesti demokratiaohjelman puitteissa tarkastellaan muun muassa vaali-, puolue- ja kansalaisaloitejärjestelmiä sekä hallinnon avoimuuden kehittämistä. Lisäksi jatketaan muun muassa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta edistäviä toimia sekä tuetaan lasten ja nuorten osallistumista. Tavoitteena on myös vahvistaa ulkopuolisuutta kokevien osallistumista sekä edistää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja elinvoimaisuutta.
Vanhankaupungin Sosialidemokraatit ry:n jäsen Tarja Kantola, Haagan Työväenyhdistys r.y.:n jäsen Helena Laukko, Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Janne Ronkainen ja Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n jäsen Folke Sundman
Pohjoismainen hyvinvointivaltio pohjaa vahvasti tasa-arvoon ja luottamukseen. Yhteiskunnallinen kehitys kulkee kuitenkin päinvastaiseen suuntaan. Ilmapiiri on koventunut ja toimijoiden välinen luottamus rapautuu.
Avoimuus, aktiivinen ja osallistava yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä lisää ymmärrystä ja rakentaa luottamusta. Tavoitteemme eivät toteudu, ellemme pysty rakentamaan luottamusta yhteiseen ongelmien ratkaisuun. Tämä näkyy mm. ilmastokeskustelussa.
Yhteistyötä on lisättävä kaikilla toimialoilla. Esitämme, että
SDP toimii aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Yhteistyö erilaisten yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pyrkivien toimijoiden kanssa tukee työtämme kansanliikkeenä. Mukaan tulee saada myös maahanmuuttajien monipuolinen osaaminen.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 350
Sanna Marinin hallitus on toteuttanut oikeusministeriön johdolla laajaa Kansallista demokratiaohjelmaa 2025. Ohjelman seurantaraportti julkaistiin helsmikuussa 2023. Kansallinen demokratiaohjelma muodostuu toimintasuunnitelmasta, jota päivitetään ja täydennetään säännöllisin väliajoin toimeenpanon aikana esiin tulleiden tarpeiden mukaisesti. Demokratiaohjelman puitteissa toteutetuista hankkeista ja toimenpiteistä, sidosryhmien kuulemisista, ohjelmatyön sisäisestä arviointityöstä sekä ulkopuolisista arvioinneista. Saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella marraskuussa 2022 hallitus teki valtioneuvoston periaatepäätöksen suomalaisesta demokratiapolitiikasta 2020-luvulla. Periaatepäätös on valmisteltu avoimesti ja vuorovaikutteisesti, kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Laajoja kuulemisia ja keskusteluja (ml. verkkokeskustelut) käytiin erityisesti keväällä 2022, ja lausuntokierros järjestettiin syys-lokakuussa 2022 ministerityöryhmän käsittelyn jälkeen.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa 2021 kotoutumisselonteon, jossa halutaan nopeuttaa maahanmuuttajien polkua työelämään ja koulutukseen sekä edistää maahanmuuttajien osallisuutta työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maahanmuuttajanaisiin.
SDP:n eduskuntaryhmä on myös vaalikaudella lisännyt yhteistyötään kansalaisjärjestökentän kanssa. Eduskuntaryhmän ryhmäkansliassa on nykyisin nimetty vastuutyöntekijä kansalaisjärjestötoiminnalle ja yhteydenpidolla kansalaisjärjestöjen kanssa.